Kirkonmies, poliittinen ajattelija.

Chydenius opiskeli monen muun pohjanmaalaisen tavoin luonnontieteitä ja teologiaa Turussa ja Uppsalassa.

Hänet vihittiin papiksi 1753 ja nimitettiin saarnaajaksi Alaveteliin. Chydenius voitti ahkerana ja nerokkaan yksinkertaisena kirjailijana pohjanmaalaisen papiston sekä Tukholman oppineiston kunnioituksen. Hänet nimitettiin pohjanmaalaisten kappalaisten edustajaksi myrskyisille valtiopäiville 1765–1766. Valtiopäivillä hän kuului myssyjen kiihkeimpiin kannattajiin. Chydeniuksen kirjoitukset painovapaudesta ja kirjanen Källan Til Rikets Wan-Magt (Valtakunnan voimattomuuden lähde) saavuttivat levikin, joka ylitti merkityksessään suuren osan vapausajan laajasta pamflettikirjallisuudesta. Chydenius oli vuoden 1766 painovapaus-asetuksen keskeinen edistäjä. Asetuksesta tuli perusta Suomen ja Ruotsin hallinnon ainutlaatuiselle julkisuusperiaatteelle, joka antaa kansalaisille laajat valtuudet tarkastaa viranomaisten toimintaa.

Vuoden 1772 kuninkaallisen vallankaappauksen jälkeen Chydenius omaksui neutraalin suhtautumisen politiikkaan, mutta jatkoi kirjoittamista taloudesta ja sosiaalipolitiikasta, toisin kuin aiemmat vapausajan innokkaat ”edistykselliset” yhteiskuntakirjailijat. Erityisen tärkeä oli hänen kantansa irtolaislakiin, niin kutsuttuun palveluväkiasiaan. Chydenius otti yllättävän modernin asenteen yhteiskunnan alimpia luokkia kohtaan, aikana jolloin he olivat lainsäädännön mukaan alistettuja palvelupakkoon. ”Raataa työn orjina toisille niin kauan kuin jaksavat, vaipua köyhyyteen vanhoilla päivillään ja kokea kuolema kurjuudessa, nämä ovat ne lait joiden pitäisi houkutella työtätekevä kansa rakastamaan isänmaataan”, kuuluu eräs Chydeniuksen radikaaleista ja terävistä lausunnoista. Tässä asiassa hän oli sata vuotta edellä aikaansa myös eurooppalaisessa mittakaavassa.

Hänen päätyökseen lasketaan Den nationella vinsten (1765, eng. The national gain, 1931), jossa hän tiivistää kansantaloustieteellisen näkökantansa. Se edeltää 1800-luvun liberalismia ja sitä on verrattu Adam Smithin kuuluisiin merkantilismia käsitteleviin töihin. Chydeniukselta tosin puuttuu syvällisesti ja perusteellisesti ajateltu teoria, joka korostuu Smithin tuotannossa.

Chydenius esiintyi oppositiossa monia säätynsä muita edustajia vastaan lakisääteisen uskonnonvapauden puolestapuhujana eduskunnassa 1778–1779.

Chydeniuksen ajattelun kiinnostavimpia piirteitä oli huoli, jota hän kantoi ilman poliittista edustusta olleesta kasvavasta kansanosasta. Sitä voi pitää Chydeniuksen sosiaalipoliittisena radikalismina.

© Uppslagsverket Finland, Schildts förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
(Sven-Erik Åström, Henrik Knif, toim.& lyh. Yrsa Neuman, suom. Joonas Leppänen)

AINEISTOT

Chydenius Filosofia.fi:n aineistoarkistossa

Lue koko Sven-Erik Åströmin ja Henrik Knifin Uppslagsverket Finlandissa esiintyvä artikkeli Anders Chydeniuksesta (på svenska).

VERKKOLÄHTEITÄ