Botulismia filosofian vesilasissa

 
Vuonna 1946 vähän tunnettu ranskalaisfilosofi Jean-Baptiste Botul (1896–1947) piti viisi luentoa Paraguayssa elämäntapakantilaisten Nueva Königsberg -siirtokunnassa. Uuden Königsbergin asukkaat pukeutuivat ja söivät Kantin tapaan ja kävivät päivittäisellä kävelyllä kaupungissaan, joka oli rakennettu Königsbergin jäljitelmäksi. Mutta he halusivat tietää, voivatko ankarasti kantilaista moraalia noudattavat ihmiset lisääntyä, ja kutsuivat Botulin luennoimaan aiheesta.
 
Pahamaineisen kirjoitushaluttoman Botulin jälkeenjääneet alustukset julkaistiin vuonna 1999 ranskaksi nimellä La vie sexuelle d'Emmanuel Kant. Botulin mukaan naimattomuus ja selibaatti kuuluvat elimellisinä osina kantilaisuuteen, sillä Puhtaan järjen kritiikkejä ei käy kirjoittaminen, jos tuhlaa kehoneritteensä sukupuolisuuteen. Kantin ”sankarilliseksi” kutsumansa esimerkin seuraamista Botul piti kuitenkin vaarallisena.
 
Linssilude Bernard-Henri Lévyn käsiteltyä Botulin Kant-tulkintaa teoksessaan De la guerre en philosophie (2010) julkisuudessa on esitetty väitteitä, joiden mukaan Botul olisi fiktiivinen hahmo, jonka vakavasti ottaminen vie Lévyn uskottavuuden lopullisesti. Filosofiapiireissä Lévy on jo ehditty leimata lähdekritiikistä piittaamattomaksi huijariksi. Esimerkkinä voidaan mainita Chicagon yliopiston Brian Leiterin blogimerkintä:

http://leiterreports.typepad.com/blog/2010/02/its-official-bernardhenri-...

Teorian mukaan Botul on Le Canard enchaîné -lehteen kirjoittavan filosofin ja rock-vokalistin Frédèric Pagèsin keksintöä. Me puolestamme olemme taipuvainen pitämään Pagèsia kuvitteellisena henkilönä jo taiteilijakuvansa perusteella, vaikka todellisuuteen uskominen onkin vain yksi teologian muoto. Koko Lévy-kalabaliikki perustuu erheelliseen oletukseen siitä, että ajattelijan olemassaolo takaa ajatuksen vakavastiotettavuuden. Mutta kun tekijä on kuollut, kirjailijan keksittyyteen vetoaminen on kehnointa mahdollista kritiikkiä. Botulin Kant-tulkinnan mahdollisilla kehnouksilla tai ansioilla ei ole mitään yhteyttä hänen olemassaoloonsa.
 
Arg-lehden nimimerkki Moby Sick tiesi muuten kertoa jo 1990-luvun alussa, että toinen tuntemattomaksi jäänyt ajattelija, Henri Mensonge, oli itse asiassa suomalaissyntyinen Henri Mensonen, joka piti ”Kant”-nimeä ”pelkästään rivona”.
 
Tapani Kilpeläinen
 
PS.: Jean-Baptiste Botulin ystävien yhdistykseen voi tutustua verkko-osoitteessa http://botul.free.fr/