julkaisut

Julkaisutiedote: Tavallisen kielen filosofia


Arkinen puhetilanne sisältää usein enemmän kuin miltä näyttää

Oxfordin yliopisto oli sotienjälkeisen analyyttisen filosofian elävin keskus. Siellä kehittyi tavallisen kielen filosofiaksi kutsuttu ajatteluvirtaus. Tavallisen kielen filosofia lähti oivalluksesta, että arkinen puhetilanne sisältää usein enemmän kuin miltä ensin näyttää. Sanoja käyttämällä ihminen käskee, viittaa, vitsailee, häpäisee sekä pyytää ja antaa anteeksi.

Tavallisen kielen filosofit harjoittivat filosofiaa kielenkritiikistä, mielenfilosofiasta ja puhtaasta käsiteanalyysista etiikan ja politiikan arkikielisiin analyyseihin. Nykyään tavallisen kielen filosofian vaikutus on kiistatonta kielitieteessä ja yhteiskuntatieteissä, ja siitä ammennetaan esimerkiksi sukupuolen tutkimuksessa ja sosiaalipsykologiassa.

Tavallisen kielen filosofia (Gaudeamus 2013) on ensimmäinen suomenkielinen kirja aiheesta. Teos selvittää, miten tavallisen kielen filosofia syntyi, mitä se on ja mihin se on menossa. Historiallisen näkökulman lisäksi teoksessa esitellään suuntauksen ongelmia ja mahdollisuuksia nykyfilosofiassa.


Merkitys ja totuus liittyvät kiinteästi toisiinsa

Tavallisen kielen filosofian juuret loivat pohjan tavalle mieltää luonnollinen kieli suhteessa kielen käyttötilanteisiin, mielen reaktioihin, politiikan kielenkäyttöön ja eettisiin kysymyksiin. Kielen käyttöä koskevia keskeisiä oppeja alettiin pian myös kehittää kohti systemaattisempaa kielen tutkimusta. Esimerkiksi kielen merkityksen käyttöteorioiden tärkeäksi piirteeksi muotoutui semantiikan ja pragmatiikan erottelu, joka on edelleen vaikutusvaltainen niin filosofiassa, kielitieteessä kuin yhteiskuntatieteissäkin.” Ilmari Kortelainen & Joose Järvenkylä


Merkitys ja totuus on yleensä analyyttisessa filosofiassa liitetty kiinteästi toisiinsa. Onkin hankalaa kuvitella, mitä voisi tarkoittaa, että tietää jonkin väitelauseen olevan tosi ilman, että tietää, mitä kyseinen lause merkitsee. Mutta yhtä lailla voi olla vaikea sanoa, mikä on väitelauseen merkitys ilman, että osaa sanoa, milloin lause on tosi tai epätosi.” Joose Järvenkylä


Tulen paikalle uudessa räikeässä mekossa, ja kysyn ystävättäreltäni mielipidettä siitä. Hän yrittää aina auttaa minua parantamaan tyyliäni ja tietää minun arvostavan rehellistä mielipidettä. Hän katsoo mekkoani ja sanoo: ’Istuu erinomaisesti, mutta oletko tullut värisokeaksi?’ Hänen sanomisestaan en päättele hänen olevan kiinnostunut siitä, onko minulla värinäön häiriö. Pikemminkin uskon hänen tarkoittaneen, että hän ei pidä mekkoni väreistä.” Rani Lill Anjum


Produktiivisuus on tärkeä luonnollisen kielen aspekti ja sitä myötä myös systemaattisuus on sellainen. Produktiivisuutta on vaikea selittää ilman systemaattisuutta. Tämä painotus ei kuitenkaan tyhjentävästi selitä, kuinka realistinen tai haluttava suuntaus on systemaattinen merkityksenteoria.” Pasi Valtonen

Vaikkakin sana ’hyvä’ merkitsee eri asioita, niin se, mitä tehdään, kun sitä käytetään, on aina jokseenkin samaa – kehutaanpa sitten jotain tai muuta. Tämä osaltaan selittää intuitiivisen ykseyden. Kehuminen on kehumista, olivat sen perusteet mitkä hyvänsä.” André Maury


Joose Järvenkylä & Ilmari Kortelainen (toim.):

Tavallisen kielen filosofia.

Gaudeamus 2013.

Joose Järvenkylä toimii filosofian tutkijana Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa analyyttista filosofiaa, epistemologiaa ja kielifilosofiaa. Ilmari Kortelainen on toiminut filosofian tutkijana eri yliopistoissa ja on erikoistunut tulkinnan teoriaan ihmis- ja yhteiskuntatieteissä.

Muut kirjoittajat:

Rani Lill Anjum, Lars Hertzberg, Antti Keskinen, Alma Korko, Heikki A. Kovalainen, André Maury, Panu Raatikainen, Pasi Valtonen ja Timo Vuorio


Arvostelukappaleet ja lisätiedot:

Outi Kitti

outi.kitti at gaudeamus.fi

050 5401 299


Alexandre Kojève:  Johdatus Hegelin lukemiseen. Vuosien 1933-1939 luennot Hengen fenomenologiasta École des Hautes Étudesissa

Alexandre Kojève (1902-1968) tunnetaan ennen kaikkea vaikutusvaltaisesta Hegel-tulkinnastaan. Kojève esitteli tulkintansa vuosina 1933-1939 pitämillään luennoilla, joille osallistuivat muiden muassa Georges Bataille, Jacques Lacan ja Maurice Merleau-Ponty. Laajan yleisön tulkinta saavutti vasta vuonna 1947, kun kirjailija Raymond Queneaun luentomuistiinpanot julkaistiin Kojèven tarkastamana ja täydentämänä kirjana Introduction à la lecture de Hegel.

Johdatuksessa Hegelin lukemiseen Kojève käy Hegelin Hengen fenomenologian järjestelmällisesti läpi ja kääntää samalla Hegelin raskaan terminologian kevyemmälle, konkreettisemmalle kielelle. Kojèven kommentaari on välttämätön taustateksti kaikkeen toisen maailmansodan jälkeiseen ranskalaiseen filosofiaan.

Kirjoittaja:

Alexandre Kojève (oik. Aleksandr Koževnikov, 1902-1968) oli venäläissyntyinen ranskalainen ajattelija. Hegelin Hengen fenomenologiaa käsitelleet Kojèven luennot vuosilta 1933-1939 koottiin myöhemmin kirjaksi ja julkaistiin nimellä Introduction à la lecture de Hegel (1947). Nyt suomeksi julkaistava teos kuuluu 1900-luvun
filosofian vaikutusvaltaisimpiin.

Koska Kojève uskoi, että ajattelu on muutettava todellisuudeksi toiminnan avulla, hän teki pitkän päivätyön Ranskan valtion virkamiehenä ja oli vaikuttamassa esimerkiksi Euroopan talousalueen syntyyn sekä toisen maailmansodan jälkeisen Marshall-avun
toimeenpanoon. Kojèven jäämistöstä on julkaistu muun muassa pakanafilosofian historiaa, Immanuel Kantia, auktoriteetin käsitettä ja ateismia käsittelevät teokset. Suomeksi hänen tuotannostaan on aiemmin julkaistu kirjoituskokoelma Historian loppu (Tutkijaliitto 2007).

Suomentanut Tapani Kilpeläinen. Tutkijaliitto: Paradeigma-sarja. ISBN
978-952-5169-85-0. Nid., 551 s. 42 EURO.

Lisätiedot ja tilaukset tutkijaliitto at helsinki.fi,
www.tutkijaliitto.fi tai puh. (09) 633209 ja 045-3590810.
Vuoden ensimmäinen Paatos on verkossa:
http://www.uta.fi/jarjestot/aatos/paatos/index.html

Filosofinen kulttuurilehti Paatos on verkkojulkaisu, jonka toimituskunta koostuu Tampereen yliopiston filosofian opiskelijoista.
Uusimman numeron teemana on TIETEIDEN RAJAT JA RAJATTOMUUDET, jonka alla käsitellään mm. moderniteetin maskuliinisuutta, korkeakouluoppimisen "korkeutta" sekä haastatellaan slovenialaista filosofia Eva Bahovecia.

Sivuilta on luettavissa myös edelliset numerot, käy tutustumassa!

Paatoksen toimituskunnan ja kirjoittajien puolesta,
Elina Halttunen-Riikonen

P.S. Kiinnostuitko kirjoittamaan Paatokseen? Lähetä tekstisi/arviosi/juttuideasi osoitteeseen elina.halttunen(at)uta.
fi.


Tervehdys Gaudeamuksesta,

Maaliskuun aluksi kustantamostamme ilmestyi kaksi uutta teosta filosofiasta.

Edmund Husserlin (1859–1938) Eurooppalaisten tieteiden kriisi ja transsendentaalinen fenomenologia (Gaudeamus 2012, suom. Markku Lehtinen) on filosofian moderni klassikko, jossa Husserl tarkastelee eurooppalaisessa kulttuurissa 1930-luvulla vallinnutta ahdinkoa ja sen syytä, luonnontieteellisen asenteen ylivaltaa.

Susanna Lindbergin toimittama Johdatus Hegelin Hengen fenomenologiaan (Gaudeamus 2012) on suomalaisten Hegel-asiantuntijoiden selkeä johdatus Georg Wilhelm Friedrich Hegelin (1770–1831) vaikeana pidettyyn klassikkoon, joka on yksi filosofian historian vaikutusvaltaisimmista teoksista: sen teemoja on kehitelty lähes
kaikissa 1900-luvun tärkeimmissä filosofisissa suuntauksissa. Lindbergin toimittama teos tarjoaa kattavan esittelyn Hengen fenomenologiasta painottaen erityisesti teemoja ja tekstijaksoja, joista nykytutkimuksessa keskustellaan eniten.

Molemmista uusista kirjoista on lisätietoa alla. Arvostelukappaleita ja lisätietoja voi kysellä minulta.

Kevätpäivän terveisin

Heidi Simomaa (heidi.simomaa AT gaudeamus.fi / 050 540 1299)

***

Edmund Husserl: Eurooppalaisten tieteiden kriisi ja transsendentaalinen fenomenologia. Gaudeamus 2012, suom. Markku Lehtinen. (Alkuteos: Die Krisis der europäischen Wissenschaften und die transzendentale Phänomenologie.)

”Tutkielmani sisältää vakavimmassa mielessä radikaalin, historiallisiin ja sisällöllisiin juuriin palaavan uuden ajan filosofian ja erityisesti psykologian kritiikin. Voin myös sanoa, että kokonaisuudessaan se tarjoaa periaatteellisen, historiallis-sisällöllisen johdatuksen ’transsendentaaliseen fenomenologiaani’. Tähän kirjoitukseen on koottu yhteen tiivistetyllä tavalla elämäntyöni kypsimmät tulokset yli neljänkymmenen vuoden ajalta. Tässä on ensimmäisen kerran esitetty viimeisen viidentoista vuoden tutkimusten tulokset ’fenomenologisesta reduktiosta’ ja ainoasta radikaalista ’kopernikaanisesta käänteestä’ – ja paljon muuta, joka valaisee filosofisten pyrkimysteni syvintä mieltä ensimmäistä kertaa niin, että enää ei tarvitse pelätä
väärinkäsityksiä.” – Edmund Husserl

Teoksen sisältö:

I Tieteiden kriisi eurooppalaisen ihmisyyden radikaalin elämänkriisin ilmaisuna
II Fysikalistisen objektivismin ja transsendentaalisen subjektivismin
vastakkaisuus uudella ajalla ja selitys sen alkuperälle
III Transsendentaalisen ongelman selitys ja psykologian siihen liittyvä tehtävä
A. Paluu kysymään ennalta annettua elämismaailmaa tienä
fenomenologiseen transsendentaalifilosofiaan
B. Tie psykologiasta transsendentaaliseen fenomenologiaan
Suomentajan jälkisanat (Markku Lehtinen)

***

Susanna Lindberg (toim.): Johdatus Hegelin Hengen fenomenologiaan.
Gaudeamus 2012.

Georg Wilhelm Friedrich Hegelin (1770–1831) Hengen fenomenologia on yksi filosofian historian vaikutusvaltaisimmista teoksista. Hegelin mukaan filosofisen ajattelun alkuperänä ja päämääränä on inhimillinen, historiallinen kokemus eikä mikään abstrakti ideamaailma. Siksi filosofiaan kuuluvat kaikki todellisuuden alueet: elämä ja kuolema, tieto ja erehdys, tiede ja taide, uskonto ja politiikka. Absoluuttisen tiedon saavuttamiseksi on kuljettava epäilyn ja epätoivon tietä sekä koettava inhimillisen tiedon kaikki muodot. Hengen fenomenologia on tämän tien kuvaus, rikas esitys inhimillisen kokemuksen eri elementeistä.

Johdatus Hegelin Hengen fenomenologiaan on perusteellinen yleisesitys tästä vaikeaksi tunnetusta klassikosta, jonka teemoja on kehitelty lähes kaikissa 1900-luvun tärkeimmissä filosofisissa suuntauksissa. Teos tarjoaa kattavan esittelyn Hengen fenomenologiasta painottaen erityisesti teemoja ja tekstijaksoja, joista nykytutkimuksessa keskustellaan eniten.

Teoksen sisältö:

Susanna Lindberg: Johdanto
Vesa Oittinen: ”Aistimellisen varmuuden” dialektiikasta
Arto Laitinen: Halu, elämä ja siirtymä tietoisuudesta itsetietoisuuteen
Ilmari Jauhiainen: Tunnustus subjektiivisuuden ylittämisenä
Heikki Ikäheimo: Tunnustus eettis-ontologisena käsitteenä
Elisa Heinämäki: Ranskalaisia Hegel-muunnelmia
Laura Werner: Antigone, rakkaus ja tragedia
Tuija Pulkkinen: Hegelin innoittama feministinen teoria
Kari Väyrynen: Sivistys ja vieraantuminen
Markku Mäki: Absoluuttinen vapaus ja jakobiinien terrori
Jussi Kotkavirta: Taide, uskonto ja taideuskonto
Sven-Olov Wallenstein: Taiteen paikka
Susanna Lindberg: Kuinka Hegel kohdataan Heideggerin käännöksen jälkeen?
Juha Manninen: Epilogi: ”Hengen ilmaumatieteen” tehtävä – suomeksi

Teoksen toimittaja Susanna Lindberg on dosentti ja yliopistonlehtori (ma), Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto.

”Totuus on bakkanttinen huuma, jossa yksikään jäsen ei jää juopumatta; ja koska jokainen niistä eriytyessään myös selviää, on totuus myös läpikuultava ja yksinkertainen rauha.”  – Hengen fenomenologian esipuhe
Uusi eKirja: Maailma

Zacharias Topeliuksen tunnetun laulun mukaan "maailma on niin lavea, siin' on monta loukkoa".

Maailmaa on katsottava sekä läheltä että kaukaa. Jyväskylässä vuonna 2009 järjestetyn Suomen filosofisen yhdistyksen Maailma-kollokvion esitelmien pohjalta kootun teoksen artikkelit ovat ikään kuin huvipuiston maailmanpyörän vaunut, jotka vuoron perään kohoavat ylös korkeuksiin maan pinnasta tarjoamaan meille uusia näköaloja maailman ääriin saakka.

Maailma-teoksen ovat toimittaneet Jussi Kotkavirta, Olli-Pekka Moisio, Sami Pihlström ja Henna Seinälä ja se on julkaistu Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksen SoPhi-kirjasarjassa.

Teoksen saa ladatuksi ilmaiseksi osoitteesta
https://jyx.jyu.fi/dspace/handle/123456789/37363

Lisätietoja:
Tutkijatohtori Olli-Pekka Moisio, puh. 040 805 4171, olli-pekka.moisio AT jyu.fi

Kirjauutuus Tutkijaliitolta ja väitöstilaisuus lauantaina 25.2.2012

Markku Koivusalo: Kokemuksen politiikka. Michel Foucault'n ajattelujärjestelmä

Kokemuksen politiikka. Michel Foucault'n ajattelujärjestelmä on kokonaisvaltainen tutkimus Michel Foucault'sta ja hänen kysymyksenasetteluistaan. Teos kartoittaa Foucault'n oman ajattelun historiallisia ehtoja ja muutoksia ja osoittaa Foucault'n olevan järjestelmällinen totuuden ja vapauden kokemuksen politiikan filosofi
sekä Immanuel Kantin ja valistuksen kriittisen järjen perinteen omaperäinen moderni jatkaja.

Teos yhdistää länsimaisen filosofisen perinteen ja sen historialliset näyttämöt moderneihin tiedon muotojen, vallan strategioiden ja itsen eettisten käytäntöjen konkreettisiin kysymyksiin. Se kulkee niin historian, tieteentutkimuksen, biologian, taloustieteen, uskonnon, arkkitehtuurin, maalaustaiteen kuin kirjallisuudenkin kentillä. Teemoina ovat muun muassa ihmistieteiden metodologia, tieteellisten
totuuksien historia, taiteen politiikka, uskonnollinen, valtiollinen ja taloudellinen hallinta sekä elämän ja väkivallan suhde.

Teoksen kokoavan aiheen muodostaa kysymys länsimaisesta ihmisestä ja tämän historiallista kokemusta määrittävistä tiedosta, vallasta ja etiikasta. Tässä kokemuksen politiikassa on pelissä poliittinen rohkeus totuuteen.

Markku Koivusalo (s. 1969) on laaja-alainen valtio-oppinut, joka on julkaissut artikkeleita tieteestä, taiteesta, filosofiasta, politiikasta, kulttuurista ja taloudesta kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. Hän toimii tutkijana Helsingin yliopiston Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella, jossa on opettanut erityisesti poliittista filosofiaa ja teoriaa lähes kaksi vuosikymmentä. Käsillä oleva teos on tulos hänen pitkäaikaisesta tutkimustyöstään Michel Foucault'n ajattelun parissa

ISBN 978-952-5169-82-9. Tutkijaliitto:  Episteme-sarja. Nid., 528 s. 40 €.

Lisätiedot ja tilaukset tutkijaliitto AT helsinki.fi sekä www.tutkijaliitto.fi.


VÄITÖSTILAISUUS

VTM Markku Koivusalo väittelee lauantaina 25.2.2012 kello 10.00 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen Pienessä juhlasalissa. Vastaväittäjänä on professori Jussi Kotkavirta, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena professori Juri Mykkänen.

Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis-palvelussa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5169-82-9


Ystävällisin terveisin,

Merja Hintsa,
toiminnanjohtaja, Tutkijaliitto ry

Platon-klubilla Lasipalatsin Kirjakauppa Kirjassa 7.2.  klo 18-20 tarkastellaan Yrjö Kallisen, Juha Koiviston, Lauri Lahikaisen ja Antti Ronkaisen toimittamaa teosta Kurssi kohti konkurssia. Talouskriisin syyt ja seuraukset. Paikalle tulevat keskustelemaan kirjan toimittajista Juha Koivisto ja Antti Ronkainen ja yhteiskunta-aktiivi Hanna Kuusela.

Teoksessa kansainvälisesti tunnetut tutkijat selvittävät seikkaperäisesti finanssikriisinä alkaneen globaalin talouskriisin taustoja ja kehityskulkua. Samalla he hahmottelevat myös yleisemmällä tasolla, mitkä ovat talouskriisin maailmanlaajuiset seuraukset.

Kirjoittajat käyvät myös keskustelua kapitalismin historiallisista vaiheista ja tulevaisuudennäkymistä. Minkälaisia mahdollisuuksia kriisi avaa eri poliittisille ryhmille? Onko uusliberalismin aikakausi ohi, olemmeko siirtymässä kriisin myötä takaisin keynesiläisyyteen vai onko tilalle tulossa jotain aivan uutta?

Teoksen kirjoittajia ovat Mario Candeias David Harvey, Wolfgang Fritz Haug, Andrew Kliman, David McNally sekä Leo Panitch, Martijn Konings, Stuart Hall ja Doreen Massey. Mukana on myös ranskalaisten taloustieteilijöiden talouspolitiikan valtavirtaa kritikoiva tuore manifesti.

 

Vapaa pääsy. Tervetuloa!

 

Arvoisat opettajat,
 
Punainen Risti on tuottanut yläkouluihin ja lukioihin oppimateriaalivihkon, jossa on valmiita opetuskokonaisuuksia, tehtäviä ja keskustelunaiheita, jotka soveltuvat erinomaisesti elämänkatsomustiedon ja filosofian opetukseen sekä  yhteiskuntaopin, historian, uskonnon ja äidinkielen tai maantiedon oppiaineiden tueksi ja täydennykseksi.
 
Oppimateriaalin avulla opiskelija oppii ymmärtämään henkilökohtaisen vastuun merkityksen sekä tiedostaa erilaisten eettisten ratkaisujen taustalla vaikuttavat arvot ja niiden merkityksen. Lisäksi oppimateriaali tukee uskonnollisiin ja moraalisiin kysymyksiin liittyviä keskusteluja ja ajattelutaitoja. Oppimateriaali tukee myös opiskelijan kykyä sisäistää ihmisoikeuksien, monikulttuurisuuden ja globaalin oikeudenmukaisuuden periaatteita.
 
Sivustollamme www.sodassakinonsaannot.fi, josta oppimateriaali on ladattavissa, on nyt kysely johon vastanneille opettajille lähetämme maksutta kolme uutta humanitaarisen oikeuden lautapeliä "Sodassakin on säännöt.
 
"Sodassakin on säännöt" -peliä voidaan pelata mukavasti kuuden hengen ryhmissä ja auttaa nuoria pohtimaan nykypäivän aseellisiin selkkauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä ja tarjoaa tietoa avustustyöstä ja sodan oikeussäännöistä.
 

www.sodassakinonsaannot.fi

 
Mukavia pelihetkiä toivottavat,
  
Punaisen Ristin keskustoimiston väki
 
 
Maarit Pimiä
Humanitaarisen oikeuden harjoittelija/Praktikant i humanitär rätt
Suomen Punainen Risti/Finlands Röda Kors
spr.humanitaarinenoikeus (at) redcross.fi
+ 358 20 701 2160
Laivanvarustajankatu 6/Skeppsredaregatan 6, 00140 Helsinki/Helsingfors
 

Tutkijaliitolta on juuri ilmestynyt suomennos eksistentialistisen etiikan klassikkoteoksesta vuodelta 1947:

Simone de Beauvoir: Moniselitteisyyden etiikka

Moniselitteisyyden etiikka on ensimmäinen eksistentialistinen teos, jonka pääkysymyksenä on etiikka. Se ravistelee lukijan pohtimaan ihmisenä olemisen peruskysymyksiä: Miten toimia? Miten oikeutan toimintani? Mikä on suhteeni toisiin ihmisiin?

Teoksen lähtökohta on ihmisen osan moniselitteisyys: ihminen niin subjekti kuin objektikin, maailman tiedostaja ja osa maailmaa, ainutkertainen, vapaa yksilö ja osa yhteisöä. Ihminen kykenee hirveyksiin, mutta myös moraalisuuteen. Moraalisuus edellyttää kuitenkin sitä, että toiminnan eettisyyttä ja päämäärien ja keinojen suhdetta arvioidaan jatkuvasti. Etiikan tehtävänä ei Beauvoirin katsannossa olekaan antaa selviä toimintaohjeita.

Inhimillinen toiminta pitää sisällään moraalisen epäonnistumisen mahdollisuuden, mutta etiikan kannalta tämä tilanne onkin väistämätön. Jos ihminen ei voisi erehtyä, hän olisi jumalallinen eikä tarvitsisi etiikkaa. Etiikan tehtävänä on tarjota menetelmä, joka auttaa ihmistä pohtimaan sitä, mikä tekee hänen hankkeistaan toteuttamisen arvoisia.

Beauvoirin analyysit arkisten asenteiden ja filosofisten ongelmien suhteesta ovat kaikessa selkeydessään ja terävyydessään kiehtovaa, mukaansatempaavaa luettavaa. Beauvoirin subjekti ei ole koskaan abstraktiin maailmaan vetäytyvä ajattelija, vaan lihaa ja verta – ja silti myös ajatusta.

Sara Heinämaa ja teoksen suomentaja Erika Ruonakoski ovat kirjoittaneet teokselle sen taustoja valaisevan johdannon.

 

Suomennos Erika Ruonakoski. Tutkijaliitto. Paradeigma-sarja. ISBN 978-952-5169-81-2. Nid., 173 s. 28  €.

Lisätiedot ja tilaukset , www.tutkijaliitto.fi tai puh. (09) 633209 ja 045-3590810.
Tutkijaliitto ry

 

 

Apeiron Kirjojen uusin julkaisu on ilmestynyt:

Janne Kurki: Lacanin diskurssiteoria: Lähiluenta Lacanin Seminaarista XVII ja Heideggerin luennosta Was ist das – die Philosophie?

Myymme kirjaa hintaan 40 euroa/kappale (sis. alv) + pakkaus- ja postitusmaksut 8 euroa/kirja (sis. alv).

Kirja on sidottu (kovat kannet) ja sisältää 265 sivua. ISBN: 978-952-5538-20-5.

Useamman kirjan tilaukset toimitamme ilman postitusmaksua.

Tilaukset sähköpostiosoitteeseen: tilaukset(at)apeironkirjat.com

Tai kirjeitse:
Apeiron Kirjat
Ruuvikuja 9 A
01650 Vantaa

Alla laajempi esittely kirjasta.

Ystävällisin kirjaterveisin,
Apeiron Kirjat
www.apeironkirjat.com


Lacanin diskurssiteoria: Lähiluenta Lacanin Seminaarista XVII ja Heideggerin luennosta Was ist das – die Philosophie? esittelee ranskalaisen psykoanalyytikon Jacques Lacanin vuosina 1969–1970 pitämässään seminaarissa L’envers de la psychanalyse, Psykoanalyysin kääntöpuoli, artikuloimaa diskurssiteoriaa.

Kirja rakentuu käytännössä neljästä osasta: 1) Lacanin seminaarista otettujen keskeisten lainausten muodostamasta pitkästä epigrammista, 2) johdannosta ja siihen liittyvästä Lacanin diskurssiteorian viittä peruskäsitettä avaavasta lyhyestä aapisesta, 3) Lacanin seminaarin L’envers de la psychanalyse lähiluennasta sekä näihin liittyvästä 4) Martin Heideggerin vuonna 1955 pitämän luennon Was ist das – die Philosophie? lähiluennasta.

Näiden osien kautta lähestytään useita keskeisiä, yhä tänään polttavia kysymyksiä: Mitä on psykoanalyysi? Mitä on filosofia? Entä yliopisto? Minkälaisia diskurssimuotoja on olemassa, ja miten ne eroavat tosistaan? Mikä on psykoanalyysin ja yliopiston suhde? Entä filosofian ja yliopiston, tai filosofian ja psykoanalyysin? Kenellä on valtaa ja miten? Kenen pussiin pelaamme, kun osallistumme arkeamme strukturoiviin diskursseihin? Mitä on totuus ja missä ja miten se tapahtuu? Mitä tekemistä totuudella on psykoanalyysin, filosofian tai yliopistojen kanssa? Entä kuka on herra, ja missä ja miten hän lymyää? Kenen käskyjä seuraamme, kenen joukoissa seisomme?

Kysymyksiä on siis paljon, vastauksia paljon vähemmän, mutta joka tapauksessa Lacanin antamat vähätkin vastaukset hätkähdyttävät, provosoivat ja haastavat ajattelemaan. Mistään kevyesti purtavasta kakunpalasta tässä ei ole kyse.

Janne Kurki (dosentti, FT, LL) työskentelee lastenpsykiatriaan erikoistuvana lääkärinä. Hän on aikaisemmin julkaissut muun muassa teokset Lacan ja kirjallisuus, Yhteisöttömien yhteisö, Taideteos, Demokratia, Intellektuellin muotokuva, Hylättyjen salonki ja Lapsi - Toinen. Hän on kirjoittanut artikkeleita ja esittelyjä mm. Heideggerista, Lacanista, Badiousta, Žižekistä ja Blanchot’sta sekä kääntänyt mm. Badioun, Žižekin, Rancièren ja Blanchot’n kirjoituksia. Hänen artikkelejaan on julkaistu englanniksi, ranskaksi ja kiinaksi.

Apeiron Kirjat julkaisee mannermaista filosofiaa ja lacanilaiseen tutkimuskenttään kuuluvaa kirjallisuutta.

ISBN: 978-952-5538-20-5
 
Syndicate content