Filosofian Akatemia etsii graduntekijää


Filosofian Akatemia etsii graduntekijää

HUOM! Hakemusten deadline 30.11.2011

Filosofian Akatemia etsii graduntekijää filosofian, psykologian, tai kognitiotieteen alalta. Etsimme opintojensa loppusuoralla olevaa, omasta alastaan voimakkaasti motivoitunutta ja opinnoissaan erinomaisesti suoriutunutta tutkijanalkua. 

Tarjoamme mielenkiintoisen ja erittäin ajankohtaisen tutkimusaiheen, joka kytkeytyy osaksi omia tutkimusprojektejamme. Tarjoamme graduntekijälle myös laitoksen ohjausta tukevaa gradunohjausta. Lopullinen toimeksianto ja gradun tarkka aiherajaus neuvotellaan yhdessä laitoksesi graduohjaajan kanssa.

Maksamme graduntekijälle korvauksen valmistuneesta työstä. Lisäksi tuemme tutkimusta kirjahankintojen ja matkakorvausten muodossa.

Jos olet kiinnostunut tekemään gradun tarjoamastamme aiheesta, lähetä lyhyt luonnehdinta siitä, miksi juuri sinä olet oikea henkilö suorittamaan tutkimushankkeen. Liitä hakemuksen liitteeksi opintosuoritusotteesi. 

Lähetä hakemuksesi 30.11.2011 mennessä osoitteeseen info(at)filosofianakatemia.fi

Tällä hetkellä etsimme pro gradun tekijää seuraavalle tutkimuskohteelle:

Mielen systeemiteoriat

Gradutoimeksiannon kohteena on mielen toimintaa systeemisessä viitekehyksessä kuvaavien teorioiden tarkastelu ja arviointi. Perinteisesti ihmismieltä on tarkasteltu joko Descartesiin juurensa juontavan mieli-ruumis -dualismin, tai erityisesti viime vuosisadalla yleistyneissä reduktivistisissa viitekehyksissä, joissa mielen toiminnan katsotaan lankeavan yksiin aivotoiminnan kanssa.

Viime vuosikymmeninä ovat erilaiset mielen toimintaa laajemmassa systeemisessä viitekehyksessä tarkastelevat teoriat saaneet alati kasvavaa kannatusta. Ruumiillisen kognition (embodied cognition) kannattajat katsovat, ettei mielen toiminta ole vain aivotoimintaa, vaan siihen liittyy olennaisesti koko vartalon toiminta. Tilannekognition (situated cognition) kannattajat puolestaan katsovat, että myös ympäristöllä on keskeinen rooli mielen toiminnalle. (Gibson 1979.)

Erityiseen suosioon viime vuosina on noussut niin sanottu laajennetun mielen hypoteesi, jonka mukaan mielen toiminnot voivat konkreettisesti laajeta ympäristöön. (Clark & Chalmers 1998.) Systeemiälyssä (systems intelligence) ympäristössä sijaitsevat komponentit luetaan myös tavallaan osaksi mielen toimintaa. (Saarinen & Hämäläinen 2010.) Hajautetun kognition (distributed cognition) kannattajat puolestaan katsovat, että ympäristö on ylipäätään ennakkoehto mielen toiminnalle. (Cowley 2004.) Äärimmilleen systeeminen näkökulma on viety systeemisessä psykologiassa, jossa yhteisö katsotaan toiminnan ensisijaiseksi agentiksi, ja yksittäiset organismit sen tuloksia tuottaviksi osakokonaisuuksiksi. (Järvilehto 2009.)

Tutkimuksessa on tarkoituksena kartoittaa mielen systeemiluonnetta käsittelevää kirjallisuutta eri positioita vertaillen ja arvioiden. Gradutoimeksianto liittyy Filosofian Akatemian käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin The Extended Mind, The Extended Medium Theory, Intersubjectivity in Eldercare ja Principles of Systems Psychology.

Lähdeviitteet:

Clark, A., & Chalmers, D. 1998. The Extended Mind. Analysis, 58, 10–23.

Cowley, S. 2004. Contextualizing Bodies: Human Infants and Distributed Cognition. Language Sciences,. Gibson, J. J. 1979. The Ecological Approach to Visual Perception. Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum Associates, Inc.

Järvilehto, T. 2009. The Theory of the Organism-Environment System as a Basis of Experimental Work in Psychology. Ecological Psychology, 21(2), 112–120.

Saarinen, E., & Hämäläinen, R. P. 2010. The Originality of Systems Intelligence. In R. P. Hämäläinen & E. Saarinen (Eds.), Essays on Systems Intelligence. Espoo: Systems Analysis Laboratory. 9–26.
 

Lisätietoja:

www.filosofianakatemia.fi
informaatio(at)filosofianakatemia.fi