Tiedotteet vuodelle 2018

Venue: University of Helsinki, Main building/Small Hall (Pieni juhlasali\Lilla festsalen), Fabianinkatu 33, 4th floor, 5 June 2018, 16.15-18.00 (4.15-6 pm).

PROFESSOR HACKER'S ABSTRACT

“Building upon G. H. von Wright’s classification and analysis of the varieties of goodness, I shall sketch the natural framework for the possibility of moral value and of the virtues. This includes the broad character of the world we inhabit and some of the characteristic features of human beings. These constitute the biological and psychological framework in which values and value concepts unfold. I examine the constraints upon what can constitute a morality for creatures such as ourselves.”

Peter Hacker is Professor of Philosophy at the University of Kent and Emeritus Research Fellow of St. John’s College, Oxford. He is the author, e.g., of Insight and Illusion, Wittgenstein’s Place in Twentieth Century Analytic Philosophy, The Passions: A Study of Human Nature and four Analytical Commentaries on the Philosophical Investigations (two together with G.P. Baker). He has also co- authored several books on neuroscience and philosophy.

THE GEORG HENRIK VON WRIGHT LECTURE

The Georg Henrik von Wright Lecture is funded by a donation to the University of Helsinki made by the von Wright family in 2013. It is intended as a recurring event with the purpose of promoting research and debate relating to the philosophical work of the Finnish philosopher Georg Henrik von Wright (1916–2003).

Additional information is provided by Bernt Österman, Curator of the von Wright and Wittgenstein Archives at the University of Helsinki (WWA).
bernt.Osterman at helsinki.fi

Avoimet yleisöluennot: Wittgensteinin kielifilosofiasta 2.5. ja 31.5.2018, Helsinki

 

FM Heikki Vuorila luennoi Wittgenstein kielifilosofiasta Kriittisellä korkeakoululla (Albertinkatu 27 a B 12, Helsinki).

 

Molemmissa luennoissa käsitellään Wittgensteinin kielifilosofiaa niin kuin hän sen esittää Tractatus logico-philosophicuksessa (1921). Kirjansa esipuheessa (1918) Wittgenstein tiivistää varhaisfilosofiansa sisällön seuraavasti: ”Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava”.

 

Keskiviikko 2.5.2018 kello 18.00 – 20.15 (3h)

Wittgensteinin käsitys kielestä todellisuuden kuvana

 

Torstai 31.5.2018 kello kello 18.00 – 20.15 (3h)

Wittgensteinin käsitys kielestä lauseiden järjestelmänä

 

Katso luentojen tarkemmat kuvaukset: http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/koulutus/luentosarja-ludwig-w...

 

Vapaa pääsy, tervetuloa! Pyydämme kuitenkin ilmoittautumaan luennolle viimeistään luentoa edeltävänä maanantaina. Ilmoittautumiset toimistolle ( tai 040 552 5959)



Mikä on filosofian merkitys ihmisen elämälle? Onko filosofia ”vain” teoreettista ja arkielämälle vierasta ja hyödytöntä toimintaa?  Näin ei näytä olevan, vaan filosofiasta on moneksi.

 

Filosofia esimerkiksi tarjoaa eväitä erilaisten (elämän)ongelmien ratkaisemiseen, auttaa ymmärtämään mahdollisia maailmoja ja antaa taitoja, joita tarvitaan erilaisten innovaatioiden syntymiseen. Mutta: Voiko filosofia lohduttaa ihmistä ja olla elämänilon lähde?

 

Filosofian harjoittaminen näyttää tarjoavan hämmästyttäviä nautintoja, kuten Aristoteles sanoi. Hän opetti Nikomakhoksen etiikassaan seuraavasti: ”Emme nyt tutki hyvettä pelkästään tietääksemme mitä hyve on, vaan tullaksemme hyviksi.”

 

Alustuksessa ja keskustelussa pureudutaan filosofisesti edellä mainittuihin teemoihin ja pysähdytään ihmisenä olemisen äärelle.

 

Tule kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

 

Tilaisuus pidetään Pienessä Kirjapuodissa Yliopistokatu 28 Turussa 10.4.2018 kello 17.00 – 18.30. Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.

 

Tervetuloa!

 

Lisätietoa:

http://koroinen.fi/filocafe/

https://www.facebook.com/events/1122347204572418/


Suomen filosofinen yhdistys ja Suomen nais- ja feministifilosofien yhdistys järjestävät keskustelutilaisuuden otsikolla "#metoo – Filosofit äänessä" Metsätalon (Unioninkatu 40, Helsinki) salissa 4, 21.3.2018 klo 18.15–19.45.

 

Tapahtumaan kuuluu VTM Sanna Tirkkosen alustus "Häirintä ja valta – tasa-arvo yhteisöjen kehittämisen kysymyksenä", VTT Pekka Mäkelän alustus "Korruptio ja vastuu" sekä paneelikeskustelu, johon osallistuvat Maj Paanala, Ilmari Hirvonen, Sanna Tirkkonen ja Pekka Mäkelä. Paneelissa puheenjohtajina toimivat Kristina Rolin ja Milla Rantala. Tilaisuuden avaavat SFY:n kauden 2017-2018 varapuheenjohtaja, PhD Kristina Rolin ja NFY:n puheenjohtaja, FM Milla Rantala. Tapahtumatilan tarjoaa Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto.

 

Toivomme, että yleisökeskustelussa viriäisi keskustelua sukupuolten välisen tasa-arvon edistymisestä suomalaisessa filosofiassa. Lisää tapahtuman näkyvyyttä ja jaa tapahtumaa kontakteillesi, tykkää ja kommentoi! Tapahtuman aikana alustuksia ja keskusteluja voi seurata suoratoistona sivuston https://www.facebook.com/MustaMultaproducciones/?ti=as kautta

 

Ohjelma:

klo 18.15-18.20: Tervetulosanat (PhD Kristina Rolin ja FM Milla Rantala)

klo 18.20-18.35: Alustus otsikolla " Häirintä ja valta - tasa-arvo yhteisöjen kehittämisen kysymyksenä" (VTM Sanna Tirkkonen)

klo 18.35-18.50: Alustus otsikolla "Korruptio ja vastuu" (VTT Pekka Mäkelä)

klo 18.50-19.20: Paneelikeskustelu: Maj Paanala, Ilmari Hirvonen, Sanna Tirkkonen, Pekka Mäkelä. Paneelin vetävät Kristina Rolin ja Milla Rantala.

klo 19.20-19.45: Yleisökeskustelu


https://www.filosofinenyhdistys.fi/toiminta/tulevat-tapahtumat/

https://nfyx.wordpress.com/2018/03/07/metoo-filosofit-aanessa-21-2-2018/




Seminaari Liedon Kunnantalossa Kirkkotie 13

La 24.3.2018, kello 12.00-16.00

 

Liedossa syntyneen filosofin ja Turun yliopiston professorin J. E. Salomaan (1891- 1960) elämää ja elämäntyötä valottava seminaari ohjelma on seuraava:

 

Suvun terveiset: Salomaan merkitys omalla jälkipolvelle.

Akateemikko Arto Salomaa

 

Salomaan kasvatusajatukset 100 vuoden ikäisessä Suomessa ja maailmassa nyt.

KT, FM, TM Matti Taneli

 

Salomaa kansanvalistajana

Filosofi FM Heikki Vuorila

 

Kello 14.00 Väliaika noin puoli tuntia

 

Salomaan käsitys historian kulusta

Filosofi Tuomas Tiainen

 

Salomaa ja Ahlman. Kaksi suomalaista kulttuurifilosofia Aurajokilaaksosta.

FT Mikko Leinonen

 

Tilaisuus on maksuton. Väliaika kahvi ja pulla 5 euroa.

 

Tietoja Salomaasta:

Tietoja Wikipediasta, ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/J._E._Salomaa

Mikko Salmelan artikkeli Salomaasta Filosofia.fi sivulla, ks. http://filosofia.fi/node/2410

 

Järjestäjät:

Liedon Oppaat ry, Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry, FiloCafe – työryhmä ja Lakipalvelu Leinonen


Tervetuloa Luonnonfilosofian seuran kevään maksuttomaan päätapahtumaan tieteiden talolle (Kirkkokatu 6, HKI) 06.03.2018 klo 16.00-20.00 sali 104, kuulemaan ja keskustelemaan Aurinkokuntamme haastavista ilmiöistä ja niiden selityksistä.

Ovatko muut eksoplaneettakunnat samankaltaisia kuin Aurinkokunta? Miksi Kuu etääntyy Maasta? Miten selittyy Faint Sun paradoksi, eli miksi Marsissa oli meriä ja miksi Maassa oli ennen niin kuuma? Selittävätkö vuorovedet ja kasvihuoneilmiöt nämä asiat, vai laajeneeko Aurinkokunta? Miksi planeetat ovat sijoittuneet juuri niin kuin ne ovat? Selittääkö Titus-Bode sääntö tämän vai tarvitaanko kehittyneempää sääntöä? Miten selitetään korallifossiili-data, eli päivien lukumäärän kehitys miljardien vuosien aikana? Selittääkö suhteellisuusteoria Merkuriuksen perihelisiirtymän vai tarvitaanko parempi selitys?

Näistä aiheista meille kertovat Asko Palviainen, Heikki Sipilä, Ari Lehto ja Tuomo Suntola.

Tapahtumaa voi seurata myös suorana lähetyksenä: https://www.youtube.com/watch?v=5HopvHsikQU


16.00-17.00 Asko Palviainen: Aurinkokunta vs. eksoplaneetat. Onko Aurinkokunta jotenkin erikoistapaus verrattuna muihin löydettyihin planeettajärjestelmiin? Mikä on Aurinkokunnan historia planeettakunnan osalta? Millaisia planeettajärjestelmiä on löydetty verrattuna Aurinkokuntaan? Voiko Maapallo olla erikoistapaus planeetoista, joka on ainoastaan elinkelpoinen? Mitä 1I/Oumuamua-kappaleesta voidaan päätellä? Onko se kappaleena ja Aurinkokunnan ohittajana ainutlaatuinen? Esitelmässä käsittelen Aurinkokunnan planeettakuntaa verrattuna löydettyihin eksoplaneettakuntiin. Minkälaisia eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä on löydetty? Lisäksi pohditaan elämän mahdollisuuksia niin muilla Aurinkokunnan kappaleilla kuin yleensä löydetyillä eksoplaneetoilla.

17.00-17.35 Heikki Sipilä: ”Faint sun” paradoksi; Maan ja Marsin varhaiset meret. Carl Sagan esitti ensimmäisenä himmeän auringon paradoksin. Auringonkaltaisen tähden käyttäytyminen tunnetaan melko hyvin. Niinpä arvioidaan, että Auringon kirkkaus (sen säteilemä energia) on kasvanut noin 30% neljän miljardin vuoden aikana. Maan geologian perusteella on päätelty, että koko sen ajan maata ovat suurelta osalta peittäneet valtameret. Muinaiset meret ovat olleet jopa merkittävästi lämpimämpiä. Sagan ihmetteli, miten on mahdollista, että meret ovat olleet sulia, vaikka Auringon teho on ollut niin paljon pienempi. Kun Mars tutkimus on edennyt, tämä paradoksi on tullut entistä hankalammaksi. Marsissa ei ole vapaata vettä, vaan vesi on pääosin navoilla jäänä. Marsin pinnanmuotojen ja mineraalien perusteella on päätelty, että siellä on muinoin ollut valtameriä. Miten se on mahdollista, kun Mars on Auringon nykyiselläkin teholla jäässä. Kuitenkin 3.5 miljardia vuotta siellä on ollut meriä, vaikka Aurinko on ollut teholtaan 25% matalampi. Tähän himmeän Auringon paradoksiin ei ole löytynyt hyvää selitystä. Esityksessä tarkastellaan hypoteesia, että Aurinkokunta laajenisi saman säännön mukaan kuin koko avaruus. Jos tämä hypoteesi pitäisi paikkansa, maa säilyisi paljon pitempään elinkelpoisena. Nykyisten mallien mukaan Maa muuttuu elinkelvottomaksi n. 600 miljoonassa vuodessa Auringon säteilytehon kasvaessa. Se on lyhyt aika verrattuna siihen, että Maalla on ollut valtameret neljä miljardia vuotta.  

17.35-18.00 Kahvitauko

18.00-18.35 Ari Lehto: Onko Aurinkokunta kvanttisysteemi? Voidaanko Titius-Bode sääntö johtaa luonnonilmiöstä? Johann Titius ja Johann Bode keksivät 1700-luvulla säännön, jonka mukaan silloin tunnettujen planeettojen etäisyydet Auringosta voitiin laskea. Sääntö on matemaattisesti kaunis ja yksinkertainen, joten sekä tähtitieteilijät että fyysikot ovat etsineet säännölle fysikaalista selitystä. Tässä esityksessä näytetään, miten planeettojen havaitut kiertoajat (periodit) johtuvat periodin kahdentumisilmiöstä, joka on karakteristinen epälineaarisille dynaamisille systeemeille. Ratanopeudet saavat diskreettejä arvoja, jotka eivät riipu Auringon massasta. Planeettojen etäisyydet Auringosta voidaan laskea joko periodeista Keplerin kolmannen lain avulla tai suoraan luonnonvakioista saman kahdentumisilmiön avulla. Aurinkokunnan synnyn kannalta tämä tarkoittaa, että alkupilvi (pöly, kaasu) jakautuu ajan kuluessa tietyille systeemin määräämille radoille.

18.35-19.20 Tuomo Suntola: Päivän ja kuukauden pituuden kehitys viimeisen miljardin vuoden aikana. Planeettaratojen stabiilisuus. Eri puolilta maailmaa löydetyistä koraalifossiileista on luettavissa sekä vuosien että päivien jaksoja jopa 800 miljoonan vuoden takaa. Osasta koraalinäytteitä on havaittu myös vuorovesivaihteluiden synnyttämiä jaksoja. Näistä tiedoista voidaan päätellä vuoteen ja kuukauteen sisältyvien päivien lukumäärän kehitys. Alustuksessa tarkastellaan koraalifossiilien antamaa informaatiota kosmologiamallien pohjalta, ja verrataan tuloksia atomikelloilla mitattuun päivän pitenemään sekä maan ja kuun välisen etäisyyden mittauksesta saatuun informaatioon. Alustuksessa tarkastellaan myös planeettojen yhteisvaikutusta elliptisten ratojen pääakselin kiertymään sekä suhteellisuusteorian kiertymään tuonutta korjausta.

19:20-20.00 Paneeli: kysymykset alustajille.

Luonnonfilosofian seuran esitelmät pidetään Tieteiden talossa, osoitteessa Kirkkokatu 6, Helsinki.

 

20.02.2018 18.15-20.00 Juha Samela: Tieteellisten julkaisujen arviointiperusteista.

 

06.03.2018 16.00-20.00 Teemailta: Aurinkokunnan ilmiöt ja niiden selitykset.

Asko Palviainen: Aurikokunta. Heikki Sipilä: ”Faint sun” paradoksi; Maan ja Marsin varhaiset meret. Ari Lehto: Onko Aurinkokunta kvanttisysteemi? Voidaanko Titius-Bode sääntö johtaa luonnonilmiöstä? Tuomo Suntola: Päivän ja kuukauden pituuden kehitys viimeisen miljardin vuoden aikana. Planeettaratojen stabiilisuus.

 

20.03.2018 18.15-20.00 Tuukka Perhoniemi: Todellisuuden jäsentäminen mitattavaksi, Galileista tulevaisuuteen.

 

03.04.2018 18.15-20.00Arto Mutanen: Tieteellinen selittäminen.

 

17.04.2018 18.15-20.00 Aatos Lahtinen: Mitä matematiikka on?

 

15.05.2018 18.15-20.00 Geoffrey Westin kirja: Skaala. Elämän ja kuoleman universaalit lait.

 

Verkkosivu: https://www.lfs.fi/


Avoin yleisöluento: Ludwig Wittgenstein kielen ja mielen filosofina 15.2.2018, Helsinki

 

FM Heikki Vuorila luennoi Wittgenstein luento-sarjassa torstaina 15.2.2018 kello 18.00 – 20.15 Kriittisellä korkeakoululla (Albertinkatu 27 a B 12, Helsinki) aiheesta Wittgenstein kielen ja mielen filosofina

 

Wittgensteinin (1889-1951) filosofinen elämä porautuu muun muassa kielen ja mielen filosofiaan. Tässä ensimmäisessä luennossa tarkastellaan yleisluontoisesti hänen elämäänsä, varhaisfilosofiansa pääteosta Tractatus logico-philosophicusta sekä keskimmäistä vaihetta (1920-1936), jolloin hän valmisteli myöhäisfilosofiansa ajatuksia. Eräät tutkijat kutsuvat tätä Wittgensteinin siirtymäkaudeksi, joka on tärkeä hänen myöhäisfilosofiansa kannalta.

 

Vapaa pääsy, tervetuloa! Pyydämme kuitenkin ilmoittautumaan luennolle viimeistään luentoa edeltävänä maanantaina. Ilmoittautumiset Kriittisen toimistolle ( tai 040 552 5959).

 

Lisätietoa osoitteista:

 

Ensimmäisen luennon tarkempi sisältö:

https://www.facebook.com/search/top/?q=kriittinen%20korkeakoulu

 

tai

 

Koko luentosarjan kuvaus

http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/koulutus/luentosarja-ludwig-wittgensteinin-kielifilosofiasta/


Tiedollinen auktoriteetti. FiloCafe – ilta 13.2.2018 Turussa

Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani, filosofian professori Juha Räikkä johdattelee lyhyellä alustuksellaan keskusteluihin teemasta tiedollinen auktoriteetti FiloCafe illassa Pienessä Kirjapuodissa (Yliopistonkatu 28) 13.2.2018 kello 17.00 – 18.30.

 

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

 

Oviraha 5 euroa sisältäen kahvin tai teen.

 

 

Lisätiedot:

http://koroinen.fi/filocafe/

https://vuorila.wordpress.com/filocafe/