opiskelupaikat

MA Contemporary European Philosophy is a unique, 18-month programme offering students an international and interlinguistic orientation in current philosophical work in the Modern European Tradition. Students spend the autumn semester in London, the spring semester in Paris, and the final six months working on a dissertation in either city. The programme combines the strengths of Kingston's CRMEP with the renowned expertise and experience of the Philosophy Department at Paris 8. A good reading knowledge of French is a requirement for admission to the programme. Language support is offered in London in semester 1. For further details go to: http://www.kingston.ac.uk/postgraduate-course/contemporary-european-philosophy-ma/

CRMEP is also offering a £2000 scholarship for each of our three, one-year, taught MA programmes
MA Aesthetics and Art Theory
MA Modern European Philosophy
MA Philosophy and Contemporary Critical Theory

All applications to these MAs received by Friday 19 April 2013 will automatically be considered for these scholarships. For further details of these MAs go to: http://fass.kingston.ac.uk/research/crmep/taught-courses/
The MA teaching team in CRMEP currently includes:
Éric Alliez             Étienne Balibar                 Howard Caygill          Peter Hallward
Catherine Malabou       Peter Osborne           Stella Sandford

Enquiries: S.Sandford at kingston.ac.uk

Master’s Programme in Applied Ethics.

From 2013 the Centre for Applied Ethics at Linköping University, Sweden offers a master’s programme in applied ethics. The programme is open for students with different educational backgrounds who are interested in applied ethics. Please inform potential students!

For more information, see http://www.liu.se/ikk/cte/startsida/1.405142/leaflet-master-applied-ethics-cte-v2.pdf.

 

Göran Collste

Professor of Applied Ethics

Linköping University, Sweden

http://www.liu.se/ikk/medarbetare/goran-collste?l=en&sc=true


 

Filosofian Akatemia etsii graduntekijää 


Filosofian Akatemia etsii graduntekijää psykologian, filosofian tai kognitiotieteen alalta. Etsimme opintojensa loppusuoralla olevaa, omasta alastaan voimakkaasti motivoitunutta ja opinnoissaan erinomaisesti suoriutunutta tutkijanalkua.   

Tarjoamme mielenkiintoisen ja erittäin ajankohtaisen tutkimusaiheen, joka kytkeytyy osaksi omia tutkimusprojektejamme. Tarjoamme graduntekijälle myös laitoksen ohjausta tukevaa gradunohjausta. Lopullinen toimeksianto ja gradun tarkka aiherajaus neuvotellaan yhdessä laitoksesi graduohjaajan kanssa.  

Maksamme graduntekijälle korvauksen valmistuneesta työstä. Lisäksi tuemme tutkimusta kirjahankintojen ja matkakorvausten muodossa.  

Jos olet kiinnostunut tekemään gradun tarjoamastamme aiheesta, lähetä lyhyt luonnehdinta siitä, miksi juuri sinä olet oikea henkilö suorittamaan tutkimushankkeen. Liitä hakemuksen liitteeksi opintosuoritusotteesi.   

Lähetä hakemuksesi 29.2.2012 mennessä osoitteeseen info(at)filosofianakatemia.fi 


Tällä hetkellä etsimme pro gradun tekijää seuraavalle tutkimuskohteelle:  

Flow-kokemusten taksonomia  

Tiedeyhteisö on herännyt viime vuosikymmeninä myönteisten kokemusten systemaattiseen tutkimukseen. Aikaisemmin erityisesti psykologian piirissä painopisteenä olivat erilaiset kielteiset kokemukset kuten ahdistus, masennus ja erilaiset psyykkiset häiriötilat. 

Viimeisen kymmenen vuoden aikana suureen suosioon nousseessa positiivisen psykologian tutkimussuunnassa painotus on ollut nimenomaan toimivien psyykkisten rakenteiden ja toimintamallien tunnistamisessa (Ks. esim. Seligman & Csikszentmihalyi 2000; Sheldon et al. 2011). On käynyt selväksi, että positiiviset kokemukset ja tunnetilat ovat keskeisessä asemassa sekä yksilön hyvinvoinnin, toimintakyvyn että kehityksenkin kannalta (Fredrickson 2001). Keskeisessä roolissa positiivisen toimintakyvyn ymmärtämisessä on erityisesti optimaalisen kokemuksen määrittely. 

Gradutoimeksiannon tarkoituksena on kartoittaa erilaisia optimaalisen kokemisen tiloja eli myönteisiä tunnetiloja, joissa yksilö kokee olemisensa harmoniseksi tai kukoistavaksi. Tunnetuin valtavirtatutkimuksessa esiintyvä optimaalisen kokemuksen systemaattinen tutkimuskohde on psykologi Mihaly Csikszentmihalyin käsitteellistämä flow-kokemus. Flow edustaa optimaalisen toiminnan tilaa, jossa henkilö on täysin uppoutunut käsillä olevaan tehtävään ja toimii kykyjensä äärirajoilla (Csikszentmihalyi 1991). 

Muita verrattavia tiloja ovat esimerkiksi Freudin tunnetuksi tekemä oceanic feeling, joka tarkoittaa tilaa, jossa yksilö kokee olevansa yhtä maailmaan kanssa, ikäänkuin uppoavansa osaksi maailmaa (Parsons 1999), meditaatioperinteistä ammentava mindfulness, joka tarkoittaa tietoista läsnäoloa käsillä olevassa hetkessä (Brown & Ryan 2003) sekä merkityksellisyyden kokeminen, jota on tutkinut esimerkiksi psykologi Viktor Frankl (2006). Merkityksellisyyttä yksilö kokee silloin, kun hänellä on tunne siitä että hänen oleminen ja toimintansa on kytköksissä johonkin suurempaan päämäärään (Baumeister 1991). Eri tutkimusperinteissä optimaalista kokemusta ja sen eri muotoja on siis lähestytty hieman erilaisista näkökulmista. 

Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa optimaaliseen kokemukseen liittyvää tieteellistä ja filosofista kirjallisuutta vertaillen ja arvioiden. Pyrkimyksenä on selvittää minkälaisia optimaalisen kokemuksen tiloja tutkimuskirjallisuudessa on tällä hetkellä tunnistettu ja miten nämä tilat eroavat toisistaan. Gradutoimeksianto liittyy Filosofian Akatemian käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin Meaningful Work, Intuitive Thought and Decision Making, Principles of Systems Psychology sekä The Extended Mind 

Lähdeviitteet:

Baumeister, R. F. (1991): Meanings of life. New York: The Guilford Press.

Brown, K. W. & R. M. Ryan (2003): “The benefits of being present: Mindfulness and its role in psychological well-being,” Journal of Personality and Social Psychology 84 (4), 822-848.

Csikszentmihalyi M. (1991): Flow: The psychology of optimal experience. New York: Harper & Row. 

Frankl, V. E. (2006): Man’s Search for Meaning. Boston, MA: Beacon.

Fredrickson, B. L. (2001): “The role of positive emotions in positive psychology: The broaden-and-build theory of positive emotions.” American psychologist 56 (3): 218-226.

Parsons, W. B. (1999): The enigma of the oceanic feeling: Revisioning the psychoanalytic theory of mysticism. New York: Oxford University Press.

Seligman, M. E. P. & M. Csikszentmihalyi (2000): “Positive psychology - An introduction.” American Psychologist 55 (1): 5-14.

Sheldon, K. M., T. B. Kashdan & M. F. Steger (2011): Designing Positive Psychology: Taking Stock and Moving Forward. New York: Oxford University Press.


Lisätietoja:

info(at)filosofianakatemia.fi 

www.filosofianakatemia.fi 

 


Filosofian Akatemia etsii graduntekijää

HUOM! Hakemusten deadline 30.11.2011

Filosofian Akatemia etsii graduntekijää filosofian, psykologian, tai kognitiotieteen alalta. Etsimme opintojensa loppusuoralla olevaa, omasta alastaan voimakkaasti motivoitunutta ja opinnoissaan erinomaisesti suoriutunutta tutkijanalkua. 

Tarjoamme mielenkiintoisen ja erittäin ajankohtaisen tutkimusaiheen, joka kytkeytyy osaksi omia tutkimusprojektejamme. Tarjoamme graduntekijälle myös laitoksen ohjausta tukevaa gradunohjausta. Lopullinen toimeksianto ja gradun tarkka aiherajaus neuvotellaan yhdessä laitoksesi graduohjaajan kanssa.

Maksamme graduntekijälle korvauksen valmistuneesta työstä. Lisäksi tuemme tutkimusta kirjahankintojen ja matkakorvausten muodossa.

Jos olet kiinnostunut tekemään gradun tarjoamastamme aiheesta, lähetä lyhyt luonnehdinta siitä, miksi juuri sinä olet oikea henkilö suorittamaan tutkimushankkeen. Liitä hakemuksen liitteeksi opintosuoritusotteesi. 

Lähetä hakemuksesi 30.11.2011 mennessä osoitteeseen info(at)filosofianakatemia.fi

Tällä hetkellä etsimme pro gradun tekijää seuraavalle tutkimuskohteelle:

Mielen systeemiteoriat

Gradutoimeksiannon kohteena on mielen toimintaa systeemisessä viitekehyksessä kuvaavien teorioiden tarkastelu ja arviointi. Perinteisesti ihmismieltä on tarkasteltu joko Descartesiin juurensa juontavan mieli-ruumis -dualismin, tai erityisesti viime vuosisadalla yleistyneissä reduktivistisissa viitekehyksissä, joissa mielen toiminnan katsotaan lankeavan yksiin aivotoiminnan kanssa.

Viime vuosikymmeninä ovat erilaiset mielen toimintaa laajemmassa systeemisessä viitekehyksessä tarkastelevat teoriat saaneet alati kasvavaa kannatusta. Ruumiillisen kognition (embodied cognition) kannattajat katsovat, ettei mielen toiminta ole vain aivotoimintaa, vaan siihen liittyy olennaisesti koko vartalon toiminta. Tilannekognition (situated cognition) kannattajat puolestaan katsovat, että myös ympäristöllä on keskeinen rooli mielen toiminnalle. (Gibson 1979.)

Erityiseen suosioon viime vuosina on noussut niin sanottu laajennetun mielen hypoteesi, jonka mukaan mielen toiminnot voivat konkreettisesti laajeta ympäristöön. (Clark & Chalmers 1998.) Systeemiälyssä (systems intelligence) ympäristössä sijaitsevat komponentit luetaan myös tavallaan osaksi mielen toimintaa. (Saarinen & Hämäläinen 2010.) Hajautetun kognition (distributed cognition) kannattajat puolestaan katsovat, että ympäristö on ylipäätään ennakkoehto mielen toiminnalle. (Cowley 2004.) Äärimmilleen systeeminen näkökulma on viety systeemisessä psykologiassa, jossa yhteisö katsotaan toiminnan ensisijaiseksi agentiksi, ja yksittäiset organismit sen tuloksia tuottaviksi osakokonaisuuksiksi. (Järvilehto 2009.)

Tutkimuksessa on tarkoituksena kartoittaa mielen systeemiluonnetta käsittelevää kirjallisuutta eri positioita vertaillen ja arvioiden. Gradutoimeksianto liittyy Filosofian Akatemian käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin The Extended Mind, The Extended Medium Theory, Intersubjectivity in Eldercare ja Principles of Systems Psychology.

Lähdeviitteet:

Clark, A., & Chalmers, D. 1998. The Extended Mind. Analysis, 58, 10–23.

Cowley, S. 2004. Contextualizing Bodies: Human Infants and Distributed Cognition. Language Sciences,. Gibson, J. J. 1979. The Ecological Approach to Visual Perception. Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum Associates, Inc.

Järvilehto, T. 2009. The Theory of the Organism-Environment System as a Basis of Experimental Work in Psychology. Ecological Psychology, 21(2), 112–120.

Saarinen, E., & Hämäläinen, R. P. 2010. The Originality of Systems Intelligence. In R. P. Hämäläinen & E. Saarinen (Eds.), Essays on Systems Intelligence. Espoo: Systems Analysis Laboratory. 9–26.
 

Lisätietoja:

www.filosofianakatemia.fi
informaatio(at)filosofianakatemia.fi
 
Tutkijaliiton 30. kesäkoulu 26.–28.8.2011
SUBJEKTI, SUBJEKTIUS, SUBJEKTIIVISUUS

Tutkijaliiton perinteinen, kaikille avoin kesäkoulu pidetään Sibelius-Akatemian kurssikeskuksessa Kallio-Kuninkalassa perjantaista 26.8. sunnuntaihin 28.8.

Mitä kuuluu subjektille 2000-luvulla? – Onko subjekti  edelleen joku, kuten 1900-luvun puolella esitetty kysymys "Kuka tulee subjektin jälkeen?"  antaa ymmärtää.  Voiko subjektiksi päästä?  Ja jos, niin miten? Ja jos pääsee, niin onko sitten Joku, eikä kuka tahansa?  – Entä koehenkilöt, joista on tieteellisissä kokeissa tapana puhua kokeen subjekteina?  Ja jos kuninkaan alamaiset ovat kuninkaan subjekteja, niin nostetaanko heidät subjekteiksi vai lasketaanko?

Merkitseekö subjektiivisuus  mielivaltaista leikkiä merkityksillä? Onko se mitä tahansa? Entä miten käsittää oikeus, valta ja vallanalaisuus suhteessa subjektiin ja subjektiuteen?  Ja miten on yhteisön ja yhteisöllisyyden laita?

Miten subjektin käsite suhteutuu substanssin, egon, hengen, tietoisuuden ja olemisen käsitteisiin? Ja miten voi parjattu kartesiolainen subjekti? Entä sen strukturalistinen kritiikki? 

Onko kognitiotieteissä subjektia – enää tai vielä? Vai onko subjekti vain älyn kantaja, jonka tekoäly tulee voittamaan? – Onko subjektius  palautettavissa paljastamistaan odottavaan koodiin, oli  sitten kyse geneettisestä tai informaatioteknologisesta koodista?

Entä subjektin käsitteeseen perinteisesti liitetty arvokkuus ja integriteetti? Sen eettisesti velvoittava ulottuvuus?

Puhujiksi ovat tähän mennessä lupautuneet Tiina Arppe, Timo Kaitaro, Esa Kirkkopelto, Markku Koivusalo, Juho Hotanen, Turo-Kimmo Lehtonen, Jukka Mähönen, Kirsti Määttänen, Tuomas Nevanlinna, Olli Pyyhtinen, Päivi Takala, Jari Veijalainen ja Taneli Viitahuhta. Vanhaan tapaan luvassa on myös yllätysalustus ja yllätysperuutus.

Kesäkoulun pitopaikka on Sibelius-Akatemian kurssikeskus Kallio-Kuninka­las­sa­­ Tuusulanjärven kupeessa (Ristinummentie 6, Järvenpää).

Ilmoittautumiset Tutkijaliittoon 16. kesäkuuta mennessä sähköpostitse tutkijaliitto(at)helsinki.fi tai puhelimitse (09) 633 239 sekä 045-3590818. Osallistumismaksu 140 euroa (opisk. ym. 100 euroa, yrityksen tai yhteisön maksamana 250 euroa) sisältää majoituksen 2–3 hengen huoneissa sekä koko viikonlopun ateriat. Maksu suoritetaan 12.8. men­nessä Tutkijaliiton tilille.

TERVETULOA!
 
Filosofian Akatemia etsii graduntekijää filosofian, psykologian, viestinnän, kielitieteen tai tietojenkäsittelytieteen alalta. Etsimme opintojensa loppusuoralla olevaa, omasta alastaan voimakkaasti motivoitunutta ja opinnoissaan erinomaisesti suoriutunutta tutkijanalkua.
 
Tarjoamme mielenkiintoisen ja erittäin ajankohtaisen tutkimusaiheen, joka kytkeytyy osaksi omia tutkimusprojektejamme. Tarjoamme graduntekijälle myös laitoksen ohjausta tukevaa gradunohjausta. Lopullinen toimeksianto ja gradun tarkka aiherajaus neuvotellaan yhdessä laitoksesi graduohjaajan kanssa.
 
Maksamme graduntekijälle korvauksen valmistuneesta työstä.
 
Jos olet kiinnostunut tekemään gradun tarjoamastamme aiheesta, lähetä lyhyt luonnehdinta siitä, miksi juuri sinä olet oikea henkilö suorittamaan tutkimushankkeen. Laita hakemuksen liitteeksi opintosuoritusotteesi. Lähetä hakemuksesi 31.3.2011 mennessä osoitteeseen informaatio(at)filosofianakatemia.fi.

Tällä hetkellä etsimme pro gradun tekijää seuraavalle tutkimuskohteelle:

Semanttiset verkostot filosofiassa, neurotieteessä ja tietojenkäsittelytieteessä

Semanttiset verkostot ovat yksi verkkoteknologian keskeisimmistä tutkimuskohteista. Kysymys siitä, miten sanat verkottuvat toisiinsa on esimerkiksi hakukonealgoritmien suunnittelun keskiössä. Samalla on viime aikoina löydetty näyttöä siitä, että vastaavanlaisia semanttisia suhteita löytyy myös ihmisen aivoista (ks. esim. Just et al. 2010).
 
Filosofiassa semantiikkaa ja merkitysten tutkimusta on lähestytty puolestaan kielentutkimuksen ja logiikan näkökulmista: merkittävimmät filosofiset merkitysteoriat ovat Russellin (1905) ja Fregen (1892) deskriptivismi sekä Kripken (1980) ja Donnellannin (1970) kausaalinen merkitysteoria.
 
Tutkimuksessa on tarkoituksena kartoittaa ja vertailla keskeistä semanttisia verkostoja ja merkitysteoriaa käsittelevää kirjallisuutta filosofiassa, neurotieteessä ja tietojenkäsittelytieteessä. Ideaalinen kandidaatti on filosofian, psykologian tai viestinnän pääaineopiskelija, jolla on sivuaine tietojenkäsittelytieteessä.
 
Gradutoimeksianto liittyy Filosofian Akatemian käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin Naturalistic Differential Semantics, The Extended Mind ja Principles of Systems Psychology.
 
Lähdeviitteet:
Donnellan, K. 1970. Proper Names and Identifying Descriptions. Synthese, 21(3–4), 335–358.
Frege, G. 1892. Sense and Reference. The Philosophical Review, 57(3), 209–230.
Just M.A., Cherkassky V.L., Aryal S., Mitchell T.M. 2010. A Neurosemantic Theory of
Concrete Noun Representation Based on the Underlying Brain Codes. PLoS ONE 5(1).
Kripke, S. 1980. Naming and Necessity. Oxford: Basil Blackwell.
Russell, B. 1905. On Denoting. Mind, 14(56), 479–493.

Filosofian Akatemia on helsinkiläinen filosofista tutkimusta ja koulutusta harjoittava yritys.
Lisätietoja: www.filosofianakatemia.fi
 
 
To all Philosophy graduate students

The Northern Institute of Philosophy invites applications for ...

5 SUMMER GRADUATE SCHOLARSHIPS: spend nine weeks this summer in this stimulating research community in Aberdeen. For more information, see here.

2 FULLY FUNDED PHD SCHOLARSHIPS: these three year awards are available to UK, EU and international students. For more information, see here.
   

To all undergraduate Philosophy students

The Northern Institute of Philosophy is delighted to announce ...
MRes in METHODS AND PRACTICES OF PHILOSOPHICAL RESEARCH

This innovative form of Masters programme, with a principal emphasis on research, is unique to Aberdeen and the Northern Institute. It is designed for able graduates with a reasonably broad undergraduate philosophical experience who wish to begin to acquire the specialised skills needed for independent research in philosophy prior to application to PhD programmes. The programme will include elements of conventional Masters coursework but will involve a much greater explicit emphasis on research skills and practices than is normal in Masters courses in philosophy. These will be developed ‘hands on’ via participation in the collaborative research activities of the Northern Institute and the supervised pursuit of small research projects of one’s choosing. For more information, visit the NIP MRes website.
 
Copenhagen Summer School in Phenomenology and Philosophy of Mind
Center for Subjectivity Research, University of Copenhagen
August 23—27, 2010.

This summer school will provide essential insights into central themes within the
philosophy of mind, viewed from a phenomenological perspective.

Topics include: consciousness, intentionality, perception, embodiment, the self, and
intersubjectivity.

The course will consist of a mixture of lectures and seminars (25 hours total), aimed at
advanced MA students and PhD students.

Speakers will include: Prof. Sara Heinämaa (Helsinki), Prof. Hans Ruin (Södertörn), Dr. Komarine Romdenh-Romluc (Nottingham), Prof. Dan Zahavi (Copenhagen), Dr. Søren Overgaard (Copenhagen).

Space is limited, so please register early. In any case, registration must be completed (in writing) by April 30, 2010.

Students interested in giving a short presentation (20 minutes + 10 minutes discussion) must submit an abstract when they register.

Language: English

Venue: University of Copenhagen

We welcome students from all countries. The summer school is free of charge.
To register, or to request further information, please email Dr. Søren Overgaard:
s.overgaard(at)hum.ku.dk

University of Copenhagen
Njalsgade 140-142, 5th floor
DK-2300 Copenhagen S
Denmark
Phone +45 35 32 86 80
Fax +45 35 32 86 81
Email cfs(at)hum.ku.dk

http://cfs.ku.dk/
 
Information om Master in applied ethics

Det är nu möjligt att söka till programmet Erasmus Mundus Masters Programme in Applied Ethics för läsåret 2009/10. Programmet, som stöds av EU, är ettårigt och ges i ett samarbete mellan Centrum för tillämpad etik vid Linköpings universitet (koordinator), Ethics Institute vid Utrecht universitet och Programmet för anvendt etikk vid NTNU, Trondheim. Center for Applied Ethics vid Stellenbosch universitet i Sydafrika medverkar också och europeiska studenter erbjuds att som en del av programmet läsa en kurs i miljöetik i Stellenbosch.  Ansökningstiden går ut den 15 januari 2009. För vidare information, se
http://www.maeappliedethics.eu/.

Göran Collste

Göran Collste
Professor of Applied Ethics
Coordinator, Erasmus Mundus Programme in Applied Ethics

Centre for Applied Ethics
Linköping University
SE-581 83 Linköping, Sweden
 
Syndicate content