Tiedotteet toukokuulle 2018

The Fourth Georg Henrik von Wright Lecture: Professor Peter Hacker, “The Roots of Value”, 5 June 2018, Helsinki

 

Venue: University of Helsinki, Main building/Small Hall (Pieni juhlasali\Lilla festsalen), Fabianinkatu 33, 4th floor, 5 June 2018, 16.15-18.00 (4.15-6 pm). 

 

Professor Hacker’s abstract:

“Building upon G. H. von Wright’s classification and analysis of the varieties of goodness, I shall sketch the natural framework for the possibility of moral value and of the virtues. This includes the broad character of the world we inhabit and some of the characteristic features of human beings. These constitute the biological and psychological framework in which values and value concepts unfold. I examine the constraints upon what can constitute a morality for creatures such as ourselves.”


Peter Hacker is Professor of Philosophy at the University of Kent and Emeritus Research Fellow of St. John’s College, Oxford. He is the author, e.g., of Insight and Illusion, Wittgenstein’s Place in Twentieth Century Analytic Philosophy, The Passions: A Study of Human Nature and four Analytical Commentaries on the Philosophical Investigations (two together with G.P. Baker). He has also co-authored several books on neuroscience and philosophy.


The Georg Henrik von Wright Lecture 

The Georg Henrik von Wright Lecture is funded by a donation to the University of Helsinki made by the von Wright family 2013. It is intended as a recurring event with the purpose of promoting research and debate relating to the philosophical work of the Finnish philosopher Georg Henrik von Wright (1916–2003).


Professor Hacker will aso appear at the public debate "Neuroscience and Philosophy of Mind" at Think Corner, Helsinki (Yliopistonkatu 4), Monday 4 June 2018, 17.00-18.30 (5-6.30 pm). Other participants are professor Kai Kaila, docent Thomas Wallgren and doctoral student Pii Telakivi. The debate is chaired by professor Ilkka Niiniluoto. 


Additional information of both evidents is provided by Bernt Österman, Curator of the von Wright and Wittgenstein Archives at the University of Helsinki (WWA). Bernt.Osterman at helsinki.fi


FiloCafe -ilta Turussa Pienessä Kirjapuodissa 5.6. kello 17.00 -18.30. Miten ihmisen välineet muuttuvat?


Kesäkuun FiloCafe -illan keskustelujen teemana on pohdinta siitä, miten ihmisen käyttämät välineet ovat muuttuneet ja muuttuvat edelleen.

Keskustelujen pohjaksi DI Timo Leinonen esittelee Metsämäen kartanosta kotoisin olleen filosofi Erik Ahlmanin (1892 - 1952) ja hänen pohdintansa aiheesta kirjassaan Kulttuurin perustekijöitä vuodelta 1939.

Ihmisellä on erilaisia tarpeita, joiden tyydyttämiseen ihminen käyttää erilaisia välineitä. Kun tarpeet ovat vain riittävän pysyviä ja ne ilmenevät riittävän monilla, samalla kun maailma muuten on riittävän muuttumaton, näiden tarpeiden tyydyttämiseksi syntyy omia välinetyyppejä.

Nämä elävät omaa elämäänsä. Välineiden keskinäinen tehokkuus vaihtelee. Ihminen pystyy suunnittelemaan uusia välineitä ja hylkäämään huonompia.

Hyvä ja tehokas väline tyydyttää tarpeen mahdollisimman täydellisesti, käyttää mahdollisimman vähän energiaa, suorittaa halutun tehtävän mahdollisimman nopeasti, ja sen negatiiviset ominaisuudet ovat mahdollisimman pienet. Tehokkuuden vaatimus on näin monitahoinen ominaisuusrypäs.

Sellaiset välineet, jotka ovat edellä mainituissa suhteissa tehokkaita ja hyviä, pyrkivät yleistymään ja leviämään. Yksittäinen ihminen tekee välineiden suhteen tietoisen valinnan, mutta kaikkien valintojen lopputulos ei ole kenenkään hallussa.

Näin esimerkiksi sähköpostit ovat vähitellen syrjäyttäneet postissa lähetettävät kirjeet ja älypuhelimet kännykät ja lankapuhelimet.

Välineiden kehityksessä ei sinänsä ole sen kummempaa tarkoitusta. Se on Ahlmanille sokea prosessi, jossa vain välineet kehittyvät, mutta ei niinkään ne mittapuut, joilla tätä kehitystä mitataan. Toisin sanoen edistyksen mittapuut eivät voi edistyä.

Toisaalta Ahlman huomauttaa myös, että välineiden kehitys muokkaa ihmisten ajattelua. Ne välineet menestyvät, joilla on tarpeen mukaisia ominaisuuksia.

Ahlman ajatteli myös, että tällaisessa jatkuvassa kehitysprosessissa on myös ihminen itse mukana yhteiskunnan rattaissa.

Yhteiskunta ja sen instituutiot tarvitsevat ihmisiä välineiksi toimiakseen. Tällaiseen kehitykseen sisältyy näin aina riski ihmisten liialliseen samankaltaistumiseen ja omaperäisyyden katoamiseen. Taide on yksi tärkeä keino tätä kehitystä vastaan.

Ahlmanin teknisten välineiden kehityksen filosofian toimivuudesta on puhutteleva osoituksena se, että Ahlman jo vuonna 1939 esitti, että aineellinen raha, setelit ja kolikot vaihdon välineenä tulevat korvautumaan pelkillä arvomuutosmerkinnöillä osapuolten tileissä.

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.


Lisätiedot, ks. http://koroinen.fi/filocafe/

Logos-ensyklopediassa on ilmestynyt artikkeli Antiikin filosofiasta. Artikkeli, jonka on kirjoittanut Miira Tuominen Jyväskylän yliopistosta, löytyy täältä.
Filosofian ensyklopedia Logoksessa on ilmestynyt artikkeli "Keskiajan filosofia". Artikkelin on kirjoittanut Simo Knuuttila.
Filosofian ensyklopedia Logoksessa on ilmestynyt artikkeli "Estetiikka". Artikkelin on kirjoittanut Kalle Puolakka Helsingin yliopistosta.
Public event at Think Corner / Tiedekulma
https://www.helsinki.fi/en/think-corner

NEUROSCIENCE AND PHILOSOPHY OF MIND with
Professor PETER HACKER (Oxford and Kent), professor Kai Kaila MA, docent Thomas Wallgren, Pii Telakivi and professor Ilkka Niiniluoto, June 4th, 17.00-18.30 (5-6.30 pm).

The debate about the implications of the recent advances in neuroscience for our understanding of human nature has been called one of the great debates of our times.

The questions that are raised have great intellectual appeal. They are often also accompanied by a strong moral fervour as when it is asked:

Who thinks, me or my brain?
Can machines feel pain?
What is the difference between declaring a person dead, euthanasia and murder in the case of prolonged coma?

Peter Hacker has been at the very forefront in contemporary philosophical debates about these matters since the 1980s. He is known especially for his arguments to the effect that many claims that have gained currency in the debates about the brain, the mind and persons are neither true nor false. According to Hacker persons feel pain and people think. If we attribute pain to the brain or thinking to machines we make grammatical errors. The result is nonsense; mere noise that is not even a candidate for truth or falsehood.

Professor Hacker will introduce the discussion. There will be comments by Kai Kaila, academy professor in neurophysiology, by Pii Telakivi, PhD student at the University of Helsinki working on the philosophy of mind and by Thomas Wallgren, director of the von Wright and Wittgenstein Archives. Ilkka Niiniluoto, emeritus of theoretical philosophy and a specialist in the philosophy of science will chair the session.

The event is organised by The von Wright and Wittgenstein Archives of the University of Helsinki.

On Tuesday June 5th at 16.15 (4.15 pm) professor Hacker will give the Von Wright Lecture in the Small Hall, Main Building (Pieni juhlasali) of the University of Helsinki.

Questions about both events may be addressed to Bernt Österman, bernt.osterman (a) helsinki.fi
http://www.helsinki.fi/wwa
Filosofian ensyklopedia Logoksessa on ilmestynyt artikkeli "Descartes, René". Artikkelin on kirjoittanut Professori Emerita Lilli Alanen, ja sen on suomentanut englannin kielestä Markku Roinila. Kirjoituksen Suomi-osuuden on laatinut Tuomo Aho.
Filosofian ensyklopedia Logoksessa on ilmestynyt artikkeli "Akvinolainen, Tuomas". Artikkelin on kirjoittanut Sauli Salmela.

Spinoza ihmisenä ja ajattelijana. FiloCafe-ilta 8.5.2018 kello 17.00 – 18.30

 

FM, terveydenhuollon lehtori Kaisa Pakkala kertoo Pienessä Kirjapuodissa 8.5.2018 kello 17.00 alkaen Spinozasta, hänen elämästään ja ajatuksistaan. Alustuksen otsikkona on:

 

Benedictus de Spinoza (1634 -1677), siunattu

 

Spinozan suku pakeni juutalaisvainoja aikansa suvaitsevaisimpaan maahan Hollantiin. Suurimmat vainot Spinoza kuitenkin koki oman sukunsa ja seurakuntansa taholta. Nuorena miehenä hän protestoi rohkeasti uskonveljiensä ajatuksia ja julkaisi teologis- poliittisen manifestinsa.

 

Tultuaan kirotuksi ja vainotuksi, hän otti lusikan kauniiseen käteen, muutti maaseudulle Haagiin ja elätti itsensä silmälasien linssien hiojana. Ystävät julkaisivat hänen pääteoksensa Etiikka hänen varhaisen kuolemansa jälkeen 43 vuotiaana. Hän kuoli alansa ammattitautiin, keuhkotautiin eli pölykeuhkoon.

 

Etiikassaan Spinoza esittää teoriansa, jonka mukaan ihmisen tulee kehittää ajatteluaan rationaaliseen ja siitä edelleen intuitiiviseen suuntaan, joka on korkein ajattelun taso.

 

Lisätietoja Spinozasta ja hänen filosofiasta ja FiloCafesta löytyy esimerkiksi seuraavista linkeistä:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Baruch_Spinoza

https://filosofia.fi/node/4961

http://koroinen.fi/filocafe/

 

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

 

Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.