Tiedotteet maaliskuulle 2013

Oulun Sokrates-kahvilan seuraava tapaaminen on tiistaina 26.3.2013  klo 18 kulttuuritalo Valveella.

Sokrates-kahvilassa käydään ohjattuja filosofisia keskusteluja, joiden aiheet tulevat osallistujilta joko etukäteen  sovittuina ensipuheenvuoroina tai spontaaneina ehdotuksina itse tilaisuudessa, myös uusia muotoja virittelyksi kokeillaan. Keskusteluja ohjaavat vuorollaan Hannu Juuso, Markku Veteläinen, Riku Välitalo ja Vesa Teppo. Tilaisuuksiin on kaikilla vapaa pääsy. Tulevat keskustelut ja aikaisemmista koosteet näkyvät myös Sokrates-kahvilan blogissa: http://sokrateskahvila.wordpress.com/


MERLEAU-PONTY JA TAIDE

Kollokvio Tampereen yliopistossa 12. 4. 2013 klo 10.15  alkaen
Sali: PinniB 3116

Maurice Merleau-Pontylle filosofia on sitä, että opitaan näkemään maailma. Hänelle kiinnostavinta fenomenologiassa ei ole intellektuaalisen maailmakokemuksen jäsentyminen tietoisuudessa, vaan ruumiillisen maailmakokemuksen ilmenemistä havainnossa. Siksi on johdonmukaista, että taide on hänelle enemmän kuin tutkimuskohde muiden joukossa: se on yksi koko fenomenologisen tutkimuksen keskeisimmistä paragdigmoista. Missä muualla kuin maalaustaiteessa havainto kiintyisi yhtä tarkasti havaintotapahtumaan, joka lakkaa olemasta itsestäänselvä ja muuttuu päinvastoin taiteen omankin tutkimuksen kohteeksi? Missä muualla kuin kirjallisuudessa ilmaisun syntymä ilmaistavasta muuttuisi arvoitukselliseksi ja pakottaisi tutkimaan itse ilmaisemisen tapahtumaa?

Tämä taiteen ja filosofian liitto on punaisena lankana hiljattain ilmestyneessä ensimmäisessä suomenkielisessä läpileikkauksessa Merleau-Pontyn ajatteluun Maurice Merleau-Ponty, Filosofisia kirjoituksia, toimittaneet ja suomentaneet Miika Luoto ja Tarja Roinila, nemo, 2012. Tämä poikkeuksellisen hyvin toimitettu ja käännetty kokoomateos on lähtökohtana yksipäiväiselle suomenkieliselle kollokviolle Merleau-Ponty ja taide, jossa kotimaiset asiantuntijat tarkastelevat Merleau-Pontyn taidefilosofiaa.

Kollokvion järjestää Tampereen yliopiston filosofian oppiaine, vastuuhenkilönä professori (ma) Susanna Lindberg, Susanna.E.Lindberg at uta.fi

Kollokvioon on vapaa pääsy, ei ennakkoilmoittautumista.

Alustava ohjelma, muutokset mahdollisia

10 - 10.45 Veli-Matti Värri: Lihan ontologia kuvittelukyvyn lähteenä
11.30 - 12.15 Miika Luoto: tba
Tauko
13.15 - 14  Tarja Roinila: Filosofian ja runouden suhde Merleau-Pontylla
14 - 14.45 Saara Hacklin: tba (écart nykytaiteen analyysissä)
14.45 - 15.30  Hermanni Yli-Tepsa: tba (Merleau-Pontysta ja musiikista)
Tauko
16 - 16.45 Leena Rouhiainen: Ilmaisevasta eleesta ja hengityksestä
16.45 - 17.30 Taru Heinonen: Merleau-Pontyn ajatuksia väreistä tilassa
17.30 - 18.15 Juho Hotanen: tba (tyylistä, näkymättömästä)

Julkaisutiedote: Tavallisen kielen filosofia


Arkinen puhetilanne sisältää usein enemmän kuin miltä näyttää

Oxfordin yliopisto oli sotienjälkeisen analyyttisen filosofian elävin keskus. Siellä kehittyi tavallisen kielen filosofiaksi kutsuttu ajatteluvirtaus. Tavallisen kielen filosofia lähti oivalluksesta, että arkinen puhetilanne sisältää usein enemmän kuin miltä ensin näyttää. Sanoja käyttämällä ihminen käskee, viittaa, vitsailee, häpäisee sekä pyytää ja antaa anteeksi.

Tavallisen kielen filosofit harjoittivat filosofiaa kielenkritiikistä, mielenfilosofiasta ja puhtaasta käsiteanalyysista etiikan ja politiikan arkikielisiin analyyseihin. Nykyään tavallisen kielen filosofian vaikutus on kiistatonta kielitieteessä ja yhteiskuntatieteissä, ja siitä ammennetaan esimerkiksi sukupuolen tutkimuksessa ja sosiaalipsykologiassa.

Tavallisen kielen filosofia (Gaudeamus 2013) on ensimmäinen suomenkielinen kirja aiheesta. Teos selvittää, miten tavallisen kielen filosofia syntyi, mitä se on ja mihin se on menossa. Historiallisen näkökulman lisäksi teoksessa esitellään suuntauksen ongelmia ja mahdollisuuksia nykyfilosofiassa.


Merkitys ja totuus liittyvät kiinteästi toisiinsa

Tavallisen kielen filosofian juuret loivat pohjan tavalle mieltää luonnollinen kieli suhteessa kielen käyttötilanteisiin, mielen reaktioihin, politiikan kielenkäyttöön ja eettisiin kysymyksiin. Kielen käyttöä koskevia keskeisiä oppeja alettiin pian myös kehittää kohti systemaattisempaa kielen tutkimusta. Esimerkiksi kielen merkityksen käyttöteorioiden tärkeäksi piirteeksi muotoutui semantiikan ja pragmatiikan erottelu, joka on edelleen vaikutusvaltainen niin filosofiassa, kielitieteessä kuin yhteiskuntatieteissäkin.” Ilmari Kortelainen & Joose Järvenkylä


Merkitys ja totuus on yleensä analyyttisessa filosofiassa liitetty kiinteästi toisiinsa. Onkin hankalaa kuvitella, mitä voisi tarkoittaa, että tietää jonkin väitelauseen olevan tosi ilman, että tietää, mitä kyseinen lause merkitsee. Mutta yhtä lailla voi olla vaikea sanoa, mikä on väitelauseen merkitys ilman, että osaa sanoa, milloin lause on tosi tai epätosi.” Joose Järvenkylä


Tulen paikalle uudessa räikeässä mekossa, ja kysyn ystävättäreltäni mielipidettä siitä. Hän yrittää aina auttaa minua parantamaan tyyliäni ja tietää minun arvostavan rehellistä mielipidettä. Hän katsoo mekkoani ja sanoo: ’Istuu erinomaisesti, mutta oletko tullut värisokeaksi?’ Hänen sanomisestaan en päättele hänen olevan kiinnostunut siitä, onko minulla värinäön häiriö. Pikemminkin uskon hänen tarkoittaneen, että hän ei pidä mekkoni väreistä.” Rani Lill Anjum


Produktiivisuus on tärkeä luonnollisen kielen aspekti ja sitä myötä myös systemaattisuus on sellainen. Produktiivisuutta on vaikea selittää ilman systemaattisuutta. Tämä painotus ei kuitenkaan tyhjentävästi selitä, kuinka realistinen tai haluttava suuntaus on systemaattinen merkityksenteoria.” Pasi Valtonen

Vaikkakin sana ’hyvä’ merkitsee eri asioita, niin se, mitä tehdään, kun sitä käytetään, on aina jokseenkin samaa – kehutaanpa sitten jotain tai muuta. Tämä osaltaan selittää intuitiivisen ykseyden. Kehuminen on kehumista, olivat sen perusteet mitkä hyvänsä.” André Maury


Joose Järvenkylä & Ilmari Kortelainen (toim.):

Tavallisen kielen filosofia.

Gaudeamus 2013.

Joose Järvenkylä toimii filosofian tutkijana Tampereen yliopistossa. Hän on tutkinut muun muassa analyyttista filosofiaa, epistemologiaa ja kielifilosofiaa. Ilmari Kortelainen on toiminut filosofian tutkijana eri yliopistoissa ja on erikoistunut tulkinnan teoriaan ihmis- ja yhteiskuntatieteissä.

Muut kirjoittajat:

Rani Lill Anjum, Lars Hertzberg, Antti Keskinen, Alma Korko, Heikki A. Kovalainen, André Maury, Panu Raatikainen, Pasi Valtonen ja Timo Vuorio


Arvostelukappaleet ja lisätiedot:

Outi Kitti

outi.kitti at gaudeamus.fi

050 5401 299


The Legacy of Simone de Beauvoir: Ambiguity and Embodied Subjectivity.
A Philosophical Seminar. April 15, 2013. Helsinki.

Fabianinkatu 24, Helsinki Collegium of Advanced Studies
Seminar Room 136, 1st floor

Since Simone de Beauvoir’s death on the 14th of April 1986, her philosophical work has gained increasing attention and a multitude of volumes have been published on her arguments and reflections. Beauvoir developed an insightful description of situated and embodied subjectivity and clarified the structures of such a subject by investigating into the themes of sexuality, aging, mortality, historicity and literary communication.

The seminar illuminates Beauvoir’s contribution to feminist scholarship and existential-phenomenological philosophy that were the two main frameworks of her studies. The aim is to compare her arguments and insights to those of her contemporaries as well as to later feminist thinkers. The speakers are also invited to experiment with Beauvoir’s ideas with the aim of developing them further.

PROGRAM (tentative)

10.00 Opening by Sara Heinämaa
10.15–11.45 Christine Daigle (Brock University): The Feminist Phenomenology of Beauvoir: Rethinking Subjectivity
11.45–12.45 Lunch
12.45–13.30 Ebba Witt-Brattsröm: TBA
13.30–14.15 Sara Heinämaa (University of Helsinki): Beauvoir and Irigaray: Two Feminist Ethics of the Present
14.15–14.30 Coffee
14.30–15.45 Sara Cohen-Shabot (University of Haifa): Laboring Bodies, Lost Selves: In Search of the Embodied Subject in Childbirth. A Beauvoirian Analysis
15.15–16.00 Erika Ruonakoski (University of Helsinki): Communicating Loss: A Beauvoirian Interpretation of an Ancient Greek Epigram
16.00–16.15 Coffee
16.15–17.00 Hanna Lukkari (University of Helsinki): A Beauvoirian Analysis of Human Rights and Liberation


Organizers: Research Community Subjectivity, Historicity, Communality (SHC), Research Project Ethics of Renewal, Research Project Empathising with the Non-Human Other in Ancient Greek Literature, and The Association for Women and Feminist Philosophers in Finland (NFY).

For more information:
http://nfyx.wordpress.com/in-english/the-lecagy-of-simone-de-beauvoir-ambiguity-and-embodied-subjectivity/

 


Call For Papers: The Political Economy of the Commons
(Seminar at the University of Helsinki 25th May 2013)

In the past two decades the commons has become a widely debated concept within various academic disciplines, such as environmental studies, social sciences, law and political economy. The commons has also become a central part of the vocabulary of contemporary social movements.

The commons is often seen as an alternative to ”the market economy”, as well as the capitalist mode of production and its core element, the commodity form. The abundant logics of network commons, apparent for instance in open code and varieties of peer-to-peer production, would thus stand in an antagonistic relationship to commodification of knowledge by means of copyrights and patents. It has also been argued, for example, that new commons can be identified when non-commodified social relations are strengthened through arrangements such as collaborative consumption and participatory budgeting.

On the other hand, it can be argued that the future of capitalist societies will depend on the appropriation of the production of the commons. In this case the commons is not seen so much as an alternative to but more as a consolidation of capitalism. For example the post-Fordist organisation of work can embrace autonomy, democracy and commons-based production, but it is also constantly coming up with new ways to capture and commodify the value produced from the commons.

We welcome papers that aim to engage with these already existing divergent debates on the commons, as well as ones proposing new critical perspectives on the political economy of the commons. We are also interested in questions on the relationships between the commons and democracy, social movements, nation states and world politics. Possible themes could include, but are not limited to, the following theoretical questions:

- What is / how to define the common/s?

- What is the relationship between enclosure and the commons?

- How are the concepts of value and the commons related?

- What distinguishes the commons from the public and the private?

- What are the historical specificities of commons-based production and how does it differ from the capitalist mode of production?

- How are the commons produced within networks, communities, metropolises or social movements?

- What is the meaning of the commons for the future of world politics?

- What is the role of the commons in building sustainable futures?


The event will take place as a part of Professor Teivo Teivainen’s research seminar on Global Capitalism on the 25th of May 2013. The keynote speech will be given by Professor Tere Vadén from Aalto University.

Abstracts of no more than 200 words should be sent to Tero Toivanen (tero.toivanen at helsinki.fi). The deadline for the abstracts is 18th of April 2013. The seminar is co-organised by the Department of Political and Economic Studies of the University of Helsinki and the Commons.fi online journal.

 


Suuri päivä empiristeille! Filosofisessa verkkoensyklopedia Logoksessa on julkaistu kaksi klassisia empiristejä käsittelevää artikkelia, Matias Slavovin kirjoittama David Hume sekä Jani Sinokin kirjoittama John Locke.
Väitös: Jyrki Kivelä, teoreettinen filosofia

FL Jyrki Kivelä väittelee 16.3.2013 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "On the Affinities Between Hume and Kierkegaard".

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorium XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on Professor Emeritus Russell B. Goodman, The University of New Mexico, ja kustoksena on professori Gabriel Sandu.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Philosophical Studies from the University of Helsinki. Väitöskirjaa myy Jyrki Kivelä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa
E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Jyrki Kivelä
jyrki.kivela(at)helsinki.fi

In this study the author discusses the historical and philosophical connections between David Hume (1711-1776) and Søren Kierkegaard (1813-1855). Kierkegaard mainly encountered Humean ideas through the writings of Johann Georg Hamann (1730-1788) and Friedrich Heinrich Jacobi (1743-1819). Hamann's and Jacobi's interpretations of Hume were at least among the influences when Kierkegaard developed his idea of paradoxical Christianity and his criticism of "Speculation".

Because Hume's discussion of miracles is a classic in the philosophy of religion and Kierkegaard is known for his idea of the absolute paradox as the object of faith and because of Kierkegaard's knowledge of the conclusion of Hume's "Of Miracles", I have found it worthwhile to compare these two terms. The idea of a miracle expressed explicitly in terms of violation of the laws or order of nature is not important to Kierkegaard. I claim that the unavoidable doubtfulness of all historical knowledge and the non-immediate meaning of personal experience are the most important philosophical reasons for Kierkegaard's tangential interest in the concept of a miracle as a philosophical problem.

The author argues that Kierkegaard's notion of ordinary belief as the opposite of doubt is at least partly analogous to Hume's notion of belief as a lively conception. Kierkegaard's belief is a terminator of doubt. Hume's custom-based belief acts in the same role when it disregards the uncertainty inherent in the conclusions drawn from our immediate experience.

The author further argues that just like the ancient fiction of substance for Hume, the notions of pure being and an absolute beginning in a logical system for Climacus refer to fictional conceptual structures. Kierkegaard argues that there can be no system of life and Hume argues that the philosophical system solving the important problem of perception yields a fictitious solution. Humean notions of true and false philosophy are discussed in this connection.

The thesis concludes with the suggestion that there is an affinity between the revocation of the Postscript and the conclusion of the first book of the Treatise. Finally, the author concludes that Kierkegaard was perhaps even profoundly inspired by the ideas present in Hume s thought. He, unlike Hume, embraced the idea of nearly miraculous personal transformation and believing in the most improbable thing. However, they shared the idea that at some basic level we are all nevertheless natural believers. They also understood the lure of abstract thought and saw the dangers of thinking in a sense too highly of philosophical enterprise itself, and agreed on the idea that it is not in fact that tautological or redundant to say that philosophers, too, are human beings.

Oulun Sokrates-kahvilan seuraava tapaaminen on tiistaina 12.3.2013  klo 18 kulttuuritalo Valveella.

Sokrates-kahvilassa käydään ohjattuja filosofisia keskusteluja, joiden aiheet tulevat osallistujilta joko etukäteen  sovittuina ensipuheenvuoroina tai spontaaneina ehdotuksina itse tilaisuudessa, myös uusia muotoja virittelyksi kokeillaan. Keskusteluja ohjaavat vuorollaan Hannu Juuso, Markku Veteläinen, Riku Välitalo ja Vesa Teppo. Tilaisuuksiin on kaikilla vapaa pääsy. Tulevat keskustelut ja aikaisemmista koosteet näkyvät myös Sokrates-kahvilan blogissa: http://sokrateskahvila.wordpress.com/

Helsinki Trialogues "To Understand what is Happening"

Trialogue with

Emil Angehrn (Basel), Nicholas Davey (Dundee) and Manfred Sommer (Kiel) discussing "The Limits of Making   Die Grenzen der Machbarkeit".

27.4.2013, 14.00-19.30 Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki

Emil Angehrn, Sinn und Geschichte: An den Grenzen der Machbarkeit

(English translation will be offered.)
Der Vortrag wird sich mit den Grenzen der Machbarkeit und dem Jenseits der Machbarkeit im Horizont der Geschichtsphilosophie und der Hermeneutik befassen. Dabei geht es sowohl um die begrenzte Machbarkeit der Geschichte wie um die Grenze der Konstruktivität (und dem Gegenmotiv der Rezeptivität und Responsivität) im Umgang mit Sinn.

Manfred Sommer, Bound to flatness and rectangularity

The lecture will deal with the discovery or invention of flatness and rectangularity during the so-called neolithic revolution, and then with the progressive and restrictive impact of these forms on what we can make and have already made in our culture.

Nicholas Davey, Can Art make anything at all?

The paper will discuss some of the paradoxes entailed in the suggestion by Heidegger and Gadamer that "art comes forth". How does the notion of "making" relate to the concept of "presentation"?

Foundation for Research in Effective History   
Stiftung für wirkungsgeschichtliche Forschung   
Fondation de recherche en histoire efficiente
www.svst.eu
vaik@svst.eu

Emil Angehrn ist seit 1991 Professor für Philosophie an der Universität Basel. Ein Schwerpunkt seiner Arbeit liegt in der Geschichtsphilosophie, aber aus einer Perspektive, die hermeneutische, politische und metaphysische Aspekte in ihrer Wechselbeziehung erforscht. Er hat zahlreiche Schriften veröffentlicht, u.a. Geschichtsphilosophie (1991), Die Überwindung des Chaos. Zur Philosophie des Mythos (1996), Der Weg zur Metaphysik. Vorsokratik, Platon, Aristoteles (2000), Interpretation und Dekonstruktion. Untersuchungen zur Hermeneutik (2003), Die Frage nach dem Ursprung. Philosophie zwischen Ursprungsdenken und Ursprungskritik (2007), Wege des Verstehens. Hermeneutik und Geschichtsdenken (2008) und zuletzt Sinn und Nicht-Sinn. Das Verstehen des Menschen (2010).


Nicholas Davey is Professor of Philosophy and Dean of Humanities at the University of Dundee and President of the British Society of Phenomenology. One of the major representatives of continental philosophy in the English-speaking world he has written several texts on hermeneutics, aesthetics, philosophy of language, ontology, on Gadamer, Habermas, Dilthey and Nietzsche – the most recent one being Unquiet Understanding. Gadamer’s Philosophical Hermeneutics. At the University of Dundee he has been the initiator of the Arts and Humanities Research Institute.

Manfred Sommer ist Professor emeritus an der Universität Kiel. Er ist Herausgeber der Schriften von Hans Blumenberg, hat über Wissenschaftsphilosophie und Phänomenologie gearbeitet und verbindet in seinem Denken sachbezogene Deutung mit einem ausgeprägten Sinn für die anthropologischen Aspekte unserer Erfahrung – so z.B. in Sammeln. Ein Philosophischer Versuch (2002) und Suchen und finden. Lebensweltliche Formen (2002). Zu den zentralen Schriften gehören neben den oben genannten auch Husserl und der frühe Positivismus (1985), Evidenz im Augenblick. Eine Phänomenologie der reinen Empfindung (1987), Identität im Übergang: Kant (1988), Lebenswelt und Zeitbewußtsein (1990) und Die Selbsterhaltung der Vernunft (1990).

Elokuva ja keskustelu

11.3.2013, kl. 17-20

Elokuvateatteri Orion, Eerikinkatu 15, 00100 Helsinki

 

Werner Herzog: The Wild Blue Yonder

 

Keskusteluun osallistuvat

 

kuvataiteen professori Silja Rantanen ja elokuvatieteen professori Henry Bacon sekä VAIKin kuraattori Jan-Ivar Lindén.

 

Tapahtuma toimii myös johdantona myöhemmälle trialogille

The Limits of Making / Die Grenzen der Machbarkeit,

puhujina Emil Angehrn (Basel), Nicholas Davey (Dundee) ja Manfred Sommer (Kiel)

Lauantaina 27.4.2013, 14.00 - 20.00 (Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, 00170 Helsinki)

www.svst.eu

 

 

Film och diskussion

11.3.2013, kl. 17-20

Biograf Orion, Eriksgatan 15, 00100 Helsingfors

 

Werner Herzog: The Wild Blue Yonder

 

I diskussionen deltar

 

professorn i bildkonst  Silja Rantanen och professorn i filmvetenskap Henry Bacon samt kuratorn för SVS Jan-Ivar Lindén

 

Evenemanget fungerar även som en inledning till den senare trialogen

The Limits of Making / Die Grenzen der Machbarkeit, med Emil Angehrn (Basel), Nicholas Davey (Dundee) och Manfred Sommer (Kiel).


Lördagen 27.4.2013, 14.00 - 20.00 (Vetenskapernas hus, Kyrkogatan 6, 00170 Helsingfors)

www.svst.eu

Juha Sihvolan muistoseminaari “Maailmankansalaisen isänmaa”


Helsingin yliopiston tutkijakollegium, Gaudeamus ja Kustannusosakeyhtiö Otava järjestävät yhteistyössä Juha Sihvolan muistoseminaarin ”Maailmankansalaisen isänmaa”.

Juha Sihvola (1957-2012) oli Jyväskylän yliopiston yleisen historian professori. Hän toimi Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtajana vuosina 2004-2009 sekä lukuisissa muissa merkittävissä tieteellisissä ja tiedehallinnollisissa asiantuntija- ja luottamustehtävissä. Hänet tunnettiin laaja-alaisena historioitsijana, filosofina ja yhteiskunnallisena keskustelijana, erityisesti antiikin filosofian ja aatehistorian tutkijana.


Juha Sihvolan monista teoksista laajimmin luettuja ovat useita palkintoja saaneet Maailmankansalaisen etiikka (2004) ja Maailmankansalaisen uskonto (2011). Sihvola suunnitteli teossarjalle kolmatta osaa Maailmankansalaisen isänmaa, mutta hän ei ehtinyt toteuttaa suunnitelmaansa. Muistoseminaari on omistettu tälle aihepiirille, jota lähestytään kolmen temaattisen session kautta. Puhujiksi on kutsuttu Juha Sihvolan keskeisiä kollegoita, opettajia, oppilaita ja yhteistyökumppaneita.


Aika: keskiviikko 20.3.2013

Paikka: Helsingin yliopistomuseo Arppeanum, Snellmaninkatu 3, Helsinki

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!


Ohjelma

10:15 Tervetuloa

Sami Pihlström, Helsingin yliopiston tutkijakollegium


10:20-12:00 Sessio I Politiikka & historia

Juontaja: Tuomas Seppä, Tiedekustantamo Gaudeamus

Puhujat:

-Ilkka Niiniluoto, Helsingin yliopisto

-Teija Tiilikainen, Ulkopoliittinen instituutti

-Kari Saastamoinen, Helsingin yliopisto

-Henrik Meinander, Helsingin yliopisto


13:00-15:00 Sessio II Filosofia, tiede & antiikin perintö

Juontaja: Jaana Hallamaa, Helsingin yliopisto

Puhujat:

-Holger Thesleff, Helsingin yliopisto

-Simo Knuuttila, Helsingin yliopisto

-Malin Grahn, Helsingin yliopisto

-Eero Salmenkivi, Helsingin yliopisto

-Risto Saarinen, Helsingin yliopisto

-Mikko Yrjönsuuri, Jyväskylän yliopisto

-Sara Heinämaa, Helsingin yliopisto


15:00-15.30 Kahvitauko


15:30-17:30 Sessio III Teach in ”Maailmankansalaisuus”

Juontajat: toimittaja Suvi Ahola & toimittaja Jukka Relander

Puhujat:

Arto Haapala (Helsingin yliopisto), Hannu Juusola (Helsingin yliopisto), Vesa Hirvonen (Helsingin yliopisto), Kimmo Katajala (Itä-Suomen yliopisto), Tuija Pulkkinen (Helsingin yliopisto), Pauli Sivonen (Serlachius-museot), Teivo Teivainen (Helsingin yliopisto), Jukka Kekkonen (Helsingin yliopisto)…



Professor Helen E. Longino (Stanford University, USA) will give a public lecture titled Epistemological, Ontological, Social Quandaries in the Sciences of Human Behavior. The lecture takes place on Tuesday 9th of April at 2 pm – 4 pm (Publicum, lecture hall PUB 4 at Assistentinkatu 7, 20014 University of Turku, Department of Social Research).


The themes of the lecture originate from Professor Longino’s recently published book Studying Human Behavior: How Scientists Investigate Aggression & Sexuality (The University of Chicago Press, 2013). A quotation from the book’s blurb: “Longino dissects five approaches to the study of behavior – quantitative behavior genetics, molecular behavior genetics, neurophysiology and anatomy, social/environmental methods, and a set of integrative approaches – highlighting the underlying assumptions of these disciplines, as well as the different questions and mechanisms each addresses. Longino concludes that there is no single ‘correct’ approach, arguing instead for a pluralistic perspective that recognizes the strengths and weaknesses of each.”


Helen E. Longino is Clarence Irving Lewis Professor in the Department of Philosophy at Stanford University. She is one of the key figures in the research field known as social epistemology. Longino’s publications include the books Science as Social Knowledge and The Fate of Knowledge.


For further information concerning the lecture please contact Seppo Poutanen (seppou at utu.fi).