Tiedotteet lokakuulle 2007

"Cinematic Modernity and Beyond: Perspectives on Jacques Rancière"

9.11.2007, klo 13-16

Arje Scheinin -sali, Dentalia (Lemminkäisenkatu 2, 1. krs),
Turun yliopisto / University of Turku
 
Seminar & panel discusses the philosophy of Jacques Rancière on film, aesthetics & politics.
Presentations & panel in English.

Event is free & open to public.

 ----
Yleisöpaneelissa käsitellään ranskalaisen filosofin Jacques Rancièren ajatuksia elokuvasta, estetiikasta ja politiikasta. Paneeli koostuu alustajien puheenvuoroista ja keskustelusta. Tilaisuuden kielenä on englanti.

Alustajina: Tom Conley (Harvard University), Trond Lundemo (Stockholms Universitet), Tarmo Malmberg (Vaasan yliopisto), Jukka Sihvonen (Turun yliopisto)

Järjestäjät: Mediatutkimus (Turun yliopisto) & Eetos ry.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!
 
 
Suomen Filosofisen Yhdistyksen USKO-kollokvio 7.-8.1.2008

Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Kruununhaka, Helsinki

OHJELMA

Maanantai 7.1.

I: sali 505
10.00-10.15 Ilkka Niiniluoto: Avaussanat
10.15-11.00 Jaana Hallamaa: Mitä etiikassa pitää uskoa?

kahvitauko

II A: sali 505
11.30-12.15 Sara Heinämaa: Uskomus ja luottamus: kolme tulkintaa maailmavarmuuden rakenteesta
12.15-13.00 Leila Haaparanta ja Heikki J. Koskinen: Luottamus, epäusko ja epäilevä usko

II B: sali 309
11.30-12.15 Heta Aleksandra Gylling: Uskonto, valta ja sensuuri
12.15-13.00 Juha Räikkä: Loukkaako kaikkitietävä Jumala kansalaisten yksityisyyden suojaa?

lounastauko

III A: sali 505
14.00-14.45 Veikko Rantala: Uskomusten syistä
14.45-15.30 Ilkka Niiniluoto: Uskomuksen asteet
15.30-16.00 Ilpo Halonen: Knowledge and Belief: 50 vuotta myöhemmin

III B: sali 309
14.00-14.30 Jussi Kotkavirta: Usko ja valtamerellinen kokemus
14.30-15.00 Vesa Oittinen: De crimine Atheismi - eli miten Saksan vuoden 1799 ateismikiista heijastui Suomeen
15.00-15.30 Mikko Lahtinen: Lapsen uskosta uskoon yhteiskunnassa - J.V. Snellmanin uskontokritiikkiä
15.30-16.00 Olli-Pekka Moisio: Karl Marxin uskontokritiikistä

III C: sali 312
14.00-14.30 Tapio Puolimatka: Usko ja sen kumoajat
14.30-15.00 Arto Siitonen: Uskottavuudesta
15.00-15.30 Jani Hakkarainen: Agrippan argumentti ja perusteet uskoa
15.30-16.00 Jarmo Pulkkinen: Usko vs. järki moraalisen tiedon lähteenä: Christian Wolff ja teologit

kahvitauko

IV A: sali 505
16.30-17.00 Markus Lammenranta: Rationaalisuus ja uskonnolliset erimielisyydet
17.00-17.30 Arto Laitinen: Voiko ryhmillä olla uskomuksia?
17.30-18.00 Jari Palomäki: Näen sen, mutten usko - Cantor ja kontinuumin ongelma

IV B: sali 309
16.30-17.00 Ahti-Veikko Pietarinen: Muodostaminen ja muokkaaminen
17.00-17.30 Raul Hakli: Uskomuksista ja muista doksastisista tiloista
17.30-18.00 Tuomo Aho: Uskomistilojen identiteetistä

IV C: sali 312
16.30-17.00 Ilmari Kortelainen: Uskomuksen kohteet Russellilla
17.00-17.30 Henrik Rydenfelt: Kaksi pragmatismia? William James ja uskomisen käytännölliset seuraamukset
17.30-18.00 Timo Vuorio: Rorty, pragmatismi ja uskonto

19.00 illallinen

Tiistai 8.1.

I: sali 505
10.15-11.00 Olli Koistinen: Usko ja tieto Kantin filosofiassa

kahvitauko

II A: sali 505
11.30-12.15 Pauliina Remes: Uskomuksiin ja sieluntiloihin sitoutuminen antiikin filosofiassa
12.15-13.00 Taneli Kukkonen: Uskomusasenteen muodostuminen arabialaisessa ajattelussa

II B: sali 309
11.30-12.15 Timo Koistinen: Uskonnollisten uskomusten filosofisesta arvioinnista
12.15-13.00 Seppo Sajama: Hyvässä uskossa

lounastauko

III A: sali 505
14.00-14.30 Panu Raatikainen: Mitä uskomukset ovat?
14.30-15.00 Jussi Jylkkä: Uskomusten rooli Fodorin käsiteteoriassa
15.00-15.30 Jussi Haukioja: Uskomussisällöt ja sosiaalinen ympäristö
15.30-16.00 Teemu Toppinen: Metaetiikka ja kaksi uskomuksen käsitettä

III B: sali 309
14.00-14.30 Eero Salmenkivi: Jumala ja looginen välttämättömyys
14.30-15.00 Aku Visala: Usko ja sen selitykset
15.00-15.30 Tomi Kokkonen: Uskonnon evoluutio sosiokulttuurisena organismina
15.30-16.00 Heikki V. Kirjavainen: Singulaaritermi 'Jumala' ja logiikka

III C: sali 312
14.00-14.30 Sami Pihlström & Heikki A. Kovalainen: Etiikka, usko, metafysiikka
14.30-15.00 Toni Kannisto: Kant uskon ja tiedon suhteesta
15.00-15.30 Nora Hämäläinen: Religiösa ramverk och etiska teorier - två vägar till det etiska livet?
15.30-16.00 Bernt Österman: Vad vi kan lära oss av religiös musik

kahvitauko

IV A: sali 505
16.30-17.00 Hanne Ahonen: ”Uskoa Jumalaan on nähdä, että elämällä on merkitys”
17.00-17.30 Joose Järvenkylä: Skeptiset uskomukset ja idea kolmesta Wittgensteinista
17.30-18.00 Susanne Uusitalo: Uskomusten rooli tahdonheikkoutta ilmentävissä teoissa ja addiktiivisissa teoissa

IV B: sali 309
16.30-17.00 Tommi Wallenius: Ilmeneminen ja usko - fenomenologian ja uskonnon suhteesta Michel Henrylla
17.00-17.30 Joona Taipale: Usko ja todellisuus
17.30-18.00 Jari Kaukua: Luonnontieteellinen teismin kritiikki ja uskonnollisen puheen referenssi

IV C: sali 312
16.30-17.00 Pilvi Toppinen: Demokraattinen tasavertaisuus ja uskonnollisen neutraaliuden ongelma
17.00-17.30 Annamari Vitikainen: Monikulttuurinen politiikka ja valittujen uskomusten haaste
17.30-18.00 Jaakko Kuosmanen: Uskonnolliset yhteisöt liberaalissa yhteiskunnassa

 
 
7th Annual Aleksanteri Conference
REVISITING PERESTROIKA – PROCESSES AND ALTERNATIVES
November 29-December 1, 2007
The Aleksanteri Institute, University of Helsinki, Finland
 
 
Panel on Philosophy & Perestroika
Friday 30 November
9.00 - 10.30
Main Building, Auditorium XVI, Address: Fabianinkatu 33
http://www.aleksanteri.helsinki.fi/freereg/list.php?panel=6
 
The full seminar program:
http://www.helsinki.fi/aleksanteri/conference2007/index.htm


----------------------------
The conference press release in Finnish /
Lehdistötiedote:


Revisiting Perestroika - Processes and Alternatives
7. vuosittainen Aleksanteri-konferenssi Helsingissä 29.11.-1.12.2007

Oliko perestroika vallankumous, vai oliko se vastavallankumous? Oliko perestroika väistämätön? Mikä osa siitä oli suunniteltua? Oliko muita vaihtoehtoja? Miten nationalismi vaikutti Neuvostoliiton romahdukseen? Mitä teki kulttuuri, ja kuinka sille kävikään? Olisiko jälleen perestroikan aika?

Perestroikan 20. juhlavuoden kunniaksi Aleksanteri-instituutti omistaa seitsemännen kansainvälisen Aleksanteri-konferenssinsa tuon murrosten aikakauden tutkimiselle niin politiikan, kulttuurin, yhteiskunnan, tasa-arvon kuin ympäristönkin näkökulmasta. Muutos ei tapahtunut tyhjiössä, niinpä konferenssi ei keskity ainoastaan perestroika-ajan Neuvostoliittoon, vaan laajentaa niin ajallista kuin maantieteellistäkin tarkastelualaansa: huomiota saavat myös perestroikaan johtaneet tapahtumat ja sen heijastukset Nyky-Venäjään, sekä perestroika muissa itäblokin maissa.

Revisiting Perestroika -konferenssi järjestetään Helsingissä 29.11.-1.12.2007. Vieraina on tieteen ja politiikan huippunimiä maailmalta sekä tärkeitä kotimaisia Venäjä-asiantuntijoita. Kutsuttuina pääpuhujina ovat kansainvälisesti arvostetut Marietta Chudakova, Boris Kagarlitsky, Jutta Scherrer, Elena Zdravomyslova, Alexei Yurchak, Viktor Kuvaldin ja Boris Groys. Pääpuhujien lyhyet esittelyt ovat alla.

Ensimmäistä kertaa konferenssiin liittyy myös monipuolinen kulttuuriohjelma: Suomen Elokuva-arkisto tarjoaa syksyllä harvinaisen perestroika-elokuvien sarjan, Kiasmassa aukeaa aikakauden elämää moniulotteisesti luotaava näyttely "The Raw, the Cooked and the Packaged", ja Kansalliskirjaston Slaavilainen kirjasto esittelee glasnost'-ajan lehtien kirjoa. Koko perestroika-teeman avaa Kiasmassa 16.11. nähtävä ainutlaatuinen performanssi "Another Cage" - 30 entistä puna-armeijan upseeria tuomassa taiteen keinoin oman näkökulmansa Suuren ja Mahtavan sortumiseen.

Kaikki tilaisuudet ovat avoinna yleisölle, ja akateeminen ohjelma on maksuton. Lisätietoa ja tarkempi ohjelma konferenssin verkkosivuilta osoitteessa http://www.helsinki.fi/aleksanteri/conference2007 .

Perestroika-konferenssia koskeviin kysymyksiin vastaa tutkimuspäällikkö Markku Kangaspuro (, 09 191 23650), ja kulttuuriohjelman suhteen kysymykset pyydetään osoittamaan Ivor Stodolskylle (, 09 191 23631).


***************************************************************

Pääpuhujat:

Marietta Chudakova tunnetaan paitsi eturivin Bulgakov-tutkijana ja kirjallisuushistorioitsijana, myös poliitikkona. Hän kuului presidentti Jeltsinin sisäpiiriin, ja on tulevissa duuman vaaleissa yksi Oikeistovoimien liiton (SPS) kolmesta pääehdokkaasta. Chudakova on kritisoinut Venäjän nykyistä yhteiskunnallista ja poliittista tilannetta ja yleistä nostalgiaa neuvostoaikaa kohtaan. Chudakova toimii professorina Moskovan Gorki-instituutissa, ja on Euroopan Akatemian jäsen.
 
Boris Groys opiskeli filosofiaa ja matematiikkaa silloisessa Leningradissa 1965-1971, minkä jälkeen hän toimi eri Neuvostoliiton tutkimuslaitoksissa, viimeksi Moskovan yliopiston strukturaalisen ja sovelletun kielitieteen laitoksella vuoteen 1981, jolloin muutti länteen. Groys on työskennellyt useissa läntisissä yliopistoissa, ensin USA:ssa ja tätä nykyä Karlsruhen muotoilukorkeakoulun (Hochschule für Design) filosofian ja mediateorian professorina. Groysin tuotanto liikkuu taiteen teorian ja semiotiikan välimaastossa. Groysin uusin teos on Das kommunistische Postskriptum (2005).

Boris Kagarlitsky on neuvostoajan toisinajattelija, joka tutkii nykyään Venäjän politiikkaa ja globalisaatiota. Hän on näkyvä keskustelija ja kapitalismin kriitikko, jonka vahvasti vasemmistolainen poliittinen toiminta on johtanut hänet paitsi Venäjän sosialistisen puolueen ja työväenpuolueen johtopaikoille, myös vaikeuksiin valtaapitävien kanssa niin Neuvostoliitossa kuin Venäjälläkin. Kagarlitsky kuuluu Garry Kasparovin perustaman Putinin vastaisen kansanliikkeen tukijoihin.

Viktor Kuvaldin on poliittisen historian professori Moskovan Lermontov-yliopistossa ja Gorbatshov-säätiön johtaja. Hänen tutkimuskohteitaan ovat kansainvälinen politiikka ja globalisaatio, mutta myös uuden poliittisen järjestelmän muotoutuminen Neuvostoliiton jälkeisellä Venäjällä.

Jutta Scherrer on toiminut vuodesta 1980 asti Pariisin École des Hautes Études en Sciences Sociales-korkeakoulun tutkimusjohtajana sekä Leipzigin yliopiston Leibniz-professorina. Scherrerin tutkimusalue liittyy Venäjän kulttuurihistorian ja ennen kaikkea ortodoksian historiaan. Hän on myös tutkinut marxismin ja uskonnon välistä suhdetta etenkin venäläisen sivistyneistön kontekstissa. Hän on julkaissut aihepiiristä runsaasti kansainvälistä huomiota herättäneitä artikkeleita.

 Alexei Yurchak pohtii huomiota herättäneessä kirjassaan Everything Was Forever, Until It Was No More. The Last Soviet Generation (2006), kuinka on mahdollista, ettei kukaan osannut odottaa sosialistisen järjestelmän romahdusta, mutta kun se tapahtui, oli se kaikkien mielestä väistämätöntä? Nuori antropologian professori Berkeleystä osoittaa, miten retoriikaksi ja rituaaleiksi muuttunut ideologia itse asiassa loi puitteet vastakulttuureille. Hän on kirjoittanut lisäksi mm. uuden Venäjän business-miehistä ja teknokulttuurin rantautumisesta Venäjälle.

Elena Zdravomyslova on sosiologian professori Pietarin European Universityssä (EUSP), ja venäläisen Centre for Independent Social Research (CISR):n koordinaattori. Hän on pohtinut lukuisissa tutkimuksissaan, mitä tapahtuu sukupuolirooleille, perheelle ja hoivatyölle nopeasti kaupallistuvassa kulttuurissa. Hänen tutkimusaiheisiinsa kuuluvat sosiaalisten liikkeiden lisäksi neuvostokauden sukupuolisopimuksen analyysi, naisten asema post-sosialistisella Venäjällä, venäläinen arki, perhekäsitys ja seksuaalisuus.
MODELING, SIMULATION, AND COMPUTATIONAL SCIENCE:
Perspectives from different sciences

THURSDAY 29.11. 2007: 10 - 18 (Metsätalo, aud. 4)

Computational templates and computational science:
10.00 – 11.15 Paul Humphreys, Department of Philosophy, University of
Virginia: “Computational Templates: Representation and Application”

11.15 – 11.30  Coffee

11.30 – 12.15 Andrea Loettgers, California Institute of
Technology: “Computational templates in modeling biological systems”
 12.15 – 13.00 Tarja Knuuttila, Department of Philosophy, University of
Helsinki: “Computational templates and the strategy of model-based science”

13.00 - 14.15 Lunch

Panel discussion: Computational templates and modeling in physics
14. 15 – 15.45
   * Ismo Koponen, Department of Physical Sciences, University of Helsinki
   * Arkady Krashenninikov, Accelerator Laboratory, University of Helsinki
   * Tapio Ala-Nissilä, Laboratory of Physics, Helsinki University of
Technology

15.45 – 16.15 Break

Simulation:
16. 15– 17.00 Till Grüne-Yanoff, Department of Social and Moral Philosophy,
University of Helsinki: “Making Policy With In Silico Experiments”
17.00 – 17.45 Erika Mattila, Economic History Department, London School of
Economics: “Predictive and explanatory functions in simulation models:
perspectives from infectious disease studies”


FRIDAY 30.11. 2007: 10 - 18 (The Main Building, aud. XVI)

Some things compute, other things don’t. Computational models in
neurocognitive sciences:
10.00 – 10. 45 Gualtiero Piccinini, Department of Philosophy, University of
Missouri
 St.Louis: "Digits, strings, and spikes: Empirical evidence against
computationalism"
 10.45 – 11.30 Oron Shagrir, Department of Philosophy, Hebrew University of
Jerusalem: “Why we view the brain as a computer?”

11. 30 – 12.00 Break

12. 00 – 12.45 Anna-Mari Rusanen & Otto Lappi, Department of Philosophy,
University of Helsinki & Department of Psychology, University of
Helsinki: “From observable neurophysiological mechanisms to models of
neural computation”
12. 45 – 13.30 Aapo Hyvärinen, Helsinki Institute for Information
Technology, University of Helsinki: “"The practice of mathematical and
computational modeling in neuroscience"”

13. 30 – 14. 30 Lunch

Computation and emergence:
 14. 30 – 15.15  Timo Honkela, Laboratory of Computer and Information
Science, Helsinki University of Technology: “Modeling the emergence of
shared meaning systems:
Philosophical, computational and societal aspects”
15. 15 – 16. 00 Petri Ylikoski & Jaakko Kuorikoski, Department of Social
and Moral Philosophy, University of Helsinki: “Understanding understanding
emergence”

16.00 – 16.30 Break

16.30 – 17.45 Closing panel: Challenges of computational modeling of
cognition and language
   * (Piccinini, Shagrir, Hyvärinen, Honkela, Lappi & Rusanen)

Organisers:
Kulta-project (MASI Modelling and Simulation 2005-2009 programme, Finnish
Funding Agency for Technology and Innovation)
Philosophy of Science Group (University of Helsinki)

For more information, please do not hesitate to contact:
Anna-Mari Rusanen ()
 
 
Nuorten filosofiatapahtuma 2008 lähestyy. Nufit pidetään tällä kertaa Espoon kulttuurikeskuksessa Tapiolassa 11.–13.1.2008 ja teemana on HYÖTY.

Alustajiksi ovat toistaiseksi lupautuneet jo Helsingin yliopiston rehtori Ilkka Niiniluoto, Taideteollisen korkeakoulun rehtori Yrjö Sotamaa, valtiosihteeri Raimo Sailas, filosofian professori Timo Airaksinen, pappi ja kouluttaja Teemu Laajasalo, filosofi Sara Heinämaa, elokuva- ja televisiotieteen professori Henry Bacon, mediatutkija Kaarina Hazard, filosofi Iivi Masso sekä radiofilosofit Tuomas Nevanlinna ja Jukka Relander, jotka vetävät livenä Radio Helsingistä tutun "Tukevasti ilmassa" -tyyppisen shown.

Tapahtumaan tarvitaan entiseen tapaan myös filosofiasta ja ylipäätään ajattelusta kiinnostuneita kommunikaatiotaitoisia nuoria haastamaan maamme filosofian, tieteen, taiteen, uskonnon, politiikan ja talouden eturivin asiantuntijoiden näkemyksiä. Lukio-opettajat: Pankaa sana kiertämään omien oppilaittenne keskuudessa!

Haastajahalukkaat voivat ilmoittautua osoitteessa www.nufit.fi, jossa myös kerrotaan lisää tapahtumasta. Myös perinteinen Sokrates-väittelykilpailu pyritään taas järjestämään Nufitin yhteydessä. Pistäkääpä tämäkin korvan taakse!

Terveisin,
Olli Hakala

www.nufit.fi

(Välitti Tuukka T.)
 
 
Colloquium Encountering Language
with the keynote speaker Thomas Schestag

University of Helsinki 29.10.2007

Organized by the Finnish Academy Research Project Encounters in Art and
Philosophy and the Department of Comparative Literature, University of
Helsinki

10.00-12.00 Metsätalo U 40 room 6
Pajari Räsänen (Comparative Literature, University of Helsinki): Encountering Language
Susanna Lindberg (Philosophy, University of Helsinki):
The ordeal of the living being: The origin of language in Clarice Lispector's 'The Passion according to G.H.'
Kuisma Korhonen (Comparative Literature, University of Helsinki):
Amor de lonh – Writing Sensualities

12-14.15 Lunch

14.15-16.15 Metsätalo U 40 room 6
Artemy Magun (Political Studies, The European University at Saint- Petersburg):
Kant and Hölderlin on pure signs
Esa Kirkkopelto (Artistic Research, Theatre Academy):
Pearls In Search of a Thread: Heidegger and Brecht on Theatre
Jari Kauppinen (Philosophy, University of Helsinki):
Suffering and the Work of Mourning in the Philosophy of Jacques Derrida (From Rousseau to Celan)

Coffee

17.00–18.30 Metsätalo U 40 room 6
Keynote Lecture:
Thomas Schestag (German, Northwestern University):
Philology, Knowledge
  
 
Logokseen on lisätty artikkeli Gorz, André. Kirjoittaja on Tommi Wallenius.
 

Valtteri Viljanen puolusti 6.10.2007 väitöskirjaansa Spinoza’s Dynamics of Being: The Concept of Power and Its Role in Spinoza’s Metaphysics Turun yliopistossa. Vastaväittäjänä toimi professori Don Garrett (New York University) ja kustoksena professori Olli Koistinen.

Valtteri Viljasen kuva
 
 

Mikko Yrjönsuuri on nimitetty Jyväskylän teoreettisen filosofian professoriksi 3.10.2007. Hän vastaanottaa virkansa 1.11.2007.

Helsingin yliopistossa vuonna 1994 väitellyt Yrjönsuuri on erityisesti keskiajan filosofian asiantuntija, mutta hän on kirjoittanut myös muista aiheista mm. Irakin sodasta teoksessaan "Roistovaltion raunioilla".

Yrjönsuuren kotitsivu
 
 
MONIMUOTOINEN MIMESIS

15.-16.5.2008. Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki.

CALL FOR PAPERS

Kirjallisuudentutkijain Seura ja Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallinen
tutkijakoulu järjestävät yhteistyössä seminaarin Monimuotoinen mimesis
15.-16. toukokuuta 2008.

Mimesiksen käsite esiintyy toistuvasti kirjallisuuden ja sen tutkimuksen,
retoriikan ja filosofian risteyskohdissa. Kutsummekin alan tutkijoita,
opettajia, asiantuntijoita ja opiskelijoita pohtimaan, mitä käsite mimesis
pitää sisällään. Millaisia merkityksiä se on eri aikoina ja erilaisissa
tutkimusparadigmoissa saanut? Onko mimesiksen käsite yhä ajankohtainen?

Seminaarin pääpuhujat ovat professori Stephen Halliwell (University of St
Andrews, UK), dosentti Anders Olsson (Stockholms Universitet, Ruotsi),
professori Lea Rojola (Turun yliopisto) ja professori Erkki Vainikkala
(Jyväskylän yliopisto).

Seminaarissa järjestetään kahdeksan työryhmää, joissa pohditaan mimesiksen
käsitettä eri tutkimusalueiden ja lajien käytännöissä. Pyydämmekin
halukkaita lähettämään esitelmäabstraktinsa 31. joulukuuta 2007 mennessä
työryhmien vetäjille sähköpostilla (n. ½ liuskaa). Työryhmät ja vetäjät ovat:

(1) MIMESIS TAITEIDENVÄLISISSÄ SUHTEISSA

Leena Kaunonen (leena.kaunonen(at)helsinki.fi)

Sektiossa voidaan käsitellä eri taiteenlajien välistä mimesistä. Kyseeseen
voivat tulla esim. sanan ja musiikin välinen suhde, esim. libretto ja
ooppera, tai muu musiikkiteos.
Tervetulleita ovat myös kuvan ja sanan välistä suhdetta tarkastelevat
esitykset. Kuva käsitetään tässä laaja-alaisesti kuvalliseen esittämiseen
viittaavana terminä. Mahdollisina vaihtoehtoina ovat keskittyminen
ekphrastiseen tutkimukseen tai johonkin muuhun mimeettiseen suhteeseen
kirjallisten tekstien ja vaikkapa maalaustaiteen, grafiikan, sarjakuvan,
ideogrammien jne. välillä.
Esitelmät, jotka käsittelevät kirjallisten tekstien ja myös muiden
taiteenlajien (esim. elokuva, videotaide) välistä mimeettisyyttä, ovat myös
tervetulleita.

Esimerkkejä mahdollisista esitelmien aiheista:

- Sanan ja musiikin suhde
- Kuvan ja sanan välinen tutkimus
- Kuvataide ja runous
- Ekfrasis visuaalisen representaatioiden eri lajeissa
- Kirjallisten tekstien filmiversiot

(2) MIMESIS JA ANTI-MIMESIS

Mika Hallila (mika.hallila(at)joensuu.fi)
Markku Lehtimäki (markku.lehtimaki(at)uta.fi)

Romaania ja kertomusta yleensä pidetään pääasiassa mimeettisenä
esitysmuotona. Perinteisissä muodoissaan ne esiintyvät (fiktiivisen)
todellisuuden representaatioina, vaikka kysymys on yhtälailla myös
mimeettisen illuusion luomisesta kielellisin ja kerronnallisin keinoin.
Esimerkiksi Monika Fludernik on esittänyt, että yhtäältä erilaisissa
kokeellisissa, metafiktiivisissä ja postmodernistisissa fiktioissa
korostuvat ei-representationaaliset ja antimimeettiset keinot. Toisaalta
Fludernikin mukaan lukija kuitenkin pyrkii merkityksellistämään kokeellisia
fiktioita sijoittamalla ne kognitiivisiin havainnon ja toiminnan kehyksiin,
jotka ovat yhteydessä mimeettisyyteen. Yksi versio tästä ”luonnollistavasta”
lukutavasta voisi olla antimimeettisen tekstin lukeminen mimeettisenä
kertomuksena.

Työryhmään toivotaan alustuksia, jotka käsittelevät mimeettisyyden ja
representaation problematisoitumista kirjallisuudessa erityisesti
kertomuksen teorian ja romaanin poetiikan näkökulmasta. Esimerkiksi
postmodernistista romaania ja metafiktiota tai yhtä lailla nykyrealismin
esittämisen problematiikkaa koskevat esitelmät sopivat työryhmässä
esitettäviksi alustuksiksi. Työryhmässä keskustellaan esimerkiksi siitä,
millä tavalla kokeellisissa (post)modernistisissa romaaneissa on yhdistetty
kokeellisuutta ja realismia. Ovatko mimesis ja metafiktio toisensa
poissulkevia vai voivatko ne olla myös toistensa kanssa tekemisissä? Onko
anti-mimesis ylipäätään mahdollinen vai onko kirjallisuus aina mimeettistä?

- mimeettisyyden ja representaation problematisoituminen kirjallisuudessa,
erityisesti romaanissa
- postmodernismi, metafiktio, nykyrealismi ja esittämisen problematiikka
- onko anti-mimesis mahdollinen?

(3) FILOSOFINEN, KIRJALLINEN JA POLIITTINEN MIMESIS

Heikki Kujansivu (heikki.kujansivu(at)uta.fi)
Jukka Mikkonen (jukka.mikkonen(at)uta.fi)

Mimesiksen käsite nimeää suhteen kahden asian tai toiminnan välillä. Alun
perin eli Platonin ja Aristoteleen ajattelussa käsite kietoi kirjallisuutta
ja taidetta koskevan keskustelun yhteen filosofian, kasvatuksen ja
politiikan diskurssien kanssa. Historian saatossa – ja etenkin modernin
ajattelun myötä – nämä diskurssit ovat erkaantuneet toisistaan ilman että
mimesis (käännöksineen) olisi menettänyt merkitystään. Viime aikojen
kirjallisuudenfilosofisessa keskustelussa mimesiksen fiktiivisenä maailman
mallintamisena on esimerkiksi nähty vastaavan kirjallisuuden tiedollisesta
sisällöstä ja fiktiivisten puheaktien jäljittelevän mimeettisesti todellisia
puheakteja. Työryhmässä keskitytään pohtimaan, mitä mimesis kulloisessakin
kontekstissaan on, millaisen suhteen mimesiksen käsite nimeää ja mihin
kaikkeen tämä suhde kirjallisuuden kytkee. Työryhmään toivotaan näihin
kysymyksiin jollain tavoin vastaavia puheenvuoroja. Esitelmien näkökulma voi
olla kirjallisuustieteellinen tai filosofinen. Esitelmien toivotaan
hyödyntävän kirjallisia ja/tai muita esimerkkejä, mutta niiden pääpainon
tulisi olla teoreettisessa näkemyksessä.

Mahdollisia esitelmän aiheita:
- Mitä mimesis on kontekstissa x? Miten mimeettinen suhde rakentuu siinä ja
mikä suhde tällä rakentumisella on yleisiin/perinteisiin mimesiskäsityksiin?
- Mallintaako kirjallisuus mimeettisesti maailmaa? Tuottaako tämä
mallintaminen kirjallisuuden tiedollisen sisällön? Ja mitä mallintamisella
tässä tarkoitetaan?
- Jäljittelevätkö fiktiiviset puheaktit todellisia puheakteja? Millaista
tämä jäljittely on ja mikä suhde sillä on fiktion totuuteen?
- Mikä rooli (kirjallisella) mimesiksellä on kasvamisessa/kasvatuksessa?
- Mikä tekee mimesiksestä poliittista tai politiikasta mimeettistä? Mikä
rooli kirjallisuudella tässä on?

(4) TYYLI JA MIMESIS

Sari Kivistö (sari.kivisto(at)helsinki.fi)
Sanna Nyqvist (sanna.nyqvist(at)helsinki.fi)

Onko tyylin käsite vanhentunut analyyttisenä työkaluna tai tutkimuskohteena?
Tyylin käsite vie helposti ajatukset perinteiseen tyylintutkimukseen, missä
teksti puretaan korosteisiksi kielellisiksi ja rakenteellisiksi piirteiksi,
esimerkiksi kielikuviksi, aikamuodoiksi ja sanavalinnoiksi. Tällainen
atomistinen, tekstin yksityiskohtiin ja tunnuspiirteisiin paneutuva
tutkimusasenne näyttäytyy vastakkaisena kirjallisuudentutkimuksessa
vallitsevalle tulkintaa ja tekstin kokonaisuutta painottavalle
lähestymistavalle.

Tyylintutkimusta onkin toisinaan kritisoitu liian formalistisena
lähestymistapana. Kuitenkin jo klassisessa poetiikassa ja retoriikassa
ymmärrettiin, ettei tyyli ole vain tapa koristella tai ilmaista tietty
sisältö, vaan kieleen ja näkökulmaan erottamattomasti kuuluva, havaintoa,
ajattelua ja esittämistä jäsentävä ominaisuus. Teoksen sisällön ja muodon
erillisyyttä on toistuvasti problematisoitu myös myöhemmin.

Tässä työpajassa haluamme tuoda esille laajemman näkökulman tyyliin ja
kysyä, miten tyyliä on nyt mielekästä tutkia. Nähdäksemme tyyliä on
mahdollista tarkastella kirjallisena kattokäsitteenä, jota leimaa
monimuotoisuus ja viimekätinen määrittelemättömyys. Tyyli on kimppu tai
verkosto piirteitä, joista representaatio rakentuu. Kuvauksen kohde
muotoutuu paljolti juuri tyylissä, mutta tämä ei välttämättä tarkoita
antimimeettisyyttä. Tyylin, kielen ja representaation monimuotoista
yhteispeliä kuvastaa esimerkiksi Aristoteleen tragediakäsitys: tragedia
jäljittelee ihmisen tyypillistä toimintaa mutta toisaalta jäljittelyn
mahdollistaa juuri kielellisesti muotoutunut käsitys tuosta toiminnasta.

Toivotamme työpajaan tervetulleiksi esityksiä, jotka liittyvät esimerkiksi
seuraaviin teemoihin:

- Teosanalyysit, joissa tarkastellaan tyyliä mimesiksen tai representaation
keskeisenä elementtinä
- Intertekstuaalisen tyylin ja mimesiksen suhde
- Tyylin ja mimesiksen suhteiden problematisointi
- Tyylin teoria
- Tyylikäsitteen tai -käsitteiden historia
- Tyyli ja kääntäminen

(5) LUONTO JA MIMESIS

Toni Lahtinen (Toni.Lahtinen(at)uta.fi)
Karoliina Lummaa (sakalu(at)utu.fi)


Mimesiksellä tarkoitetaan yleisesti todellisuuden esittämistä tai
jäljittelyä kaunokirjallisuudessa. Usein mimesiksen käsitteestä puhutaan
tyylin yhteydessä, mutta se liittyy myös tekstin temaattisiin piirteisiin.
Todellisuuden esittämiseen vaikuttavat ontologiset, epistemologiset ja
ideologiset taustaoletukset tekevät mimesiksestä myös poliittisen käsitteen,
kuten viimeaikaisessa mimesis-tutkimuksessa on huomautettu.

Ekokriittisessä tutkimuksessa aktuaalista todellisuutta pidetään
kaunokirjallisten luontoesitysten perustana, mutta toisaalta luonnon
esittämiseen suhtaudutaan monella tavalla kriittisesti. On esimerkiksi
kysytty, millaisia luontoa koskevia taustaoletuksia esityksiin sisältyy ja
onko luontoa ylipäätään mahdollista esittää? Mimesiksen käsitettä sekä sen
poliittisia ulottuvuuksia onkin kiinnostavaa soveltaa ja arvioida
fiktiivisten luontoesitysten tutkimuksen kehyksessä.

- Luonto ja mimesis -työryhmän tarkoituksena on pohtia luonnon fiktiivistä
esittämistä erilaisissa teksteissä.
- Millaisin keinoin luontoa esitetään tai jäljitellään?
- Millaisia tiedollisia, esteettisiä tai ympäristöeettisiä kysymyksiä
luonnon esittämiseen ja jäljittelemiseen liittyy?
- Miten mimesiksen ja luonnon käsitteet suhteutuvat toisiinsa?

(6) MIMESIS JA REALISMI

Milla Peltonen: milpel(at)utu.fi
Riikka Rossi: riikka.rossi(at)helsinki.fi

Mimesis ja realismi ovat perustavalla tavalla toisiinsa liittyviä
käsitteitä. Klassinen näkemys mimesiksestä todellisuuden esittämisenä
voidaan ymmärtää Erich Auerbachin klassikkotutkimuksen Mimesis (1946)
hengessä ajattomaksi realismiksi, eri kirjallisuuden lajit ja aikakaudet
ylittäväksi todellisuudenkuvauksen tyyliksi. Roland Barthesin, Philippe
Hamonin ja Michael Riffaterren edustama realismin teoria hylkää perinteiseen
mimesiskäsitykseen sisältyvän referentiaalisuuden ja ajatuksen tekstin
suorasta ”heijastus-” tai viittaussuhteesta todellisuuteen. Moderni
realismin teoria kytkeytyy käsitykseen mimesiksestä ”poiesiksena”, joka
pyrkii kielelliselle ja intertekstuaaliselle jäljittelylle perustuvan toden
illuusion ja totuudellisen maailman luomiseen.

Mimesis ja realismi- työryhmässä pureudutaan realismin ja mimesiksen
kytkökseen ja teoreettiseen yhteenkietoutuneisuuteen sekä käsitteinä että
kirjallisina käytäntöinä ja tutkitaan realistisen mimesiksen
historiallisuutta. Työryhmässä pohditaan seuraavia kysymyksiä:

- Millaista mimesiksen perintöä realismi kantaa mukanaan ja miten se ilmenee
realismin teorioissa?
- Miten realismin teoria ja yksittäiset teokset kohtaavat - mitä
mimeettisyys yksittäisten teosten yhteydessä tarkoittaa?
- Miten realistinen ”toden illuusio” tuotetaan ja mitkä diskurssit ja
käytänteet kytkeytyvät toden tuottamiseen?
- Miten taideteoksen ja todellisuuden välinen suhde tulisi ymmärtää
realistisessa teoksessa?
- Onko realistisella mimesiksellä erityisasema 1800-luvun kirjallisuudessa?
Mikä on realistisen mimesiksen rooli tämän jälkeen?

(7) KIRJALLISUUS, SUKUPUOLI JA MIMESIS

KIRJALLISUUS, SUKUPUOLI JA MIMESIS

Viola Capkova (viocap(at)utu.fi)
Elsi Hyttinen (elshyt(at)utu.fi)

Mimesiksen käsitteellä on keskeinen sija monissa feministissä teorioissa.
Ranskalaiselle Luce Irigaraylle mimesis tarkoittaa strategista erolla
toistamista. Anglo-amerikkalaisissa teoreettisissa keskusteluissa painottuu
usein Judith Butlerin muotoilema ajatus sukupuolen rakentumisesta
jäljittelynä vailla alkuperää. Työryhmässä pohditaan toisaalta näitä ja
muita tapoja, joilla feministinen teoria on hyödyntänyt mimesiksen
käsitettä, toisaalta sitä, mitä nämä keskustelut merkitsevät feministiselle
kirjallisuudentutkimukselle.

Työryhmään toivotaan esityksiä, joissa käsitellään mimesis-käsitteen
ympärillä käytyä feminististä keskustelua. Myös yksittäiset
tapaustutkimukset ovat tervetulleita. Esitykset voivat rakentua esimerkiksi
seuraavien kysymysten ympärille:

- Miten mimesis-käsitteen feministinen teoretisointi on vaikuttanut
feministisiin identiteettikeskusteluihin?
- Miten feministinen kirjallisuudentutkimus on käyttänyt ja kehitellyt
mimesis-käsitettä?
- Kuinka mimesistä on teoretisoitu eron käsitteen yhteydessä?
- Mikä merkitys mimesis-käsitteellä on ollut feministisissä estetiikkaa ja
politiikkaa koskevissa debaateissa - miten mimesis ja subversiivisuus
liittyvät yhteen?
- Millä tavoin mimesiksen ja tekijyyden teoretisoinnit ovat vaikuttaneet
toisiinsa feministisissä tutkimuksissa?
- Kuinka feministiset mimesiksen käsitettä hyödyntävät teoriat ovat
sovellettavissa yksittäisten kirjallisten teosten tai ilmiöiden analysointiin?


(8) LYRIIKKA JA MIMESIS

Vesa Haapala (vesa.haapala(at)helsinki.fi)
Sanna Turoma (sanna.turoma(at)helsinki.fi)

Antiikissa lyriikka oli kiinteässä yhteydessä lauluun, musiikkiin, tanssiin
ja eleisiin, joilla kaikilla oli jokin todellisuuden jäljittelyyn liittyvä
tehtävä. Varsinkin romantiikasta lähtien lyriikka on nähty ajatusten ja
tunteiden ilmaisijana mutta myös kieleen itseensä kohdistuvana
kirjoittamisen lajina. Jos lyriikassa mimesiksellä (jäljittelyllä,
taiteellisella luomisella) on jokin sija, se näyttäisi liittyvän ennen
kaikkea ajatuksiin ja ideoihin, tunteiden, mielentilojen ja tuntemisen
muotoihin, mutta myös kielellisiin malleihin ja runouden omaan traditioon.
Useat modernit lyriikan teoreetikot ovat painottaneet lajin
”epämimeettisyyttä” ja erityistä kirjallisuudellisuutta. Venäläiset
formalistit, Tynjanov, Riffaterre ja muut ovat esittäneet, että lyriikka
rikkoo referentiaalisuuden illuusion jo lähtökohtaisesti. Runoudessa on sitä
vastoin olennaista sanojen suhde toisiin sanoihin ja toisiin teksteihin.
Tämä herättää kysymykset lyriikan mimeettisyyden erityisestä
intertekstuaalisesta luonteesta: onko lyriikkaa ajateltava ennen kaikkea
tyylittelyn, jäljittelyn, imitaation ja pastissin käsittein ja mikä on
lyriikan referenssikenttä?

Haastamme työryhmään osallistujat pohtimaan mimesis-käsitteen merkitystä ja
käyttöarvoa runouden tutkimuksessa. Kysymykset voivat liikkua mm.
seuraavilla alueilla:

- Miten runouden mimeettisyys on ymmärrettävä: mitä se on ja mihin
mimeettisyys kohdistuu?
- Miten lyriikan mimeettisyys liittyy intertekstuaalisuuteen ja eri lajeihin?
- Millaisin keinoin runous esittää, jäljittelee, luo tilaa ja paikkaa?
- Voimmeko hahmottaa lyriikan mimesistä klassisten määritelmien (Platonin
ideaoppi, Aristoteleen juoneen painottuva tragediateoria) avulla?
- Tapaustutkimukset, joissa pohditaan lyriikan mimeettisyyden ilmenemiä
(voivatko kuvat jäljitellä, voiko äänteellisyydellä tai rytmillä olla
mimeettisiä tehtäviä?)


(9) MUUT EHDOTUKSET

Mikäli sinulla on mimesisaiheinen esitelmäehdotus, joka ei sovi mihinkään
edellisistä työryhmistä, voit lähettää sen Elsi Hyttiselle ()
ja Vesa Haapalalle (). Paperit kootaan uusiksi
työryhmiksi tai sijoitetaan harkinnan mukaan jo olemassa oleviin ryhmiin.

Seminaarin työryhmät julkaistaan myös 22. lokakuuta mennessä
Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisen tutkijakoulun kotisivuilla
(www.helsinki.fi/hum/skl/tutkoulu) sekä KTS:n kotisivuilla
(www.helsinki.fi/jarj/skts).

ELECTRO-ORATOR
Retoriikan tutkijoiden sähköpostilista perustettu


Toukokuussa 2007 Helsingin yliopiston tutkijakollegiumissa järjestettiin
retoriikan tutkijoiden yksipäiväinen symposium, jonka tavoitteena oli tuoda
yhteen eri alojen retoriikan tutkijoita, opettajia ja opiskelijoita eri
yliopistoista. Tilaisuuteen osallistui liki 70 aiheesta kiinnostunutta.
Seminaaripäivän päätteeksi keskusteltiin retoriikan tutkijoiden tarpeesta
järjestäytyä verkostoksi. Retoriikan tutkimusta tehdään Suomessa
monipuolisesti eri tieteenaloilla, ja tämä näkyy vilkkaana opetus-,
tutkimus- ja julkaisutoimintana esimerkiksi yhteiskuntatieteiden,
politiikan, puheopin, filosofian, kirjallisuuden ja kieltentutkimuksen
aloilla. Vaikka retoriikan tutkijat ovat kansainvälisesti ja
pohjoismaisesti järjestäytyneet, kansallisella tasolla alasta kiinnostuneet
toimijat eivät ole aina löytäneet toisiaan.

Tämän vuoksi perustimme tilaisuuden jälkeen retoriikan tutkijoiden
yhteistyön käynnistämiseksi ja tiedotuskanavaksi Electro-orator -
sähköpostilistan. Listalle voi lähettää tietoja retoriikan alan
tapahtumista Suomessa ja ulkomailla. Lisäksi listalla on mahdollisuus
esitellä ja saada tietoa alaan liittyvistä hankkeista ja
yhteistyökumppaneista. Sähköpostilistan lisäksi suunnittelemme retoriikan
tutkijoiden verkostolle tulevaisuudessa kotisivuja.

Kaikki retoriikasta kiinnostuneet ovat tervetulleita liittymään listalle,
mikä tapahtuu ottamalla yhteyttä listan ylläpitäjään osoitteessa
sari.kivisto(AT)helsinki.fi

Tervetuloa retoriikan tutkijoiden pariin!

Lisätietoja:

Sari Kivistö
Tutkijakollegium
PL 4, 00014 Helsingin yliopisto
sari.kivisto(AT)helsinki.fi

Päivi Mehtonen
Taideaineiden laitos
33014 Tampereen yliopisto
paivi.mehtonen(AT)uta.fi
FBF Filosoficafé

Plats: Restaurant Skolan, Historiesalen, Eriksgatan 18
Tid: Söndagen den 14.10.2007      kl. 17.15
 
Inledare: forskare Christer Lindholm, Åbo Akademi

Tema:  ”Alla tiders gisslandrama” eller "Hur finansmarknaden lyckades ta realekonomin som gisslan"

Krisen på den amerikanska bolånemarknaden är bara den senaste i raden av mer eller mindre allvarliga finanskriser som alla följer i stort sett samma mönster. Efter en period av gränslös optimism och priser som stiger mot astronomiska höjder följder en period av lika gränslös pessimism under vilken ”prisbubblan” spricker med en våldsam smäll. För att inte realekonomin skall drabbas orimligt hårt av chockvågorna från den imploderande prisbubblan tvingas centralbankerna – eller i vissa fall Internationella valutafonden – gång på gång att komma till placerarnas undsättning och rädda dem från följderna av deras egna excesser. Som The Financial Times kolumnist Martin Wolf så träffande uttryckte saken har finansmarknaden tagit realekonomin som gisslan.

Hur har det då varit möjligt för finansmarknaden – som ursprungligen fungerade som realekonomins dräng – att till synes utan motstånd utropa sig själv till husbonde? Svaret på den frågan står att finna i den nyliberala doktrinens kanske mest fundamentala misstag: att den totalt ignorerar efterfrågans betydelse för den ekonomiska tillväxten.

Fritt inträde!
 Alla välkomna!

Nikolai Enckell
Folkets Bildningsförbund
Hagsgatan 12  
20540 Åbo
     +358 2 250 11 16
E-mail: fbf@kaapeli.fi
Hemsida: www.fbf.fi
15-19 October: Postgraduate Course by Prof. Chhanda Chakraborti (Philosophy, Indian Institute of Technology, Kharagpur): Metaphysics for the Mental.

The course is arranged jointly by the Department of Philosophy, the Department of and Psychology at Åbo Akademi University, and the Department of Theoretical Philosophy at Turku University.

Programme: A combination of seminars and lectures. Postgraduate students and advanced undergraduates are encouraged to present their work. Please contact Martin Nybom ( ).

Lectures
1. The Nature of Mind
2. Consciousness, Self, Others, and Time
3. Thinking, Reasoning
4. The Concept of a Person

See also prof. Chakrabortis home page.
Presenting participants should submit extended abstracts of their essays to prof. Chakraborti no later than september 30th.

Venue: Arken, Fabriksgatan 2, Åbo Akademi University, Auditorium Westermarck (101C, by the philosophy dept).

Tue 16.10 9-13
Wed 17.10 12-15
Thu 18.10 9-12
Fri 19.10 9-12

On Monday, 15 October at 18-20, Prof. Chakraborty will present a paper on the Philosophy of Mind at the Philosophy Research Seminar, Auditorium Westermarck (Fabriksgatan 2).
Logokseen on lisätty artikkeli Georg Henrik von Wright. Artikkelin kirjoittaja on Risto Vilkko.
 
 
UNESCOn kansainvälinen filosofian päivä 15.11. 2007

Suomen UNESCO-kouluverkko, Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat ry (FETO) ja Suomen filosofinen yhdistys (SFY) järjestävät jo viidettä kertaa esseetapahtuman perusopetuksen sekä lukioiden ja ammattioppilaitosten oppilaille.

Esseetapahtumassa on erilliset sarjat peruskoulun oppilaille ja toisen asteen oppilaitosten opiskelijoille. Peruskoulujen oppilaat kirjoittavat esseen omalla äidinkielellään. Esseiden aiheissa on otettu huomioon niin pienet kuin suuremmat oppilaat. Toisen asteen oppilaitosten opiskelijat kirjoittavat englanniksi, ranskaksi tai saksaksi (ei kuitenkaan omalla äidinkielellä). Vieraalla kielellä kirjoittavat saavat käyttää sanakirjaa apuna.

Peruskoulujen sarjan esseen aiheet voi tilata Opetushallituksesta 29.10. mennessä joko sähköpostitse osoitteesta tai postitse osoitteesta Opetushallitus UNESCO ASP / Jussi Saarinen, PL 380, 00531 Helsinki. Aikataulu kirjoittamiseen on sama kuin lukiosarjassa, mutta esseiden kirjoitustapa on vapaamuotoisempi.

Toisen asteen oppilaitosten sarjassa esseekilpailu toimii samalla myös karsintana vuoden 2008 filosofian olympialaisiin, jotka järjestetään Romaniassa toukokuussa 2008. Olympialaisten vastuullinen järjestäjä on International Federation of Philosophical Societes (FISP), jonka jäsen Suomen Filosofinen Yhdistys on. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä UNESCOn filosofian osaston kanssa.

Esseetapahtumaan osallistuvien toisen asteen oppilaitosten tulee tilata kirjoituksen aiheet Opetushallituksesta 29.10. mennessä joko sähköpostitse osoitteesta tai postitse osoitteesta Opetushallitus / Jussi Saarinen, PL 380, 00531 Helsinki. Oppilaitokset järjestivät kontrolloidun 2 tunnin tilaisuuden 29.10. - 31.10. välisenä aikana. Esseetapahtuma on myös avoin kaikille Itämeren maille. Filosofiaa ja filosofisia kysymyksiä pohtivan kirjoituksen on tarkoitus olla ytimekäs ja tiivis, pituudeltaan 2-3 sivua. Tapahtumaan osallistuvien oppilaitosten tulee valita enintään kaksi esseetä ja lähettää kirjoitukset torstaihin 1.11. mennessä sähköpostilla tai postitse Opetushallitukseen yllä mainittuun osoitteeseen.

UNESCOn kansainvälisenä filosofian päivänä torstaina 15.11. julkaistaan palkittujen osallistujien nimet tiedotusvälineille, heidän esseensä julkaistaan internetissä osoitteissa www.unescokoulu.fi ja www.feto.fi. Sen vuoksi pyydämme osallistujilta lupaa kirjoituksen julkaisemiseen. Esseistä, seminaarista ja kysykää filosofilta -tapahtumista kootaan myös julkaisu.

Rohkeasti mukaan!

Pekka Elo
National Board of Education
PO Box 380, FIN 00531 Helsinki
tel. +358 9 7747 7215
fax. +358 9 7747 7823
 
 

niin & näin -lehden numero 3/07 on ilmestynyt.

Numeron pääteema on taide ja politiikka. Lisäksi lehti sisältää artikkeleita mm.  Ralph Waldo Emersonista, Isaiah Berlinistä, kapakasta sekä Claudio Magrisin ja Lauri Routilan haastattelut.

Lehden sisällysluettelo  ja kirjoittajatiedot löytyvät  osoitteesta:
http://www.netn.fi/kauppa/index.php?main_page=product_info&products_id=7...
 
 
Är varghat detsamma som rasism? Urskuldar begreppet "naturligt" vetenskapsmannens egna nycker? När började människan förstöra naturen?

Dessa frågor, och andra, tar Ikaros upp i sitt tredje nummer för i år, tema "Vi och miljön - ett naturligt förhållande?".

Medverkare b.la. Antony Fredriksson, Lars Hertzberg, Laura Hollsten, Göran Isaksson, Hannes Nykänen, Hugo Strandberg.

Mera om tidskriften på:  http://www.fbf.fi/ikaros.

Ikaros 4/2007 utkommer den 9.11. Då är temat "media".
Beställ Ikaros' nyhetsbrev som rss-feed eller e-post, 2 ggr/månad (gratis!)
eller prenumerera på Ikaros - fem nummer 15 euro:
http://www.fbf.fi/ikaros/kontakt.html
Simon Blackburn, Platonin valtio (Ajatus Kirjat)
Gilles Deleuze & Félix Guattari, Anti-Oidipus (Tutkijaliitto)
Michel Foucault, Sanat ja asiat (Gaudeamus)
Félix Guattari, Kolme ekologiaa (Tutkijaliitto)
Mika Hannula, Suomalaisuudesta – erään sukupolven tarina. (23°45)
Douglas Hofstadter, Olen outo piiri (Terra Cognita)
Edmund Husserl & Jacques Derrida, Geometrian alkuperä (23°45)
Marja Härmänmaa & Markku Mattila (toim.), Anarkismi, avantgarde, terrorismi (Gaudeamus)
Olli-Jukka Jokisaari, Jussi Parikka & Pasi Väliaho (toim.), In Medias Res. Filosofisia puheenvuoroja mediasta (Eetos)
Hannu Juuso & Tuukka Tomperi (toim.), Filosofian opettaminen ja sokraattinen metodi (23°45)
Pertti Karkama, Kadonnutta ihmisyyttä etsimässä – Johdatus Johann Gottfried Herderin ajatteluun ja herderiläisyyteen Suomessa (SKS)
Olli Koistinen, Kant ja Puhtaan järjen kritiikki (Areopagus)
Alexandre Kojève, Historian loppu (Tutkijaliitto)
Janne Kurki, Intellektuellin muotokuva (Apeiron)
Arto Laitinen, Vahva arvostaminen. Charles Taylor itseydestä, etiikasta ja kulttuurista (Gaudeamus)
Veikko Launis, Moniarvoinen terveys: arvopohdintoja lääketieteellisestä etiikasta. (Areopagus)
Olli-Pekka Moisio (toim.), Kätkettyjä hahmoja. Tekstejä Theodor W. Adornosta. (Minerva/SoPhi)
Jukka-Pekka Puro, Minä viestii (Eetos)
Jan Rydman, Anssi Sinnemäki & Kari Raivio (toim.), Rajalla – Tiede rajojaan etsimässä (Gaudeamus)
Juho Saari & Anne Birgitta Yeung (toim.), Oikeudenmukaisuus hyvinvointivaltiossa (Gaudeamus)
Osmo Tammisalo, Tavataan ensi viikolla (Terra Cognita)
Juha Varto, Yksittäisen ontologiaa (23°45)
Max Weber, Tiede ja politiikka – kutsumus ja ammatti (Vastapaino)
Petri Ylikoski & Tomi Kokkonen, Evoluutio ja ihmisluonto (Gaudeamus)
Individualitet, kollektivitet och ondska, 5 sp (24h)
Kurs i filosofi, Öppna universitetet, Åbo

Är kollektiv ondska - t.ex. de massakrer som skett i Rwanda, Jugoslavien
och Nazityskland - en särskild form av ondska eller handlar det om sådant som ingår i vårt vanliga begrepp om ondska? För att komma vidare med den här frågan måste vi reda ut relationen mellan individen och kollektivet.

Kan en individ 'bli' kollektiv? Vad betyder det i såfall? Och vad betyder det att vara individ? Vilken roll spelar begreppet ondska i det här sammanhanget? - Kursens syfte är att belysa sambanden mellan begreppen individualitet, kollektivitet och ondska.

Lärare: Fil.dr. Hannes Nykänen

Tidpunkt: 12-13.10, 26-27.10 och 9-10.11. Fredagar kl 18.15-20.45 och
lördagar kl 9.15-14.15

Plats: Fortbildningscentralen vid Åbo Akademi
Arbetsformer och examination: föreläsningar, diskussion och essäer.
Förkunskaper: inga förkunskaper krävs
Anmälan: senast den 4.10. 2007 till Fortbildningscentralen vid Åbo
Akademi via webben: http://www.abo.fi/fc/opu

04.10.2007
-

Ikuisesti ajassa

– Filosofisia keskusteluja Tuomas Nevanlinnan kanssa
Pasilan kirjaston auditoriossa

 

Keskiviikkona 31.10. klo 17.30
Kapitalismi ja kommunismi informaatioyhteiskunnassa
Vieraana dosentti Tere Vadén
"Kommunismi = valta neuvostoille + vapaa internet"
Pasilan kirjasto, Kellosilta 9, 00520 Helsinki

 

Keskiviikkona 28.11.klo 17.30
Ovatko asiantuntijat kaapanneet vallan?
Vieraana dosentti Jaana Parviainen
”Olemme siirtymässä asiantuntijavallasta asiakasvaltaan, mutta asiakkaiden valta tuskin kasvaa.”
Pasilan kirjasto, Kellosilta 9, 00520 Helsinki


-----------------------------------------------------------

IKUISESTI AJASSA – filosofisia keskusteluja Tuomas Nevanlinnan kanssa
Pasilan kirjaston auditoriossa

 

Aikakautta eivät määritä sen antamat tyypilliset vastaukset, ne uskomukset, joista jonakin aikana elävät ihmiset ovat yksimielisiä. Päinvastoin. Aikakauden muodostavat ne kysymykset, johon se ei kykene vastaamaan, mutta joihin sen on pakko ottaa jatkuvasti kantaa; samassa ajassa ja paikassa elävät ihmiset keräävät yhteen juuri ne kiistat, joita ei voi paeta eikä ratkaista. Miksi ei voi? Jos ne voi välttää tai ratkaista, silloin myös aikakausi on vaihtunut.

Ikuisesti ajassa -keskustelusarja tutkii tällaisia kohtalonkysymyksiä omasta ajastamme.

 

Linkki tapahtuman sivuille: http://www.lib.hel.fi/pasila/nevanlinna

 

130248  DIALOGI OHJAUKSESSA JA JOHTAMISESSA

 

Päivän aikana tutustutaan sokraattiseen dialogiin. Sokraattinen dialogi on menetelmä, jossa yhdessä pohditaan ja etsitään uusia näkökulmia valittuun aiheeseen. Menetelmää voi soveltaa neuvontaan ja ohjaukseen, ongelmien ratkaisuihin, aikuiskasvatukseen, tiimin tai organisaation kehittämiseen. Koulutuksen aikataulu: La 17.11.07 klo 10-12.15, 12.15 evästauko, ryhmätyöskentely jatkuu 12.45-15. Sisältää kahvin/teen. Omat eväät mukaan. Koulutuspaikkana Auralan kansalaisopisto, Satakunnantie 10.Vuorila Heikki, FM. kurssimaksu  20,00 €.

 

Auralan kansalaisopisto
Satakunnantie 10, 20100 Turku
0400-455942
puh/fax 2317972
, www.aurala.fi

The Philosophy of Sociality and Co-operation
Workshop

University of Helsinki

 

Wednesday 10.10. (16-18)

Julian Nida-Rümelin "Rationality and Co-operation".
Auditorium VII, Main Building of the University of Helsinki (Unioninkatu 34,
on the Senate Square)

 

Thursday 11.10. (10-18)

Workshop: the Philosophy of Sociality and Cooperation Seminar room 222,
Department of Philosophy (Siltavuorenpenger 20A)

 

10.00-10.30 The launch of Raimo Tuomela?s new book The Philosophy
of Sociality (OUP)
10.30-12.00 W. Vossenkuhl "Validity and Collective Values"

12.00-14.00 Lunch break

14.00-15.00 S. Sellmaier ?Why Ethical Dissent Presupposes Moral Agreement??
15.00-16.00 R. Gutwald "Trust me, I'm a doctor - Trust and co-operation in
the doctor-patient-relationship?

16.00-16.30 Break

16.30-17.30 M. Rechenauer "Collectivity and Aggregation:
Peaceful Coexistence or Competition?"

THE RESEARCH SEMINAR IN PHILOSOPHY

University of Helsinki

meets on Thursdays from 16 to 18 in the department seminar room (Siltavuorenpenger 20 A, room 222), unless stated otherwise. The meetings are open for all. Papers may be available on the home page of the research seminar (http://www.helsinki.fi/filosofia/researchseminar.htm).

 

The current programme:

20.9 Prof. Helmut Pape (Bamberg): "Thinking and Acting. The Logical Background of Peirce's Pragmatism"

27.9 Jussi Backman: Being and Being-Something: Aristotle's Metaphysical Critique of Parmenides.

4.10 Susanna Lindberg : Thinking the Elemental: Schelling's Organism, Heidegger's fysis and Merleau-Ponty's flesh.

9.10 (Note! Tuesday!) Jacek Kornak : "Post-fenomenological Reading of Pornography"

11.10 (Note! Room 303)  Panu Raatikainen: "Ontological Relativity and the Inscrutability of Reference"

1.11 Juhana Lemetti: TBA

8.11 Nora Hämäläinen: Moral Particularism and Narrative Fiction.

22.11 Henrik Rydenfelt: TBA

13.12 Tuomas Tahko: TBA

14.12 (Note! Friday!) Mark Phelan (UNC) : TBA

History of Philosophy Research Seminar
University of Helsinki

 

The seminar meets on following Tuesdays, P 728, 2-4 pm

    * 2.10. Jari Kaukua (Jyväskylä): Avicenna and Suhrawardi on self-awareness
    * 23.10. Juhana Lemetti (Helsinki): On some aspects of (re)cognition in
early modern moral psychology
    * 30.10. Mirja Hartimo (Tampere): Many senses of Platonism, cases of
Lotze, Natorp, and possibly Gomperz
    * 13.11. José Filipe Silva (University of Minho, Braga): Robert
Kilwardby on human nature
    * 20.11. Jani Hakkarainen (Tampere): Hume?s scepticism and realism
    * 27.11. Marc Hight (Hampden-Sydney College/University of Tartu):
Finding the substance in Berkeley?s theory of the mind

Filosofian illat


Tampereen pääkirjasto Metso
(Tampereen kaupunginkirjasto, Pirkankatu 2)


TEEMANA:
"Kiinalainen ajattelu"


Kiinalaisen ajattelun merkittävimmät varhaiset klassikot ovat Kongfuzi ja Laozi. He elivät samaan aikaan, jolloin eurooppalainen filosofia kehittyi kreikkalaisessa kulttuuripiirissä. Jo tämä antaa hyvän syyn perehtyä kiinalaisen ajattelun perinteisiin. Nämä perinteet ovat säilyttäneet elinvoimansa läpi vuosisatojen historiallisten muutosten keskellä.

Mikä on länsi ja mikä on itä? Vaikka yleensä muistetaan, että kiinalaisella kulttuurilla on erittäin pitkät juuret, tunnetaan tätä kulttuuria kuitenkin Suomessa varsin heikosti. Kuva on perinpohjaisesti vääristynyt länsimaisessa ajattelussa, jossa Intian ja Kiinan kaltaiset valtavat sivilisaatiotkin on niputettu yhteen.

Tietämyksemme puutteita pyrkii paikkaamaan Tampereen kaupungin Kiina-vuosi, joka on myös kirjaston Filosofian iltojen syksyn teemana. Filosofian illoissa kolme eturivin suomalaista Kiinan asiantuntijaa johdattaa kiinalaisen perinteen, kulttuurin ja ajattelun tärkeimmille lähteille.


OHJELMA:

Ma 24.9. klo 18:00, ls. 1
Sinologi, tutkija Tauno-Olavi Huotari: "Kiinalainen ajattelu ja kungfutselaisuus"

Ma 29.10. klo 18:00, ls. 1
VTM, sinologi Jyrki Kallio: "Näkökulmia keisarilliseen Kreikkaan"

Ma 12.11. klo 18:00, ls. 1
Kirjailija, sinologi Pertti Seppälä: "Taolaisuus"

 

Puheenjohtajana FM Tuukka Tomperi.
Vapaa pääsy, tervetuloa!

Jär. Tampereen kaupunginkirjasto ja Filosofinen aikakauslehti niin & näin.

Filocaféer om

HÄLSA OCH SJUKDOM

hösten 2007 på Luckan i Helsingfors, Simonsgatan 8, söndagar kl 17-19


30.9 Olli Lagerspetz: "De  humanistiska vetenskaperna och medicinen".

14.10 Roope Tikkanen: "Hälsa och sjukdom inom rättspsykiatrin".

11.11 Monica Eriksson: "Från riskfaktor för sjukdom till resursfaktorer för
hälsa"

25.11 Merete Mazzarella: "Vad är hälsa?"


Filocafé är ett forum som erbjuder möjlighet för seriösa filosofiska
diskussioner om livet, samhället och universum i en icke-akademisk miljö.
Inledningarna är på svenska men finska och engelska inslag välkomnas i
diskussionen. Man får också bara lyssna...

Hjärtligt välkomna! Fritt inträde.

Arr. Interbaas rf.

02.10.2007


Vuonna 2001 perustettu Nordic Society for Phenomenology/ Nordisk Selskab for Fænomenologi (NoSP) kutsuu kaikkia fenomenologian ja mannermaisen filosofian parissa työskenteleviä liittymän jäseniksi ja osallistumaan toimintaan.

Pohjoismaisen fenomenologisen yhdistyksen päämääränä on edistää keskustelua ja yhteistyötä fenomenologien välillä Pohjoismaissa ja tukea fenomenologiaan liittyvää tutkimusta, opetusta ja julkaisutoimintaa. Fenomenologia ymmärretään tässä laajasti, ja yhdistyksen toiminta kattaa kaikki ns. jälkifenomenologisen hankkeet mm. dekonstruktion ja foucault'laisen genealogian.

Aikaisempien vuosikokouksien aiheita ovat olleet intersubjektiivisuus, aikatietoisuus, minuus ja persoonallisuus, luonnonfilosofia, ruumiin ja sukupuolen filosofia, matematiikan fenomenologia, psykoanalyysi, etiikka ja politiikan filosofia sekä fenomenologinen estetiikka. Seuraava kokous pidetään Kaunaksen kaupungissa Liettuassa 25.–27. huhtikuuta 2008, ja aiheena on Fenomenologia ja ihmistieteet (Phenomenology and Human Sciences).

Yhdistyksen puheenjohtajana toimii Sara Heinämaa (Helsinki) ja hallituksen muina jäseninä Anna Granberg (Bergen), Hans Ruin (Södertörn, Tukholma), Bjør Thorsteinsson (Reykjavik) ja Dan Zahavi (Köpenhamina).

Liittyminen käy kätevästi lähettämällä sähköpostia Joona Taipaleelle: joona.taipale@helsinki.fi

Yhdistyksen kotisivut: http://www.helsinki.fi/filosofia/nsp/

Read key continental philosophy articles in EJP

 

We are pleased to offer free access to selected key articles published over in
European Journal of Philosophy on continental philosophy. To access these
articles, please click on the article titles below!

 

Outside ethics

by Raymond Geuss

http://wiley-blackwell.msgfocus.com/c/11oANj9TFmiIrb1mdx

 

Religion in the public sphere

by Jürgen Habermas

http://wiley-blackwell.msgfocus.com/c/11oANIoeBa75IlLF0k

 

Hegel's critique of pure mechanism and the philosophical appeal of the 'logic'
project

by James Kreines

http://wiley-blackwell.msgfocus.com/c/11oAO7CzwXVsZwvXN7

 

Kant and non-conceptual content

by Robert Hanna

http://wiley-blackwell.msgfocus.com/c/11oAOwQUsLJQgHggzU