
Ruin, Waldemar (1857–1938)
Ruin, Waldemar (1857–1938)
Helsingin yliopiston pedagogiikan ja didaktiikan professori, filosofi, FT 1886.
Ruin nimitettiin 1887 filosofian dosentiksi. Hän oli Helsingin yliopistossa filosofian professorin viransijaisena 1899–1904 sekä pedagogiikan ja didaktiikan professorina 1888–1926. Yliopiston vararehtori hän oli 1911–1915 ja rehtori 1915–1920. Ruin opiskeli filosofiaa 1882–1884 mm. Hallessa, Berliinissä, Jenassa ja Heidelbergissä. Hän väitteli tohtoriksi 1886 filosofian väitöskirjallaan Kunskap och ideal: ett bidrag till frågan om vetandets begränsning. Ruin toimi tulkkina uudelle pedagogiselle ajattelulle mm. teoksessaan Om karaktärsdaningens didaktiska hjälpmedel (1887), ja työskenteli osana suomalaisen pedagogiikan siirtymistä hegeliläisyydestä herbartisuuteen. Hän esitti 1913 ”pedagogisen pragmatismin” periaatteen, joka tarkoitti, että lapset oppivat työskentelemällä. Ajatus oli tuolloin kouluissa vallinneen intellektualismin vastainen. Ruin korosti erityisesti esteettisen sivistysmomentin merkitystä. Hänestä tuli tarkan havaintokykynsä ja varman tyylitajunsa ansiosta arvostettu puhuja ja luennoitsija kotimaassa ja ulkomailla. Ruin oli 1889–1915 ylioppilastutkintolautakunnan puheenjohtaja. Ruinin teoksista mainittakoon Kulturen och tiden (1920), joka sisältää esseitä ajankohtaisista asioista vuosilta 1915–1919, sekä Riket i väntan (1935), joka on hänen elämänfilosofiansa esitys. Hän julkaisi myös joitain henkilökuvia mm. filosofeista mm. aikakausijulkaisu Nya Arguksessa.
© Uppslagsverket Finland, Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
(Suom. Joonas Leppänen)
AINEISTOT
Ruin Filosofia.fi:n aineistoarkistossa
Ruin Filosofia.fi:n kuva-arkistossa
VERKKOLÄHTEITÄ