Filosofian professori, akatemian kirjastonhoitaja, pedagogi, Kunskapsläran kirjoittaja.

Hartman nimitettiin Turussa 1802 teoreettisen filosofian dosentiksi ja 1807 akatemian kirjastonhoitajaksi. Hän johti myös pojille suunnattua yksityistä opetuslaitosta, teki laajan kirjailijantyön sekä toimitti pitkään Åbo Tidningaria. Hänen tärkeimmän aikaansaannoksensa olivat filosofiassa, jossa hän esittäytyy hyvin itsenäisenä ajattelijana. Usein Hartmanin katsotaan ensimmäisenä suomalaisena filosofina työstäneen itsenäisen filosofisen järjestelmän. Hartman peräänkuulutti ”tervettä järkeä” korkeimpana auktoriteettina ja asettui tietoisesti Kantia vastaan. Hänen järjestelmänsä edustaa realismia, joka on kriittisesti johdettu siitä, mikä on empiirisesti annettu. Pääteostaan Kunskapslära (2 nidettä, 1807–08) Hartman ei ehtinyt kirjoittaa valmiiksi.

(U. Harva (1935): Die Philosophie von G.I. Hartman.)

© Uppslagsverket Finland, Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
(Suom. Joonas Leppänen)
 

AINEISTOT

Hartman Filosofia.fi:n aineistoarkistossa

VERKKOLÄHTEET