Sosiaaliantropologi ja uskontotutkija, FT 1907, käytännölisen filosofian professori, Helsingin Yliopisto.

Karsten oli Edvard Westermarckin merkittävimpiä oppilaita. Hänet nimitettiin 1907 Helsingin yliopiston uskontotieteen dosentiksi, ja hän toimi 1922–46 käytännöllisen filosofian professorina. Lukuisilla tutkimusmatkoillaan sisämaassa Etelä-Amerikassa hän tutki intiaanien uskonnollisia ja sosiaalisia olosuhteita, joita hän kuvaa mm. kirjoissaan The Civilization of the South American Indians (1926) ja The Head-Hunters of Western Amazonas (1935). Karsten toimi 1946–47 Suomen ja Ruotsin Amazonin tutkimusretken johtajana. Hän myös julkaisi monet uskontotieteelliset työt, joiden joukossa ovat huomioisen arvoisia väitöskirja The Origin of Worship (1905), Naturfolkens religion (1923, Luonnonkansojen uskonto) ja Inledning till naturfolkens religion (1935, Johdatus luonnonkansojen uskontoon). Valtiotieteellisesti mielenkiintoisia on hänen työnsä Inkariket och dess kultur i det forna Peru (1905, Inkavaltio ja sen kulttuuri muinaisessa Perussa), joka käännettiin usealle kielelle. Karsten julkaisi myös monta sosiologian ja sosiaaliantropologian oppikirjaa, kuten Naturfolkens samhällsliv (1920, Luonnonkansojen yhteiskuntaelämä) och Sociologiens historia (1954, Sosiologian historia).

(I. Salomaa, R. Karsten as a Finnish Scholar of Religion: the life and career of a man of science, 2002)

(Suom. Yrsa Neuman)
© Uppslagsverket Finland, Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi

AINEISTOT

Karsten Filosofia.fi:n aineistoarkistossa

VERKKOLÄHTEET