Kirjailija ja filosofi, FT 1923.

Ruin toimi 1912–1930 virkamiehenä Helsingin yliopiston kirjastossa, oli 1927–1936 psykologian dosenttina ja 1936–1944 taide- ja kirjallisuuspsykologian dosenttina Helsingin yliopistossa. Hänestä tuli myös varhaisessa vaiheessa merkittävä Nya Argus -lehden kirjallisuuskriitikko. Tultuaan nimitetyksi Åbo Akademin filosofian professoriksi vuonna 1945 (virka jota hän ei ikinä vastaanottanut), Ruin muutti Ruotsiin, missä hän oli kytköksissä Lundin yliopistoon. Vuosina 1952–1957 hän oli tutkijastipendiaattina professorin tittelillä. Ruin oli yksi aikansa johtavista humanisteista, hyvin tunnettu myös runokieltä koskevista tulkinnoistaan. Esseistiikassaan Ruin häikäisee lukijansa loistavalla sanankäytöllä, käsittelipä sitten kirjallisuutta, teatteria tai kuvataidetta. Jatkuvasti hän etsii osuvia ilmaisuja kuvatakseen esteettistä tunnetta. Hänen tavalleen lähestyä psykologisesti runoutta ja runoilijoita löytyy vain vähän vertailukohtia pohjoismaisessa esseistiikassa. Ruin kertoo usein myös matkoistaan Euroopassa kulttuurivaikutelmiin keskittyen. Hänen tärkeimpiin esseistisiin teoksiinsa kuuluvat Gycklare och apostlar (1934), Det finns ett leende (1943), Drömskepp i torrdocka (1951), Det skönas förvandlingar (1962) ja Världen i min fickspegel (1969). Kirjallisesti merkittävimmät teokset ovat omaelämäkerralliset kirjat Rummet med de fyra fönstren (1940) ja Hem till sommaren (1960), joiden lähtökohtana on kesänvietto Härligössä Inkoon saaristossa ja jotka valaisevat porvarillista suomenruotsalaista sukutarinaa synkkine pohjavireineen. Hän julkaisi myös perustavanlaatuisen elämäkerran Arvid Mörne, liv och diktning (1946) sekä esiintyi veitsenterävänä aforistikkona kirjoissaan Makt och vanmakt (1940) ja Den mångtydiga människan (1966). Ruinin viimeinen kirja Uppbrott och återkomst (1977), jonka hänen poikansa Olof Ruin on toimittanut, sisältää päiväkirjojen muistiinpanoja neljänkymmenen vuoden ajalta.

Ruin palkittiin monilla kirjallisilla palkinnoilla Suomessa ja Ruotsissa. Vuodesta 2004 lähtien Svenska Kulturfonden on järjestänyt vuosittaisen esseekilpailun, joka kantaa hänen nimeään.

(Gustaf Widén/lyh. & toim. Erik Hallstensson, suom. Joonas Leppänen)
© Uppslagsverket Finland, Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi

Täysmittainen biografia (Uppslagsverket Finland)
 

AINEISTOT
Ruin Filosofia.fi:n kuva-arkistossa

Olof Ruinin laajempi biografia isästään Hans Ruinista (ruotsiksi)

VERKKOLÄHTEITÄ