Filosofia.fi-blogi


Tervetuloa ehostetun Filosofia.fi-portaalin ensimmäiseen blogikirjoitukseen. Blogissa julkaistaan jatkossa vapaamuotoisia tekstejä filosofiasta ja sen lähialueilta. Blogi tarjoaa muun muassa oivallisen julkaisualustan kirjoituksille, jotka eivät näytä sopivan muille foorumeille, kuten taustoitusta vaativiin rajatun aihealueen verkkolehtiin. Tekstit voivat olla esimerkiksi uutisia, tapahtumaraportteja, kommenttipuheenvuoroja tai henkilökohtaisempia kirjoituksia vaikkapa kiinnostavista taide-elämyksistä tai ajankohtaisuuksista, joihin filosofinen näkökulma tuo syvyyttä. 

Filosofia.fi tarjoaa myös sukelluksen nykyistä päivittäistä arkeamme kauemmaksi. Suomalaisen filosofian historian arkisto tuo näkyviin nimekkäiden suomalaisten filosofien elämää ja tuo julki filosofisen kirjoittamisen historiaa. Esimerkiksi Edward Westermarckin henkilökohtaiset päiväkirjamerkinnät sekä kirjeenvaihto valaisevat uraauurtavan antropologin ja filosofin mielenmaisemaa yhteiskunnallisten ja henkilökohtaisten murrosten ja arjen keskellä. Hänen artikkeleissaan havaitsemme tutkijan, ja vapaamuotoisemmissa teksteissään Westermarck pohtii esimerkiksi filosofian ja runouden yhteyttä. Muutamien merkittävimpien suomalaisten filosofien persoonan ja arjen läheisyyteen vievät omalla tavallaan myös kuva-arkistoon digitoidut valokuvat.

Toisaalta Turun Akatemian väitöskirjat sivistyksemme varhaisilta vuosisadoilta kertovat yliopistoinstituution ja akateemisen kirjoittamisen muutoksista. Niiden aiheet kumpusivat yleiseurooppalaisen hengenelämän virtauksista eri aikakausilla, mutta samalla dissertaatiot tarjoavat välähdyksen kysymyksistä, jotka puhuttelivat yliopiston käytävillä ja saleissa toisensa kohdanneita maamme ensimmäisiä oppineita heidän silloisessa arjessaan. Väitöskäytäntö on tradition kulussa muuttunut merkittävästi: tuolloin väitöskirjan teesien kirjoittaja oli yleensä ohjaajana (praeses) toiminut professori, vaikka väitöstä puolustikin (respondens) joku hänen oppilaistaan. Tilaisuuden tuottama jännitys väittelijöissä sen sijaan on tuskin muuttunut juurikaan.  

Hieman myöhemmän suomalaisen älyllisen kulttuurin ytimeen johdattavat puolestaan vaikkapa kulttuurilehti Finsk Tidskriftissä ilmestyneet kirjoitukset, vuosina 1900–1901 käyty debatti Nietzschen filosofiasta sekä Siveysoppi ja uskonnonopetus -kokoelma, jotka luovat kuvaa hyvin vilkkaasta aatteellisesta ja maailmankatsomuksellisesta keskustelusta viime vuosisadan vaihteessa. Aikansa filosofit osallistuivat kiistoihin muiden kulttuuripersoonien ja yhteiskunnallisten vaikuttajien rinnalla. Filosofiset näkökulmat olivat luonteva ja merkittävä osa debateissa ilmenevää ajattelu- ja elämäntapojen murrosta. Filosofia.fi-arkistoon digitoidut kirjoitukset eivät rajaudukaan millään suppealla tai kaavamaisella tavalla määriteltyyn filosofiseen lajiin sen paremmin muotonsa kuin sisältönsä perusteella. Niiden valikoimisen keskeisenä perusteena on ollut aineistojen kulttuurinen merkittävyys ja niissä esitetyn ajattelun kiinnostavuus. 

Filosofia.fi:n arkiston ja blogin voikin nähdä toistensa vastinpareina: filosofiset ja filosofeja innostaneet kysymykset ovat kirvoittaneet tekstejä monissa lajityypeissä ja tyylilajeissa, jotka ovat aikojen myötä muuttuneet välineiden ja foorumien muuttuessa. Toivotamme tervetulleiksi kaikenlaiset ehdotukset uusiksi blogikirjoituksiksi!

 

Jarkko Halkonen & Tuukka Tomperi