Tiedotteet

Palstalla julkaistaan ajankohtaisia tiedotteita ja uutisia esimerkiksi filosofisista seminaareista, konferensseista ja konferenssikutsuista, kirjoituspyynnöistä, vierailuluennoista, avoimista viroista tai uusista filosofisista julkaisuista.

Filosofista tiedotusta varten on myös perustettu sähköpostilista tiedotus-lista(at)filosofia.fi. Postituslista ja Filosofia.fi-tiedotepalsta toimivat yhteen, joten palstan uutiset välittyvät myös postituslistalle.

Postituslistalle voi vapaasti lähettää tiedotteita esimerkiksi edellä luetelluista aiheista. Listalle lähetettävät viestit kulkevat moderoinnin kautta. Moderoinnilla ehkäistään listan väärinkäyttö ja suljetaan pois listalle kuulumattomat viestit.


- Voit liittyä listalle ja tilata tiedotteet sähköpostiisi täällä:

http://filosofia.fi/tiedotteet/tilaa_sahkopostiin

- Voit liittyä listalle myös e-mailitse lähettämällä omasta osoitteesta tekstittömän viestin osoitteeseen:

tiedotus-lista-subscribe (at) filosofia.fi


Molemmilla tavoilla liityttäessä saat vielä automaattisen varmistusviestin liittyjän osoitteeseen. Osoite lisätään listalle vasta kun liittyminen on vahvistettu vastaamalla varmistusviestiin.

Listalle voi liittyä myös lähettämällä asiaa koskevan sähköpostiviestin johonkin verkkoportaalin toimituksen osoitteista.


Logos-ensyklopediassa on julkaistu artikkeli "Klassinen saksalainen filosofia (saksalainen idealismi)". Artikkelin, joka löytyy täältä, on kirjoittanut Ilmari Jauhiainen.
Vikariat för universitetslektor i filosofi vid Helsingfors universitet (undervisning på svenska) 11 mån, ansökningstiden går ut 7.8.2018. (Ilmoitus vain ruotsiksi yliopiston Avointen työpaikkojen kaikilla sivuilla. Hakuaika päättyy 7.8.) https://www.helsinki.fi/sv/lediga-anstallningar/universitetslektor-filos...

Professor i filosofi, Helsingfors Universitet

Humanistiska fakulteten söker en professor i filosofi för en visstidsanställning 1.9.2018-31.7.2019. Professorn har helhetsansvar för den svenska undervisningen i filosofi. Till uppgifterna hör vetenskaplig forskning, undervisning och handledning.

Av den som anställs som professor förutsätts doktorsexamen, vetenskaplig kompetens på hög nivå, erfarenhet av ledning av vetenskaplig forskning, förmåga att meddela på forskning baserad undervisning på hög nivå och förmåga att vara handledare för examensarbeten samt bevis på internationellt samarbete inom det forskningsområde som den sökande företräder. I en anställning som professor behövs dessutom förmåga till akademiskt ledarskap.

Det huvudsakliga undervisningsspråket är svenska. Enligt universitetsförordningen krävs att den som är professor behärskar det språk som undervisningen ska ges på. Dessutom krävs minst nöjaktiga kunskaper i tal och skrift i finska. En utlänning eller en finsk medborgare som inte är av finländsk härkomst eller som inte har fått sin skolutbildning på finska eller svenska kan utan separat ansökan beviljas dispens från dessa språkkrav. Arbetet förutsätter också goda kunskaper i engelska.

Vid bedömningen av de sökandes meriter beaktas både vetenskapliga och pedagogiska meriter. Som vetenskapliga meriter beaktas vetenskapliga publikationer och andra forskningsresultat som är av vetenskapligt värde, framgång i att skaffa extern forskningsfinansiering, vetenskapligt arbete utomlands och internationella expert- och förtroendeuppdrag. Som pedagogiska meriter beaktas erfarenhet av undervisning, pedagogisk utbildning, förmåga att producera läromedel, andra meriter inom verksamhet som lärare, vid behov ett undervisningsprov och deltagande i utbildningen av doktorander. Vidare beaktas ledarskaps- och interaktionsförmåga och den sökandes aktivitet i forskarsamhället.

Lönesättningen baserar sig på kravnivåerna 8–10 för undervisnings- och forskningspersonal i universitetens lönesystem. Dessutom betalas en individuell prestationsbaserad lönedel.

Till ansökan bifogas
• meritförteckning
• en högst fem (5) sidor lång redogörelse (t.ex. en universitetportfölj) för den sökandes pedagogiska expertis
• en fullständig publikationsförteckning

Ansökan med bilagor skickas i en enda PDF-fil till Hannamari Helander, hannamari.helander(a )helsinki.fi senast den 20 juni 2018.

-- Hannamari Helander
Henkilöstöpäällikkö / Head of HR
Keskustakampuksen henkilöstöpalvelut / City Centre Campus HR Services

Puhelin/Tel. 02941 22878, +358 2941 22878

The Fourth Georg Henrik von Wright Lecture: Professor Peter Hacker, “The Roots of Value”, 5 June 2018, Helsinki

 

Venue: University of Helsinki, Main building/Small Hall (Pieni juhlasali\Lilla festsalen), Fabianinkatu 33, 4th floor, 5 June 2018, 16.15-18.00 (4.15-6 pm). 

 

Professor Hacker’s abstract:

“Building upon G. H. von Wright’s classification and analysis of the varieties of goodness, I shall sketch the natural framework for the possibility of moral value and of the virtues. This includes the broad character of the world we inhabit and some of the characteristic features of human beings. These constitute the biological and psychological framework in which values and value concepts unfold. I examine the constraints upon what can constitute a morality for creatures such as ourselves.”


Peter Hacker is Professor of Philosophy at the University of Kent and Emeritus Research Fellow of St. John’s College, Oxford. He is the author, e.g., of Insight and Illusion, Wittgenstein’s Place in Twentieth Century Analytic Philosophy, The Passions: A Study of Human Nature and four Analytical Commentaries on the Philosophical Investigations (two together with G.P. Baker). He has also co-authored several books on neuroscience and philosophy.


The Georg Henrik von Wright Lecture 

The Georg Henrik von Wright Lecture is funded by a donation to the University of Helsinki made by the von Wright family 2013. It is intended as a recurring event with the purpose of promoting research and debate relating to the philosophical work of the Finnish philosopher Georg Henrik von Wright (1916–2003).


Professor Hacker will aso appear at the public debate "Neuroscience and Philosophy of Mind" at Think Corner, Helsinki (Yliopistonkatu 4), Monday 4 June 2018, 17.00-18.30 (5-6.30 pm). Other participants are professor Kai Kaila, docent Thomas Wallgren and doctoral student Pii Telakivi. The debate is chaired by professor Ilkka Niiniluoto. 


Additional information of both evidents is provided by Bernt Österman, Curator of the von Wright and Wittgenstein Archives at the University of Helsinki (WWA). Bernt.Osterman at helsinki.fi


FiloCafe -ilta Turussa Pienessä Kirjapuodissa 5.6. kello 17.00 -18.30. Miten ihmisen välineet muuttuvat?


Kesäkuun FiloCafe -illan keskustelujen teemana on pohdinta siitä, miten ihmisen käyttämät välineet ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen.

Keskustelujen pohjaksi DI Timo Leinonen esittelee Metsämäen kartanosta kotoisin olleen filosofi Erik Ahlmanin (1892 - 1952) ja hänen pohdintansa aiheesta kirjassaan Kulttuurin perustekijöitä vuodelta 1939.

Ihmisellä on erilaisia tarpeita, joiden tyydyttämiseen ihminen käyttää erilaisia välineitä. Kun tarpeet ovat vain riittävän pysyviä ja ne ilmenevät riittävän monilla, samalla kun maailma muuten on riittävän muuttumaton, näiden tarpeiden tyydyttämiseksi syntyy omia välinetyyppejä.

Nämä elävät omaa elämäänsä. Välineiden keskinäinen tehokkuus vaihtelee. Ihminen pystyy suunnittelemaan uusia välineitä ja hylkäämään huonompia.

Hyvä ja tehokas väline tyydyttää tarpeen mahdollisimman täydellisesti, käyttää mahdollisimman vähän energiaa, suorittaa halutun tehtävän mahdollisimman nopeasti, ja sen negatiiviset ominaisuudet ovat mahdollisimman pienet. Tehokkuuden vaatimus on näin monitahoinen ominaisuusrypäs.

Sellaiset välineet, jotka ovat edellä mainituissa suhteissa tehokkaita ja hyviä, pyrkivät yleistymään ja leviämään. Yksittäinen ihminen tekee välineiden suhteen tietoisen valinnan, mutta kaikkien valintojen lopputulos ei ole kenenkään hallussa.

Näin esimerkiksi sähköpostit ovat vähitellen syrjäyttäneet postissa lähetettävät kirjeet ja älypuhelimet kännykät ja lankapuhelimet.

Välineiden kehityksessä ei sinänsä ole sen kummempaa tarkoitusta. Se on Ahlmanille sokea prosessi, jossa vain välineet kehittyvät, mutta ei niinkään ne mittapuut, joilla tätä kehitystä mitataan. Toisin sanoen edistyksen mittapuut eivät voi edistyä.

Toisaalta Ahlman huomauttaa myös, että välineiden kehitys muokkaa ihmisten ajattelua. Ne välineet menestyvät, joilla on tarpeen mukaisia ominaisuuksia.

Ahlman ajatteli myös, että tällaisessa jatkuvassa kehitysprosessissa on myös ihminen itse mukana yhteiskunnan rattaissa.

Yhteiskunta ja sen instituutiot tarvitsevat ihmisiä välineiksi toimiakseen. Tällaiseen kehitykseen sisältyy näin aina riski ihmisten liialliseen samankaltaistumiseen ja omaperäisyyden katoamiseen. Taide on yksi tärkeä keino tätä kehitystä vastaan.

Ahlmanin teknisten välineiden kehityksen filosofian toimivuudesta on puhutteleva osoituksena se, että Ahlman jo vuonna 1939 esitti, että aineellinen raha, setelit ja kolikot vaihdon välineenä tulevat korvautumaan pelkillä arvomuutosmerkinnöillä osapuolten tileissä.

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.


Lisätiedot, ks. http://koroinen.fi/filocafe/

Logos-ensyklopediassa on ilmestynyt artikkeli Antiikin filosofiasta. Artikkeli, jonka on kirjoittanut Miira Tuominen Jyväskylän yliopistosta, löytyy täältä.
Filosofian ensyklopedia Logoksessa on ilmestynyt artikkeli "Keskiajan filosofia". Artikkelin on kirjoittanut Simo Knuuttila.
Filosofian ensyklopedia Logoksessa on ilmestynyt artikkeli "Estetiikka". Artikkelin on kirjoittanut Kalle Puolakka Helsingin yliopistosta.
Public event at Think Corner / Tiedekulma
https://www.helsinki.fi/en/think-corner

NEUROSCIENCE AND PHILOSOPHY OF MIND with
Professor PETER HACKER (Oxford and Kent), professor Kai Kaila MA, docent Thomas Wallgren, Pii Telakivi and professor Ilkka Niiniluoto, June 4th, 17.00-18.30 (5-6.30 pm).

The debate about the implications of the recent advances in neuroscience for our understanding of human nature has been called one of the great debates of our times.

The questions that are raised have great intellectual appeal. They are often also accompanied by a strong moral fervour as when it is asked:

Who thinks, me or my brain?
Can machines feel pain?
What is the difference between declaring a person dead, euthanasia and murder in the case of prolonged coma?

Peter Hacker has been at the very forefront in contemporary philosophical debates about these matters since the 1980s. He is known especially for his arguments to the effect that many claims that have gained currency in the debates about the brain, the mind and persons are neither true nor false. According to Hacker persons feel pain and people think. If we attribute pain to the brain or thinking to machines we make grammatical errors. The result is nonsense; mere noise that is not even a candidate for truth or falsehood.

Professor Hacker will introduce the discussion. There will be comments by Kai Kaila, academy professor in neurophysiology, by Pii Telakivi, PhD student at the University of Helsinki working on the philosophy of mind and by Thomas Wallgren, director of the von Wright and Wittgenstein Archives. Ilkka Niiniluoto, emeritus of theoretical philosophy and a specialist in the philosophy of science will chair the session.

The event is organised by The von Wright and Wittgenstein Archives of the University of Helsinki.

On Tuesday June 5th at 16.15 (4.15 pm) professor Hacker will give the Von Wright Lecture in the Small Hall, Main Building (Pieni juhlasali) of the University of Helsinki.

Questions about both events may be addressed to Bernt Österman, bernt.osterman (a) helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/wwa
Filosofian ensyklopedia Logoksessa on ilmestynyt artikkeli "Descartes, René". Artikkelin on kirjoittanut Professori Emerita Lilli Alanen, ja sen on suomentanut englannin kielestä Markku Roinila. Kirjoituksen Suomi-osuuden on laatinut Tuomo Aho.
Filosofian ensyklopedia Logoksessa on ilmestynyt artikkeli "Akvinolainen, Tuomas". Artikkelin on kirjoittanut Sauli Salmela.

Spinoza ihmisenä ja ajattelijana. FiloCafe-ilta 8.5.2018 kello 17.00 – 18.30

 

FM, terveydenhuollon lehtori Kaisa Pakkala kertoo Pienessä Kirjapuodissa 8.5.2018 kello 17.00 alkaen Spinozasta, hänen elämästään ja ajatuksistaan. Alustuksen otsikkona on:

 

Benedictus de Spinoza (1634 -1677), siunattu

 

Spinozan suku pakeni juutalaisvainoja aikansa suvaitsevaisimpaan maahan Hollantiin. Suurimmat vainot Spinoza kuitenkin koki oman sukunsa ja seurakuntansa taholta. Nuorena miehenä hän protestoi rohkeasti uskonveljiensä ajatuksia ja julkaisi teologis- poliittisen manifestinsa.

 

Tultuaan kirotuksi ja vainotuksi, hän otti lusikan kauniiseen käteen, muutti maaseudulle Haagiin ja elätti itsensä silmälasien linssien hiojana. Ystävät julkaisivat hänen pääteoksensa Etiikka hänen varhaisen kuolemansa jälkeen 43 vuotiaana. Hän kuoli alansa ammattitautiin, keuhkotautiin eli pölykeuhkoon.

 

Etiikassaan Spinoza esittää teoriansa, jonka mukaan ihmisen tulee kehittää ajatteluaan rationaaliseen ja siitä edelleen intuitiiviseen suuntaan, joka on korkein ajattelun taso.

 

Lisätietoja Spinozasta ja hänen filosofiasta ja FiloCafesta löytyy esimerkiksi seuraavista linkeistä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Baruch_Spinoza

https://filosofia.fi/node/4961

http://koroinen.fi/filocafe/

 

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

 

Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.


Filosofian ensyklopedia Logoksessa on ilmestynyt artikkeli "Kasvatusfilosofia". Artikkelin on kirjoittanut Anniina Leiviskä Helsingin yliopistosta.
Filosofian ensyklopedia Logoksessa on ilmestynyt artikkelit "Varhaismoderni filosofia" ja "Varhaismoderni filosofia: tieto, mieli ja metafysiikka". Artikkelit on kirjoittanut Markku Roinila Helsingin yliopistosta. Artikkelit täydentyvät vielä myöhemmin varhaismodernia luonnon filosofiaa sekä varhaismodernia etiikkaa ja yhteiskuntafilosofiaa käsittelevillä artikkeleilla.
Venue: University of Helsinki, Main building/Small Hall (Pieni juhlasali\Lilla festsalen), Fabianinkatu 33, 4th floor, 5 June 2018, 16.15-18.00 (4.15-6 pm).

PROFESSOR HACKER'S ABSTRACT

“Building upon G. H. von Wright’s classification and analysis of the varieties of goodness, I shall sketch the natural framework for the possibility of moral value and of the virtues. This includes the broad character of the world we inhabit and some of the characteristic features of human beings. These constitute the biological and psychological framework in which values and value concepts unfold. I examine the constraints upon what can constitute a morality for creatures such as ourselves.”

Peter Hacker is Professor of Philosophy at the University of Kent and Emeritus Research Fellow of St. John’s College, Oxford. He is the author, e.g., of Insight and Illusion, Wittgenstein’s Place in Twentieth Century Analytic Philosophy, The Passions: A Study of Human Nature and four Analytical Commentaries on the Philosophical Investigations (two together with G.P. Baker). He has also co- authored several books on neuroscience and philosophy.

THE GEORG HENRIK VON WRIGHT LECTURE

The Georg Henrik von Wright Lecture is funded by a donation to the University of Helsinki made by the von Wright family in 2013. It is intended as a recurring event with the purpose of promoting research and debate relating to the philosophical work of the Finnish philosopher Georg Henrik von Wright (1916–2003).

Additional information is provided by Bernt Österman, Curator of the von Wright and Wittgenstein Archives at the University of Helsinki (WWA).
bernt.Osterman at helsinki.fi

Avoimet yleisöluennot: Wittgensteinin kielifilosofiasta 2.5. ja 31.5.2018, Helsinki

 

FM Heikki Vuorila luennoi Wittgenstein kielifilosofiasta Kriittisellä korkeakoululla (Albertinkatu 27 a B 12, Helsinki).

 

Molemmissa luennoissa käsitellään Wittgensteinin kielifilosofiaa niin kuin hän sen esittää Tractatus logico-philosophicuksessa (1921). Kirjansa esipuheessa (1918) Wittgenstein tiivistää varhaisfilosofiansa sisällön seuraavasti: ”Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava”.

 

Keskiviikko 2.5.2018 kello 18.00 – 20.15 (3h)

Wittgensteinin käsitys kielestä todellisuuden kuvana

 

Torstai 31.5.2018 kello kello 18.00 – 20.15 (3h)

Wittgensteinin käsitys kielestä lauseiden järjestelmänä

 

Katso luentojen tarkemmat kuvaukset: http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/koulutus/luentosarja-ludwig-w...

 

Vapaa pääsy, tervetuloa! Pyydämme kuitenkin ilmoittautumaan luennolle viimeistään luentoa edeltävänä maanantaina. Ilmoittautumiset toimistolle ( tai 040 552 5959)



Mikä on filosofian merkitys ihmisen elämälle? Onko filosofia ”vain” teoreettista ja arkielämälle vierasta ja hyödytöntä toimintaa?  Näin ei näytä olevan, vaan filosofiasta on moneksi.

 

Filosofia esimerkiksi tarjoaa eväitä erilaisten (elämän)ongelmien ratkaisemiseen, auttaa ymmärtämään mahdollisia maailmoja ja antaa taitoja, joita tarvitaan erilaisten innovaatioiden syntymiseen. Mutta: Voiko filosofia lohduttaa ihmistä ja olla elämänilon lähde?

 

Filosofian harjoittaminen näyttää tarjoavan hämmästyttäviä nautintoja, kuten Aristoteles sanoi. Hän opetti Nikomakhoksen etiikassaan seuraavasti: ”Emme nyt tutki hyvettä pelkästään tietääksemme mitä hyve on, vaan tullaksemme hyviksi.”

 

Alustuksessa ja keskustelussa pureudutaan filosofisesti edellä mainittuihin teemoihin ja pysähdytään ihmisenä olemisen äärelle.

 

Tule kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

 

Tilaisuus pidetään Pienessä Kirjapuodissa Yliopistokatu 28 Turussa 10.4.2018 kello 17.00 – 18.30. Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.

 

Tervetuloa!

 

Lisätietoa:

http://koroinen.fi/filocafe/

https://www.facebook.com/events/1122347204572418/


Suomen filosofinen yhdistys ja Suomen nais- ja feministifilosofien yhdistys järjestävät keskustelutilaisuuden otsikolla "#metoo – Filosofit äänessä" Metsätalon (Unioninkatu 40, Helsinki) salissa 4, 21.3.2018 klo 18.15–19.45.

 

Tapahtumaan kuuluu VTM Sanna Tirkkosen alustus "Häirintä ja valta – tasa-arvo yhteisöjen kehittämisen kysymyksenä", VTT Pekka Mäkelän alustus "Korruptio ja vastuu" sekä paneelikeskustelu, johon osallistuvat Maj Paanala, Ilmari Hirvonen, Sanna Tirkkonen ja Pekka Mäkelä. Paneelissa puheenjohtajina toimivat Kristina Rolin ja Milla Rantala. Tilaisuuden avaavat SFY:n kauden 2017-2018 varapuheenjohtaja, PhD Kristina Rolin ja NFY:n puheenjohtaja, FM Milla Rantala. Tapahtumatilan tarjoaa Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto.

 

Toivomme, että yleisökeskustelussa viriäisi keskustelua sukupuolten välisen tasa-arvon edistymisestä suomalaisessa filosofiassa. Lisää tapahtuman näkyvyyttä ja jaa tapahtumaa kontakteillesi, tykkää ja kommentoi! Tapahtuman aikana alustuksia ja keskusteluja voi seurata suoratoistona sivuston https://www.facebook.com/MustaMultaproducciones/?ti=as kautta

 

Ohjelma:

klo 18.15-18.20: Tervetulosanat (PhD Kristina Rolin ja FM Milla Rantala)

klo 18.20-18.35: Alustus otsikolla " Häirintä ja valta - tasa-arvo yhteisöjen kehittämisen kysymyksenä" (VTM Sanna Tirkkonen)

klo 18.35-18.50: Alustus otsikolla "Korruptio ja vastuu" (VTT Pekka Mäkelä)

klo 18.50-19.20: Paneelikeskustelu: Maj Paanala, Ilmari Hirvonen, Sanna Tirkkonen, Pekka Mäkelä. Paneelin vetävät Kristina Rolin ja Milla Rantala.

klo 19.20-19.45: Yleisökeskustelu


https://www.filosofinenyhdistys.fi/toiminta/tulevat-tapahtumat/

https://nfyx.wordpress.com/2018/03/07/metoo-filosofit-aanessa-21-2-2018/




Seminaari Liedon Kunnantalossa Kirkkotie 13

La 24.3.2018, kello 12.00-16.00

 

Liedossa syntyneen filosofin ja Turun yliopiston professorin J. E. Salomaan (1891- 1960) elämää ja elämäntyötä valottava seminaari ohjelma on seuraava:

 

Suvun terveiset: Salomaan merkitys omalla jälkipolvelle.

Akateemikko Arto Salomaa

 

Salomaan kasvatusajatukset 100 vuoden ikäisessä Suomessa ja maailmassa nyt.

KT, FM, TM Matti Taneli

 

Salomaa kansanvalistajana

Filosofi FM Heikki Vuorila

 

Kello 14.00 Väliaika noin puoli tuntia

 

Salomaan käsitys historian kulusta

Filosofi Tuomas Tiainen

 

Salomaa ja Ahlman. Kaksi suomalaista kulttuurifilosofia Aurajokilaaksosta.

FT Mikko Leinonen

 

Tilaisuus on maksuton. Väliaika kahvi ja pulla 5 euroa.

 

Tietoja Salomaasta:

Tietoja Wikipediasta, ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/J._E._Salomaa

Mikko Salmelan artikkeli Salomaasta Filosofia.fi sivulla, ks. http://filosofia.fi/node/2410

 

Järjestäjät:

Liedon Oppaat ry, Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry, FiloCafe – työryhmä ja Lakipalvelu Leinonen


Tervetuloa Luonnonfilosofian seuran kevään maksuttomaan päätapahtumaan tieteiden talolle (Kirkkokatu 6, HKI) 06.03.2018 klo 16.00-20.00 sali 104, kuulemaan ja keskustelemaan Aurinkokuntamme haastavista ilmiöistä ja niiden selityksistä.

Ovatko muut eksoplaneettakunnat samankaltaisia kuin Aurinkokunta? Miksi Kuu etääntyy Maasta? Miten selittyy Faint Sun paradoksi, eli miksi Marsissa oli meriä ja miksi Maassa oli ennen niin kuuma? Selittävätkö vuorovedet ja kasvihuoneilmiöt nämä asiat, vai laajeneeko Aurinkokunta? Miksi planeetat ovat sijoittuneet juuri niin kuin ne ovat? Selittääkö Titus-Bode sääntö tämän vai tarvitaanko kehittyneempää sääntöä? Miten selitetään korallifossiili-data, eli päivien lukumäärän kehitys miljardien vuosien aikana? Selittääkö suhteellisuusteoria Merkuriuksen perihelisiirtymän vai tarvitaanko parempi selitys?

Näistä aiheista meille kertovat Asko Palviainen, Heikki Sipilä, Ari Lehto ja Tuomo Suntola.

Tapahtumaa voi seurata myös suorana lähetyksenä: https://www.youtube.com/watch?v=5HopvHsikQU


16.00-17.00 Asko Palviainen: Aurinkokunta vs. eksoplaneetat. Onko Aurinkokunta jotenkin erikoistapaus verrattuna muihin löydettyihin planeettajärjestelmiin? Mikä on Aurinkokunnan historia planeettakunnan osalta? Millaisia planeettajärjestelmiä on löydetty verrattuna Aurinkokuntaan? Voiko Maapallo olla erikoistapaus planeetoista, joka on ainoastaan elinkelpoinen? Mitä 1I/Oumuamua-kappaleesta voidaan päätellä? Onko se kappaleena ja Aurinkokunnan ohittajana ainutlaatuinen? Esitelmässä käsittelen Aurinkokunnan planeettakuntaa verrattuna löydettyihin eksoplaneettakuntiin. Minkälaisia eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä on löydetty? Lisäksi pohditaan elämän mahdollisuuksia niin muilla Aurinkokunnan kappaleilla kuin yleensä löydetyillä eksoplaneetoilla.

17.00-17.35 Heikki Sipilä: ”Faint sun” paradoksi; Maan ja Marsin varhaiset meret. Carl Sagan esitti ensimmäisenä himmeän auringon paradoksin. Auringonkaltaisen tähden käyttäytyminen tunnetaan melko hyvin. Niinpä arvioidaan, että Auringon kirkkaus (sen säteilemä energia) on kasvanut noin 30% neljän miljardin vuoden aikana. Maan geologian perusteella on päätelty, että koko sen ajan maata ovat suurelta osalta peittäneet valtameret. Muinaiset meret ovat olleet jopa merkittävästi lämpimämpiä. Sagan ihmetteli, miten on mahdollista, että meret ovat olleet sulia, vaikka Auringon teho on ollut niin paljon pienempi. Kun Mars tutkimus on edennyt, tämä paradoksi on tullut entistä hankalammaksi. Marsissa ei ole vapaata vettä, vaan vesi on pääosin navoilla jäänä. Marsin pinnanmuotojen ja mineraalien perusteella on päätelty, että siellä on muinoin ollut valtameriä. Miten se on mahdollista, kun Mars on Auringon nykyiselläkin teholla jäässä. Kuitenkin 3.5 miljardia vuotta siellä on ollut meriä, vaikka Aurinko on ollut teholtaan 25% matalampi. Tähän himmeän Auringon paradoksiin ei ole löytynyt hyvää selitystä. Esityksessä tarkastellaan hypoteesia, että Aurinkokunta laajenisi saman säännön mukaan kuin koko avaruus. Jos tämä hypoteesi pitäisi paikkansa, maa säilyisi paljon pitempään elinkelpoisena. Nykyisten mallien mukaan Maa muuttuu elinkelvottomaksi n. 600 miljoonassa vuodessa Auringon säteilytehon kasvaessa. Se on lyhyt aika verrattuna siihen, että Maalla on ollut valtameret neljä miljardia vuotta.  

17.35-18.00 Kahvitauko

18.00-18.35 Ari Lehto: Onko Aurinkokunta kvanttisysteemi? Voidaanko Titius-Bode sääntö johtaa luonnonilmiöstä? Johann Titius ja Johann Bode keksivät 1700-luvulla säännön, jonka mukaan silloin tunnettujen planeettojen etäisyydet Auringosta voitiin laskea. Sääntö on matemaattisesti kaunis ja yksinkertainen, joten sekä tähtitieteilijät että fyysikot ovat etsineet säännölle fysikaalista selitystä. Tässä esityksessä näytetään, miten planeettojen havaitut kiertoajat (periodit) johtuvat periodin kahdentumisilmiöstä, joka on karakteristinen epälineaarisille dynaamisille systeemeille. Ratanopeudet saavat diskreettejä arvoja, jotka eivät riipu Auringon massasta. Planeettojen etäisyydet Auringosta voidaan laskea joko periodeista Keplerin kolmannen lain avulla tai suoraan luonnonvakioista saman kahdentumisilmiön avulla. Aurinkokunnan synnyn kannalta tämä tarkoittaa, että alkupilvi (pöly, kaasu) jakautuu ajan kuluessa tietyille systeemin määräämille radoille.

18.35-19.20 Tuomo Suntola: Päivän ja kuukauden pituuden kehitys viimeisen miljardin vuoden aikana. Planeettaratojen stabiilisuus. Eri puolilta maailmaa löydetyistä koraalifossiileista on luettavissa sekä vuosien että päivien jaksoja jopa 800 miljoonan vuoden takaa. Osasta koraalinäytteitä on havaittu myös vuorovesivaihteluiden synnyttämiä jaksoja. Näistä tiedoista voidaan päätellä vuoteen ja kuukauteen sisältyvien päivien lukumäärän kehitys. Alustuksessa tarkastellaan koraalifossiilien antamaa informaatiota kosmologiamallien pohjalta, ja verrataan tuloksia atomikelloilla mitattuun päivän pitenemään sekä maan ja kuun välisen etäisyyden mittauksesta saatuun informaatioon. Alustuksessa tarkastellaan myös planeettojen yhteisvaikutusta elliptisten ratojen pääakselin kiertymään sekä suhteellisuusteorian kiertymään tuonutta korjausta.

19:20-20.00 Paneeli: kysymykset alustajille.

Luonnonfilosofian seuran esitelmät pidetään Tieteiden talossa, osoitteessa Kirkkokatu 6, Helsinki.

 

20.02.2018 18.15-20.00 Juha Samela: Tieteellisten julkaisujen arviointiperusteista.

 

06.03.2018 16.00-20.00 Teemailta: Aurinkokunnan ilmiöt ja niiden selitykset.

Asko Palviainen: Aurikokunta. Heikki Sipilä: ”Faint sun” paradoksi; Maan ja Marsin varhaiset meret. Ari Lehto: Onko Aurinkokunta kvanttisysteemi? Voidaanko Titius-Bode sääntö johtaa luonnonilmiöstä? Tuomo Suntola: Päivän ja kuukauden pituuden kehitys viimeisen miljardin vuoden aikana. Planeettaratojen stabiilisuus.

 

20.03.2018 18.15-20.00 Tuukka Perhoniemi: Todellisuuden jäsentäminen mitattavaksi, Galileista tulevaisuuteen.

 

03.04.2018 18.15-20.00Arto Mutanen: Tieteellinen selittäminen.

 

17.04.2018 18.15-20.00 Aatos Lahtinen: Mitä matematiikka on?

 

15.05.2018 18.15-20.00 Geoffrey Westin kirja: Skaala. Elämän ja kuoleman universaalit lait.

 

Verkkosivu: https://www.lfs.fi/


Avoin yleisöluento: Ludwig Wittgenstein kielen ja mielen filosofina 15.2.2018, Helsinki

 

FM Heikki Vuorila luennoi Wittgenstein luento-sarjassa torstaina 15.2.2018 kello 18.00 – 20.15 Kriittisellä korkeakoululla (Albertinkatu 27 a B 12, Helsinki) aiheesta Wittgenstein kielen ja mielen filosofina

 

Wittgensteinin (1889-1951) filosofinen elämä porautuu muun muassa kielen ja mielen filosofiaan. Tässä ensimmäisessä luennossa tarkastellaan yleisluontoisesti hänen elämäänsä, varhaisfilosofiansa pääteosta Tractatus logico-philosophicusta sekä keskimmäistä vaihetta (1920-1936), jolloin hän valmisteli myöhäisfilosofiansa ajatuksia. Eräät tutkijat kutsuvat tätä Wittgensteinin siirtymäkaudeksi, joka on tärkeä hänen myöhäisfilosofiansa kannalta.

 

Vapaa pääsy, tervetuloa! Pyydämme kuitenkin ilmoittautumaan luennolle viimeistään luentoa edeltävänä maanantaina. Ilmoittautumiset Kriittisen toimistolle ( tai 040 552 5959).

 

Lisätietoa osoitteista:

 

Ensimmäisen luennon tarkempi sisältö:

https://www.facebook.com/search/top/?q=kriittinen%20korkeakoulu

 

tai

 

Koko luentosarjan kuvaus

http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/koulutus/luentosarja-ludwig-wittgensteinin-kielifilosofiasta/


Tiedollinen auktoriteetti. FiloCafe – ilta 13.2.2018 Turussa

Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani, filosofian professori Juha Räikkä johdattelee lyhyellä alustuksellaan keskusteluihin teemasta tiedollinen auktoriteetti FiloCafe illassa Pienessä Kirjapuodissa (Yliopistonkatu 28) 13.2.2018 kello 17.00 – 18.30.

 

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

 

Oviraha 5 euroa sisältäen kahvin tai teen.

 

 

Lisätiedot:

http://koroinen.fi/filocafe/

https://vuorila.wordpress.com/filocafe/


FM Heikki Vuorila alustaa keskusteluja FiloCafe -illassa tiistaina 9.1.2018 kello 17.00 - 18.30 Pienessä Kirjapuodissa (Yliopistonkatu 28) otsikolla Filosofinen keskustelu sokraattisena käytäntönä?

 

Heikki Vuorila kertoo alustuksestaan:

"Tarkastelen alustuksessani muun muassa sitä, mikä tekee keskustelusta filosofisen eikä esimerkiksi psykologisen taikka sosiologisen?

 

Otsikon toisessa osassa tarkastelen sitä, miksi puhutaan sokraattisesta keskustelusta eikä esimerkiksi platonisesta dialogista, vaikka Platon kirjoitti ”Platonin teokset”, joissa käydään filosofista dialogia muun muassa Sokrateen suulla.

 

Näiden kahden otsikossa mainitun näkökulman lisäksi nostan omat henkilökohtaiset kokemukseni filosofisesta praktiikasta, mukaan lukien sokraattinen dialogi ja filosofin vastaanotto, joita olen harjoittanut käytännössä lähes 20 vuotta."

 

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja sitä kautta löytämään uusia ajatuksia!

 

Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.

 

Lisätietoja löytyy osoitteista:

 

http://koroinen.fi/filocafe/

 

tai fb-tapahtumasivulta https://www.facebook.com/events/1164686620332924/



Kriittinen korkeakoulu Jyväskylä

 

Avauksia ajattelun kehitykseen:

ma 27.11. Filocafé: Mitä on viisaus?

su 3.12. Sokraattinen dialogi: Mitä on myötätunto?

ti 12.12. Aikuisen ajattelun kehitys ja viisaus – utopiaako? -luento

 

 

Filocafé: Mitä on viisaus?

Ma 27.11. klo 18 – 20, kahvila Muisto (Cygnaeuksenkatu 2, Jyväskylä)

Millainen on viisas ihminen? Miten on tehty, kun on ”tehty viisaasti”?  Miten viisaaksi tullaan? Voiko eläin olla viisas? Tarvitsisiko maailma enemmän viisautta juuri nyt?

Filocafé on kohtauspaikka erilaisille ihmisille ja näkökulmille. Tarkoituksena on vaihtaa kahvikupin ääressä ajatuksia ja luoda mahdollisimman monipuolinen käsitys aiheesta.

Teemasta alustaa viisaustutkija, PsT Eeva Kallio (Jyväskylän yliopisto) ja keskustelua vetää filosofian praktikko Anu Virtanen.

Ota kuppi kahvia ja antaudu keskustelulle!

Filocafé avaa Kriittisen korkeakoulun toiminnan Jyväskylässä. Tilaisuutta järjestämässä ovat Opintokeskus Sivis, FIVE – Filosofisen praktiikan verkosto ja Sophia & Phronesis -verkosto.

www.kriittinenkorkeakoulu.fi * https://www.ok-sivis.fi/ * http://filosofit.fi/FiPra/ * www.wisdomfi.com

 

 

Sokraattinen dialogi: Mitä on myötätunto?

Su 3.12. klo 11.30 - 16, Mahdollisuuksien talo (Kauppakatu 19 C ja D, Jyväskylä)

Tule viettämään yhteistä sunnuntaipäivää inspiroivan keskustelun pyörteissä! Tutkimme yhdessä, mitä myötätunto oikeastaan on ja onko sillä paikkaa elämässämme.

Aikamme keskeisiksi arvoiksi ovat nousseet talouskasvu ja tehokkuus. Niillä perustellaan päätöksiä, jotka käyvät perustaviksi kokemiamme arvoja vastaan -  kuten ihmisoikeus, sivistys tai tasa-arvo. Mitä tapahtuu ihmisen kasvulle ja ihmisten väliselle kohtaamiselle, jos kaikki mitataan rahassa? Mikä olisi rahaa ja tehokkuutta olennaisempaa? Maailman eri viisausperinteet opettavat sanomaa myötätunnosta. Onko ajassamme tilaa myötätunnolle? 

Sokraattinen dialogi kutsuu tutkimaan, mitä myötätunto oikeastaan on. Miten myötätunto näkyy omassa elämässämme? Voiko myötätuntoa oppia tai edistää?

Sokraattinen dialogi on saanut nimensä filosofi Sokrateelta, joka haastoi ihmisiä ajattelemaan, kyseenalaistamaan omia totuuksiaan sekä katsomaan maailmaa uudesta näkökulmasta. Tässä hengessä käymme dialogia, jossa aihetta tutkitaan omien kokemusten kautta. Kuuntelemalla toisten kokemuksia ja ajatuksia, voimme laajentaa ajatteluamme ja rakentaa yhdessä syvempää käsitystä aiheesta.

Keskustelu noudattaa sokraattisen dialogin menetelmää ja sitä ohjaa filosofian praktikko Anu Virtanen. Ryhmäkoko on max. 12 osallistujaa. Hinta: 20,-.

Ilmoittautumiset ti 28.11. mennessä osoitteeseen tai 040 740 6863 / Anu.

Järjestäjät: Kriittinen korkeakoulu, Opistokeskus Sivis ja Mahdollisuuksien talo

www.kriittinenkorkeakoulu.fi

https://www.ok-sivis.fi/ 

https://www.facebook.com/mahdollisuuksientalo/

 

 

Aikuisen ajattelun kehitys ja viisaus – utopiaako?

Yleisöluento tiistaina 12.12.2017 klo 17-19

Jyväskylän yliopiston kirjasto, luentosali B 232 (2. krs)

Kehittyykö aikuinen? Tähän kysymykseen voi saada epäileviä vastauksia, mutta onko todella näin? Onko viisaus jotakin sellaista, johon ihmisellä ei ole mahdollista edetä? Onko viisaudesta puhuminen idealismia? Näitä asioita pohditaan tässä esityksessä ja toivotaan myös yhteistä keskustelua.

Luennoitsijana viisaustutkija, PsT Eeva Kallio.

Vapaa pääsy.

Tapahtuman järjestää Kriittinen korkeakoulu ry ja Opintokeskus Sivis. Mukana myös Sophia & Phronesis -verkosto.

www.kriittinenkorkeakoulu.fi

https://www.ok-sivis.fi/

www.wisdomfi.com

 

***

 

Lisätietoa: www.facebook.com/kriittinenkorkeakoulujyvaskyla/ ja jyvaskylä@kriittinenkorkeakoulu.fi

 

Tervetuloa!


Aristoteles ihmisenä ja ajattelijana. FiloCafe -ilta 14.11.2017 Pienessä Kirjapuodissa Turussa

 

FM, terveydenhuollon lehtori Kaisa Pakkala on koko työuransa ja eläkkeellä olonsa ajan liikkunut mielenterveystyön, filosofian, psykologian ja Kirjeopisto Vian ajatusjoogan välimaastossa.

 

Tällä kertaa hän alustaa keskusteluja FiloCafe -illassa Pienessä Kirjapuodissa (Yliopistonkatu 28) 14.11.2017 kello 17.00 – 18.30 kertomalla Aristoteleesta, hänen elämästään ja ajattelustaan.

 

Alustuksen teemoja:

-        Aristoteleen (384 -322 e.kr.)  elämänkulkua: Lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja loppuelämä

-        Kaksi antiikin suurinta ajattelijaa: Platon ja Aristoteles ja heidän keskinäinen suhteensa

-        Ihmiselämän tarkoitus on elää onnellinen elämä ja tulla hyväksi ja onnelliseksi ihmiseksi

-         Ihmisen potentiat hamuavat kohti aktualisoitumistaan

-         Ihminen on luonnostaan sosiaalinen, mutta yhteisössä eläminen edellyttää eettisiä ja sosiaalisia pelisääntöjä

-         Luonteen ja järjen hyveiden kehittäminen

-         Aristoteleen etiikkaa

-         Tieteellinen tieto ja kokemukseen perustuva käytännöllinen järki

-         Aristoteleen keskitien oppi käytännön elämässä

-         Praktinen syllogismi ajatuksesta, arvostuksesta ja aikomuksesta toimintaan ja itse tekoon

-         Aristoteleen oppi neljästä syystä: muotosyy, päämääräsyy, vaikuttava syy ja ainesyy

-         Aristoteleen teologiaa ja metafysiikkaa: Liikkumaton liikuttaja, Jumala kaiken takana ja käynnistäjänä

-         Tuomas Akvinolainen (1225-1274) toi Aristoteleen opit katoliseen kirkkoon keskiajalla

-         Aristoteleen runousoppi

-         Aristoteleen merkitys ja henkinen perintö

 

Oviraha 5 euroa sisältäen kahvin tai teen

 

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

 


Luonnonfilosofian seuran esitelmät pidetään Tieteiden talossa, osoitteessa kirkkokatu 6.

14.11. 18.15-20.00. Sali 505. Prof. Merja Penttilä: Synteettinen biologia. 


28.11. 17.00-18.00. Sali 104. Syyskokous.

28.11. 18.15-20.00. Sali 104. Iltaesitelmä avoin.

12.12. 17.45-20.00. Sali 104. Ilmastomallit ja ilmastonmuutos.

17.45-18.30 FT Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos: Miten ilmasto muuttuu tulevaisuudessa ja voidaanko muutosta hillitä? Esityksessä tarkastellaan aluksi kasvihuoneilmiön perusideaa ja ihmiskunnan tuottamien päästöjen aiheuttamaa kasvihuoneilmiön voimistumista.  Sen jälkeen esitellään lyhyesti ilmastomallien toimintaperiaatetta sekä laajemmin malleihin perustuvia tulevaisuuden ilmaston ennusteita. Esityksen lopulla tulee vielä ajatelmia ilmastonmuutoksen seurausvaikutuksista ja muutoksen torjunnasta.

18.30-19.00 TkT Tuomo Suntola: Happamoittavien päästöjen vaikutus ilmakehän hiilidioksiditasapainoon. Termodynaaminen analyysi osoittaa, että valtameret-ilmakehä -systeemiä suljettuna systeeminä tarkasteltuna, vuotuiset rikki- ja typpioksidien päästöt valtamerten 10 metrin pintaveteen sekoitettuna riittävät nostamaan ilmakehän hiilidioksidiosapainetta havaitulla 0.4 prosentin vuotuisella kasvulla suorien hiilidioksidipäästöjen määrästä riippumatta. Konferenssiesitys (poster) 2006 (Suntola, T., Turunen, H., Kobylin, P., Salminen, J., Liukkonen, S., Do the SOx and NOx emissions contribute to the increase of the CO2 level through acidification of soil and waters?, Living with Climate Variability and Change, WMO2006, 17-21.7.2006, Espoo, Finland).  

19.00-20.00 Paneelikeskustelu ja kysymykset alustajille.

Verkkosivu: https://www.lfs.fi/

Kierkegaard ja uskon hyppy. FiloCafe -ilta 10.10.2017 Pienessä Kirjapuodissa Turussa

 

KT, FM, TM Matti Taneli johdattelee keskusteluja Kierkegaardin maailmaan Pienessä Kirjapuodissa(Yliopistonkatu 28) Aleksis Kiven päivänä 10.10. 2017 kello 17.00 – 18.30.

 

Hän käsittelee alustuksessaan tanskalaisen teologi-filosofin Sören Kierkegaardin (1813-1855)  näkemystä uskonnollisesta uskosta.

 

Kierkegaard alleviivaa, että uskonnollinen usko on tiedollista epävarmuutta. Se edellyttää ennen muuta voimakasta tunnetta ja kokemusta.  Usko todellistuu ihmisen omakohtaisen valinnan kautta. Tämän valinnan tehdessään hän on aivan yksin.

 

Kierkegaard sanoo:

”Edessäni on rotko ja minun on hypättävä ja luotettava siihen, että rotkon toisella puolella on Jumala. Kun ihmisen henkilökohtainen valinta kohdistuu ehdottomaan paradoksiin, so. kristinuskon keskeisimpään sisältöön, jumalalliseen inkarnaation eli ihmiseksi tulemisen hetkeen, on kristillinen usko aidoimmillaan. Näin ollen ihminen on autenttisesti olemassa.”


Tervetuloa pohtimaan Kierkegaardin eksistentialistista filosofiaa sekä paradoksista teologiaa että mystiikkaa.

 

Oviraha 5 euroa sisältäen kahvin tai teen.

 

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

 

Lisätietoja:

http://koroinen.fi/filocafe/

https://www.facebook.com/events/716471525210354/?fref=ts


Filosoficafé i Åbo 24.9.2017

Inledare: Filosof och skribent Mio Lindman, Åbo
Tema: Bildning i det gemenskapande samhället

Synopsis

Kopplingen mellan demokrati och bildning beskrivs ofta i termer av information och upplysning – som om demokrati enbart handlar om att väljare ska ha tillräcklig kunskap om sina politiska representanter och de befintliga politiska institutionerna. Det finns en betydligt djupare dimension av bildning som handlar om våra gemensamma angelägenheter – eller vad som kunde vara gemensamma angelägenheter, men inte är det i vårt samhälle. Jag vill i mitt föredrag fundera över bildning i anslutning till demokrati genom att utgå från en kritisk diskussion om hur människor engageras i sitt närsamhälle, i sitt boende, sin mat, sin energiförbrukning, sina arbetsplatser o.s.v. Om bildning förstås som den kunskap vi har om vårt eget samhälle öppnar detta också upp för att diskutera demokrati som en kamp om gemensamma angelägenheter i bred mening, där kunskap hjälper oss att staka ut nya möjligheter för hur vi lever tillsammans.

Inträdet till filosoficafét är fritt och alla är välkomna! Under filosoficafét ger de inbjudna talarna först en inledning om sitt tema (30-60 min) och därefter följer öppen diskussion med publiken.

Tid: 24.9.2017, kl .17-19.

Plats: Historiesalen, Restaurang Skolan, Eriksgatan 18, Åbo


Arrangör:

Folkets Bildningsförbund r.f.
Hagsgatan 12, FIN-20540 Åbo
tel. +358 50 5147297
E-post FBF (at) kaapeli.fi
Hemsida: www.fbf.fi

VTM Sanna Karhu väittelee lauantaina 23.9 kello 10 Helsingin yliopistossa Judith Butlerin normikritiikistä ja väkivallan vastustamisen teoretisoinnista.

Vastaväittäjänä toimii prof. Catherine Mills Monashin yliopistosta ja kustoksena prof. Tuija Pulkkinen. 


Lisätietoja: https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/kalenteri/suomi.aspx#.Wb6d7Yy0P...