Filosofi ja pedagogi.

Koulunsa Kuopiossa käynyt kappalaisenpoika J. J. F. Perander väitteli 1870 tohtoriksi Hegelin valtiokäsitteestä. Dosentiksi tultuaan hän laati 1878 toisen väitöskirjan Aristoteleen ihannevaltiosta. Kolmas väitöskirja, sekin ruotsinkielinen, käsitteli 1883 Herbartin kasvatusfilosofiaa. Perander toimi 1880–84 filosofian ylimääräisenä professorina ja 1884–85 pedagogiikan ja didaktiikan professorina Helsingin yliopistossa. Lisäksi hän opetti klassisia kieliä ja äidinkieltä pääkaupungin suomenkielisissä oppilaitoksissa. Perander oli snellmanilaisen fennomanian innokas kannattaja, joka kuului ensin ns. kuukauslehteläisten ja sitten Valvojan oppineeseen kulttuuripiiriin, mutta Yrjö Koskisen kansallisen yhtenäisyyden ideologian sijasta Peranderilla oli silmää myös luokkaristiriidoille ja modernille dissensukselle. Hänet tunnettiin syrjäänvetäytyjänä, joka kuitenkin tutustui läheisesti näyttelijä Ida Aalbergin kanssa.

Peranderin kirjoitusta ”Yhteiskunta uutena aikana” (Kirjallinen Kuukauslehti 3 & 12/1866) voi pitää ensimmäisenä täysipainoisena filosofisena artikkelina suomen kielellä.
 
(Perander, J. J. F, Yhteiskunta uutena aikana ja muita kirjoituksia. Toim. Mikko Lahtinen. 23⁰45, Tampere 2004.)

(Henrik Ekberg / suom. Jarkko S. Tuusvuori)

© Uppslagsverket Finland, Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi

AINEISTOT

Filosofia.fi:n aineistoarkistossa 

LINKIT