Kirjastonhoitaja, filosofian professori ja kirjailija, FT 1864.

”Aikakautensa kulttuuriradikaaliksi” kutsutusta Bolinista tuli 1865 Helsingin yliopiston filosofian dosentti. 1870 Bolin nimitettiin ylimääräiseksi professoriksi (hänet oli ohitettu varsinaisen professuurin virantäytössä). Hän toimi 1873–1912 yliopiston kirjastonhoitajana. Bolin oli läheisessä kanssakäymisessä monen ulkomaisen filosofin ja kirjailijan kanssa. Heihin kuuluivat mm. Ludvig Feuerbach ja Ludwig Anzengruber, joista hän kirjoitti arvokkaat elämäkerrat, sekä Paul Heyse. Filosofina Bolin puolusti determinististä katsomusta mm. professuuriaan varten kirjoittamassaan teoksessa Undersökning af läran om viljans frihet (1868). Hänen laajaan filosofiseen tuotantoonsa kuuluu mm. Europas statslif och filosofiens politiska läror (2 nidettä, 1868–1871) ja Spinoza. Ein Kultur und Lebensbild (1894).

Bolin käsitteli artikkeleissaan ja tutkimuksissaan mm. orjuutta Yhdysvalloissa sekä perheen kehitystä (Familjen. Studier 1864) ja edusti kantaa, jonka mukaan naisten oikeudet pitäisi laajentaa samalle tasolle miesten kanssa. Hän piti perusteettomana vaatimusta, että ”äidin pitäisi jäädä kotihellan ääreen”. Bolin oli vahvasti kiinnostunut teatterista; hän johti 1883–1887 Helsingin Svenska Teaternia ja kokeili myös itse näytelmien kirjoittamista.

(G. Gimpl, toim. (1990), Unter uns gesagt: Friedrich Jodls Briefe an Wilhelm Bolin; S. Frejborg, Ein Buch der Freundschaft über getrennte Welten hinweg: die Korrespondenz zwischen Wilhelm Bolin und Paul Heyse, 1992.)

© Uppslagsverket Finland, Schildts förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
(Suom. Joonas Leppänen)
 

AINEISTOT

Bolin Filosofia.fi:n aineistoarkistossa

VERKKOLÄHTEITÄ