Filosofian professori Helsingissä ja Cambridgessa, Suomen akatemian jäsen, aikalaiskriitikko.

Von Wright oli ja on yksi Suomen tunnetuimmista ja arvostetuimmista akateemikoista kautta aikojen. Hän teki tutkimusta induktiivisessa logiikassa, tieteenfilosofiassa, mielenfilosofiassa ja hän kirjoitti myös yleistajuisempia filosofisia teoksia, kuten Humanismi elämänasenteena ja Tiede ja ihmisjärki.

Von Wright opiskeli Helsingin yliopistossa ja Cambridgen yliopistossa, hänestä tuli filosofian tohtori Cambridgessa 1941 ja hänet nimitettiin 1943 dosentiksi sekä 1946 professoriksi Helsingin yliopistoon. Von Wrightistä tuli 1948 Cambridgen yliopiston professori, mutta hän palasi 1951 Helsinkiin professuuriinsa, jota hän piti vuoteen 1961 asti, jolloin hänet nimitettiin Suomen akatemian jäseneksi. Myöhemmin hän oli myös professorina (professor at large) Cornellin yliopistossa 1965–1977 ja vierailevana professorina monissa amerikkalaisissa ja eurooppalaisissa yliopistoissa. Åbo Akademin kanslerina hän oli 1968–1977. Hän oli 1968–1969 vanhan Suomen Akatemian viimeinen esimies ja myötävaikutti aktiivisesti Akatemian uudistamiseen.

Von Wright kuuluu ajattelijana analyyttiseen perinteeseen mutta on töillään antanut analyyttisille metodeille persoonallisen muodon. Cambridgessa hänen opettajanaan oli itävaltalainen filosofi Ludwig Wittgenstein, jonka professuurin seuraaja hänestä myöhemmin tuli. Von Wright omistautui ensinnä induktiivisen logiikan ja todennäköisyysteorian ongelmille. Hän käsitteli myös formaalin logiikan kysymyksiä. Vuonna 1951 hän laati perustan niin kutsutulle deonttiselle logiikalle.

Von Wrightin tutkimukset johtivat hänet arvo- ja toiminnan filosofian pariin. Hän otti osaa käynnissä olleeseen väittelyyn historian ja yhteiskuntatieteiden ymmärrysmuodoista. Hän osoitti jatkuvaa kiinnostusta näistä kysymyksistä, kuten mm. teoksessaan Causality and Determinism (1974). Hänen näkökantansa on herättänyt vilkasta keskustelua.

Von Wright tutki myös logiikan filosofian kysymyksiä, mm. yhteydessä totuuden käsitteeseen. Viimeisinä vuosinaan hän omistautui ennen kaikkea mielen ja ruumiin suhdetta koskevalle kysymykselle.

Ludwig Wittgenstein, joka kuoli 1951, oli nimennyt von Wrightin yhdeksi jäämistönsä hoitajista. Tästä erittäin laajasta aineistosta on julkaistu suuri määrä tekstejä.

Von Wright esittäytyi myös suurelle yleisölle. Hän oli aktiivinen keskustelija yhteiskunta- ja elämänkatsomuskysymyksissä. Vuonna 1967 hän otti näkyvästi osaa väittelyyn Vietnamin sodasta ja jatkoi myöhemminkin keskustelua ympäristö- ja rauhankysymyksistä.

(The Philosophy of Georg Henrik von Wright, toim. P.A. Schilpp/L.E. Hahn, 1989; Philosophical Essays in Memoriam Georg Henrik von Wright, toim. I. Niiniluoto/R. Vilkko, 2005)

(Lars Hertzberg/lyh. & toim. Erik Hallstensson, suom. Joonas Leppänen)
© Uppslagsverket Finland, Schildts Förlags Ab /  www.uppslagsverket.fi

AINEISTOT

von Wright Filosofia.fi:n aineistoarkistossa

G. H. von Wright -kokoelma Filosofia.fi:ssa

Risto Vilkon laajempi elämäkerta von Wrightistä (Logos-ensyklopedia)

VERKKOLÄHTEITÄ