Tiedotteet

Palstalla julkaistaan ajankohtaisia tiedotteita ja uutisia esimerkiksi filosofisista seminaareista, konferensseista ja konferenssikutsuista, kirjoituspyynnöistä, vierailuluennoista, avoimista viroista tai uusista filosofisista julkaisuista.

Filosofista tiedotusta varten on myös perustettu sähköpostilista tiedotus-lista(at)filosofia.fi. Postituslista ja Filosofia.fi-tiedotepalsta toimivat yhteen, joten palstan uutiset välittyvät myös postituslistalle.

Postituslistalle voi vapaasti lähettää tiedotteita esimerkiksi edellä luetelluista aiheista. Listalle lähetettävät viestit kulkevat moderoinnin kautta. Moderoinnilla ehkäistään listan väärinkäyttö ja suljetaan pois listalle kuulumattomat viestit.


- Voit liittyä listalle ja tilata tiedotteet sähköpostiisi täällä:

http://filosofia.fi/tiedotteet/tilaa_sahkopostiin

- Voit liittyä listalle myös e-mailitse lähettämällä omasta osoitteesta tekstittömän viestin osoitteeseen:

tiedotus-lista-subscribe (at) filosofia.fi


Molemmilla tavoilla liityttäessä saat vielä automaattisen varmistusviestin liittyjän osoitteeseen. Osoite lisätään listalle vasta kun liittyminen on vahvistettu vastaamalla varmistusviestiin.

Listalle voi liittyä myös lähettämällä asiaa koskevan sähköpostiviestin johonkin verkkoportaalin toimituksen osoitteista.


Venue: University of Helsinki, Main building/Small Hall (Pieni juhlasali\Lilla festsalen), Fabianinkatu 33, 4th floor, 5 June 2018, 16.15-18.00 (4.15-6 pm).

PROFESSOR HACKER'S ABSTRACT

“Building upon G. H. von Wright’s classification and analysis of the varieties of goodness, I shall sketch the natural framework for the possibility of moral value and of the virtues. This includes the broad character of the world we inhabit and some of the characteristic features of human beings. These constitute the biological and psychological framework in which values and value concepts unfold. I examine the constraints upon what can constitute a morality for creatures such as ourselves.”

Peter Hacker is Professor of Philosophy at the University of Kent and Emeritus Research Fellow of St. John’s College, Oxford. He is the author, e.g., of Insight and Illusion, Wittgenstein’s Place in Twentieth Century Analytic Philosophy, The Passions: A Study of Human Nature and four Analytical Commentaries on the Philosophical Investigations (two together with G.P. Baker). He has also co- authored several books on neuroscience and philosophy.

THE GEORG HENRIK VON WRIGHT LECTURE

The Georg Henrik von Wright Lecture is funded by a donation to the University of Helsinki made by the von Wright family in 2013. It is intended as a recurring event with the purpose of promoting research and debate relating to the philosophical work of the Finnish philosopher Georg Henrik von Wright (1916–2003).

Additional information is provided by Bernt Österman, Curator of the von Wright and Wittgenstein Archives at the University of Helsinki (WWA).
bernt.Osterman at helsinki.fi

Avoimet yleisöluennot: Wittgensteinin kielifilosofiasta 2.5. ja 31.5.2018, Helsinki

 

FM Heikki Vuorila luennoi Wittgenstein kielifilosofiasta Kriittisellä korkeakoululla (Albertinkatu 27 a B 12, Helsinki).

 

Molemmissa luennoissa käsitellään Wittgensteinin kielifilosofiaa niin kuin hän sen esittää Tractatus logico-philosophicuksessa (1921). Kirjansa esipuheessa (1918) Wittgenstein tiivistää varhaisfilosofiansa sisällön seuraavasti: ”Minkä ylipäänsä voi sanoa, sen voi sanoa selvästi, ja mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava”.

 

Keskiviikko 2.5.2018 kello 18.00 – 20.15 (3h)

Wittgensteinin käsitys kielestä todellisuuden kuvana

 

Torstai 31.5.2018 kello kello 18.00 – 20.15 (3h)

Wittgensteinin käsitys kielestä lauseiden järjestelmänä

 

Katso luentojen tarkemmat kuvaukset: http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/koulutus/luentosarja-ludwig-w...

 

Vapaa pääsy, tervetuloa! Pyydämme kuitenkin ilmoittautumaan luennolle viimeistään luentoa edeltävänä maanantaina. Ilmoittautumiset toimistolle ( tai 040 552 5959)



Mikä on filosofian merkitys ihmisen elämälle? Onko filosofia ”vain” teoreettista ja arkielämälle vierasta ja hyödytöntä toimintaa?  Näin ei näytä olevan, vaan filosofiasta on moneksi.

 

Filosofia esimerkiksi tarjoaa eväitä erilaisten (elämän)ongelmien ratkaisemiseen, auttaa ymmärtämään mahdollisia maailmoja ja antaa taitoja, joita tarvitaan erilaisten innovaatioiden syntymiseen. Mutta: Voiko filosofia lohduttaa ihmistä ja olla elämänilon lähde?

 

Filosofian harjoittaminen näyttää tarjoavan hämmästyttäviä nautintoja, kuten Aristoteles sanoi. Hän opetti Nikomakhoksen etiikassaan seuraavasti: ”Emme nyt tutki hyvettä pelkästään tietääksemme mitä hyve on, vaan tullaksemme hyviksi.”

 

Alustuksessa ja keskustelussa pureudutaan filosofisesti edellä mainittuihin teemoihin ja pysähdytään ihmisenä olemisen äärelle.

 

Tule kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

 

Tilaisuus pidetään Pienessä Kirjapuodissa Yliopistokatu 28 Turussa 10.4.2018 kello 17.00 – 18.30. Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.

 

Tervetuloa!

 

Lisätietoa:

http://koroinen.fi/filocafe/

https://www.facebook.com/events/1122347204572418/


Suomen filosofinen yhdistys ja Suomen nais- ja feministifilosofien yhdistys järjestävät keskustelutilaisuuden otsikolla "#metoo – Filosofit äänessä" Metsätalon (Unioninkatu 40, Helsinki) salissa 4, 21.3.2018 klo 18.15–19.45.

 

Tapahtumaan kuuluu VTM Sanna Tirkkosen alustus "Häirintä ja valta – tasa-arvo yhteisöjen kehittämisen kysymyksenä", VTT Pekka Mäkelän alustus "Korruptio ja vastuu" sekä paneelikeskustelu, johon osallistuvat Maj Paanala, Ilmari Hirvonen, Sanna Tirkkonen ja Pekka Mäkelä. Paneelissa puheenjohtajina toimivat Kristina Rolin ja Milla Rantala. Tilaisuuden avaavat SFY:n kauden 2017-2018 varapuheenjohtaja, PhD Kristina Rolin ja NFY:n puheenjohtaja, FM Milla Rantala. Tapahtumatilan tarjoaa Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto.

 

Toivomme, että yleisökeskustelussa viriäisi keskustelua sukupuolten välisen tasa-arvon edistymisestä suomalaisessa filosofiassa. Lisää tapahtuman näkyvyyttä ja jaa tapahtumaa kontakteillesi, tykkää ja kommentoi! Tapahtuman aikana alustuksia ja keskusteluja voi seurata suoratoistona sivuston https://www.facebook.com/MustaMultaproducciones/?ti=as kautta

 

Ohjelma:

klo 18.15-18.20: Tervetulosanat (PhD Kristina Rolin ja FM Milla Rantala)

klo 18.20-18.35: Alustus otsikolla " Häirintä ja valta - tasa-arvo yhteisöjen kehittämisen kysymyksenä" (VTM Sanna Tirkkonen)

klo 18.35-18.50: Alustus otsikolla "Korruptio ja vastuu" (VTT Pekka Mäkelä)

klo 18.50-19.20: Paneelikeskustelu: Maj Paanala, Ilmari Hirvonen, Sanna Tirkkonen, Pekka Mäkelä. Paneelin vetävät Kristina Rolin ja Milla Rantala.

klo 19.20-19.45: Yleisökeskustelu


https://www.filosofinenyhdistys.fi/toiminta/tulevat-tapahtumat/

https://nfyx.wordpress.com/2018/03/07/metoo-filosofit-aanessa-21-2-2018/




Seminaari Liedon Kunnantalossa Kirkkotie 13

La 24.3.2018, kello 12.00-16.00

 

Liedossa syntyneen filosofin ja Turun yliopiston professorin J. E. Salomaan (1891- 1960) elämää ja elämäntyötä valottava seminaari ohjelma on seuraava:

 

Suvun terveiset: Salomaan merkitys omalla jälkipolvelle.

Akateemikko Arto Salomaa

 

Salomaan kasvatusajatukset 100 vuoden ikäisessä Suomessa ja maailmassa nyt.

KT, FM, TM Matti Taneli

 

Salomaa kansanvalistajana

Filosofi FM Heikki Vuorila

 

Kello 14.00 Väliaika noin puoli tuntia

 

Salomaan käsitys historian kulusta

Filosofi Tuomas Tiainen

 

Salomaa ja Ahlman. Kaksi suomalaista kulttuurifilosofia Aurajokilaaksosta.

FT Mikko Leinonen

 

Tilaisuus on maksuton. Väliaika kahvi ja pulla 5 euroa.

 

Tietoja Salomaasta:

Tietoja Wikipediasta, ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/J._E._Salomaa

Mikko Salmelan artikkeli Salomaasta Filosofia.fi sivulla, ks. http://filosofia.fi/node/2410

 

Järjestäjät:

Liedon Oppaat ry, Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry, FiloCafe – työryhmä ja Lakipalvelu Leinonen


Tervetuloa Luonnonfilosofian seuran kevään maksuttomaan päätapahtumaan tieteiden talolle (Kirkkokatu 6, HKI) 06.03.2018 klo 16.00-20.00 sali 104, kuulemaan ja keskustelemaan Aurinkokuntamme haastavista ilmiöistä ja niiden selityksistä.

Ovatko muut eksoplaneettakunnat samankaltaisia kuin Aurinkokunta? Miksi Kuu etääntyy Maasta? Miten selittyy Faint Sun paradoksi, eli miksi Marsissa oli meriä ja miksi Maassa oli ennen niin kuuma? Selittävätkö vuorovedet ja kasvihuoneilmiöt nämä asiat, vai laajeneeko Aurinkokunta? Miksi planeetat ovat sijoittuneet juuri niin kuin ne ovat? Selittääkö Titus-Bode sääntö tämän vai tarvitaanko kehittyneempää sääntöä? Miten selitetään korallifossiili-data, eli päivien lukumäärän kehitys miljardien vuosien aikana? Selittääkö suhteellisuusteoria Merkuriuksen perihelisiirtymän vai tarvitaanko parempi selitys?

Näistä aiheista meille kertovat Asko Palviainen, Heikki Sipilä, Ari Lehto ja Tuomo Suntola.

Tapahtumaa voi seurata myös suorana lähetyksenä: https://www.youtube.com/watch?v=5HopvHsikQU


16.00-17.00 Asko Palviainen: Aurinkokunta vs. eksoplaneetat. Onko Aurinkokunta jotenkin erikoistapaus verrattuna muihin löydettyihin planeettajärjestelmiin? Mikä on Aurinkokunnan historia planeettakunnan osalta? Millaisia planeettajärjestelmiä on löydetty verrattuna Aurinkokuntaan? Voiko Maapallo olla erikoistapaus planeetoista, joka on ainoastaan elinkelpoinen? Mitä 1I/Oumuamua-kappaleesta voidaan päätellä? Onko se kappaleena ja Aurinkokunnan ohittajana ainutlaatuinen? Esitelmässä käsittelen Aurinkokunnan planeettakuntaa verrattuna löydettyihin eksoplaneettakuntiin. Minkälaisia eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä on löydetty? Lisäksi pohditaan elämän mahdollisuuksia niin muilla Aurinkokunnan kappaleilla kuin yleensä löydetyillä eksoplaneetoilla.

17.00-17.35 Heikki Sipilä: ”Faint sun” paradoksi; Maan ja Marsin varhaiset meret. Carl Sagan esitti ensimmäisenä himmeän auringon paradoksin. Auringonkaltaisen tähden käyttäytyminen tunnetaan melko hyvin. Niinpä arvioidaan, että Auringon kirkkaus (sen säteilemä energia) on kasvanut noin 30% neljän miljardin vuoden aikana. Maan geologian perusteella on päätelty, että koko sen ajan maata ovat suurelta osalta peittäneet valtameret. Muinaiset meret ovat olleet jopa merkittävästi lämpimämpiä. Sagan ihmetteli, miten on mahdollista, että meret ovat olleet sulia, vaikka Auringon teho on ollut niin paljon pienempi. Kun Mars tutkimus on edennyt, tämä paradoksi on tullut entistä hankalammaksi. Marsissa ei ole vapaata vettä, vaan vesi on pääosin navoilla jäänä. Marsin pinnanmuotojen ja mineraalien perusteella on päätelty, että siellä on muinoin ollut valtameriä. Miten se on mahdollista, kun Mars on Auringon nykyiselläkin teholla jäässä. Kuitenkin 3.5 miljardia vuotta siellä on ollut meriä, vaikka Aurinko on ollut teholtaan 25% matalampi. Tähän himmeän Auringon paradoksiin ei ole löytynyt hyvää selitystä. Esityksessä tarkastellaan hypoteesia, että Aurinkokunta laajenisi saman säännön mukaan kuin koko avaruus. Jos tämä hypoteesi pitäisi paikkansa, maa säilyisi paljon pitempään elinkelpoisena. Nykyisten mallien mukaan Maa muuttuu elinkelvottomaksi n. 600 miljoonassa vuodessa Auringon säteilytehon kasvaessa. Se on lyhyt aika verrattuna siihen, että Maalla on ollut valtameret neljä miljardia vuotta.  

17.35-18.00 Kahvitauko

18.00-18.35 Ari Lehto: Onko Aurinkokunta kvanttisysteemi? Voidaanko Titius-Bode sääntö johtaa luonnonilmiöstä? Johann Titius ja Johann Bode keksivät 1700-luvulla säännön, jonka mukaan silloin tunnettujen planeettojen etäisyydet Auringosta voitiin laskea. Sääntö on matemaattisesti kaunis ja yksinkertainen, joten sekä tähtitieteilijät että fyysikot ovat etsineet säännölle fysikaalista selitystä. Tässä esityksessä näytetään, miten planeettojen havaitut kiertoajat (periodit) johtuvat periodin kahdentumisilmiöstä, joka on karakteristinen epälineaarisille dynaamisille systeemeille. Ratanopeudet saavat diskreettejä arvoja, jotka eivät riipu Auringon massasta. Planeettojen etäisyydet Auringosta voidaan laskea joko periodeista Keplerin kolmannen lain avulla tai suoraan luonnonvakioista saman kahdentumisilmiön avulla. Aurinkokunnan synnyn kannalta tämä tarkoittaa, että alkupilvi (pöly, kaasu) jakautuu ajan kuluessa tietyille systeemin määräämille radoille.

18.35-19.20 Tuomo Suntola: Päivän ja kuukauden pituuden kehitys viimeisen miljardin vuoden aikana. Planeettaratojen stabiilisuus. Eri puolilta maailmaa löydetyistä koraalifossiileista on luettavissa sekä vuosien että päivien jaksoja jopa 800 miljoonan vuoden takaa. Osasta koraalinäytteitä on havaittu myös vuorovesivaihteluiden synnyttämiä jaksoja. Näistä tiedoista voidaan päätellä vuoteen ja kuukauteen sisältyvien päivien lukumäärän kehitys. Alustuksessa tarkastellaan koraalifossiilien antamaa informaatiota kosmologiamallien pohjalta, ja verrataan tuloksia atomikelloilla mitattuun päivän pitenemään sekä maan ja kuun välisen etäisyyden mittauksesta saatuun informaatioon. Alustuksessa tarkastellaan myös planeettojen yhteisvaikutusta elliptisten ratojen pääakselin kiertymään sekä suhteellisuusteorian kiertymään tuonutta korjausta.

19:20-20.00 Paneeli: kysymykset alustajille.

Luonnonfilosofian seuran esitelmät pidetään Tieteiden talossa, osoitteessa Kirkkokatu 6, Helsinki.

 

20.02.2018 18.15-20.00 Juha Samela: Tieteellisten julkaisujen arviointiperusteista.

 

06.03.2018 16.00-20.00 Teemailta: Aurinkokunnan ilmiöt ja niiden selitykset.

Asko Palviainen: Aurikokunta. Heikki Sipilä: ”Faint sun” paradoksi; Maan ja Marsin varhaiset meret. Ari Lehto: Onko Aurinkokunta kvanttisysteemi? Voidaanko Titius-Bode sääntö johtaa luonnonilmiöstä? Tuomo Suntola: Päivän ja kuukauden pituuden kehitys viimeisen miljardin vuoden aikana. Planeettaratojen stabiilisuus.

 

20.03.2018 18.15-20.00 Tuukka Perhoniemi: Todellisuuden jäsentäminen mitattavaksi, Galileista tulevaisuuteen.

 

03.04.2018 18.15-20.00Arto Mutanen: Tieteellinen selittäminen.

 

17.04.2018 18.15-20.00 Aatos Lahtinen: Mitä matematiikka on?

 

15.05.2018 18.15-20.00 Geoffrey Westin kirja: Skaala. Elämän ja kuoleman universaalit lait.

 

Verkkosivu: https://www.lfs.fi/


Avoin yleisöluento: Ludwig Wittgenstein kielen ja mielen filosofina 15.2.2018, Helsinki

 

FM Heikki Vuorila luennoi Wittgenstein luento-sarjassa torstaina 15.2.2018 kello 18.00 – 20.15 Kriittisellä korkeakoululla (Albertinkatu 27 a B 12, Helsinki) aiheesta Wittgenstein kielen ja mielen filosofina

 

Wittgensteinin (1889-1951) filosofinen elämä porautuu muun muassa kielen ja mielen filosofiaan. Tässä ensimmäisessä luennossa tarkastellaan yleisluontoisesti hänen elämäänsä, varhaisfilosofiansa pääteosta Tractatus logico-philosophicusta sekä keskimmäistä vaihetta (1920-1936), jolloin hän valmisteli myöhäisfilosofiansa ajatuksia. Eräät tutkijat kutsuvat tätä Wittgensteinin siirtymäkaudeksi, joka on tärkeä hänen myöhäisfilosofiansa kannalta.

 

Vapaa pääsy, tervetuloa! Pyydämme kuitenkin ilmoittautumaan luennolle viimeistään luentoa edeltävänä maanantaina. Ilmoittautumiset Kriittisen toimistolle ( tai 040 552 5959).

 

Lisätietoa osoitteista:

 

Ensimmäisen luennon tarkempi sisältö:

https://www.facebook.com/search/top/?q=kriittinen%20korkeakoulu

 

tai

 

Koko luentosarjan kuvaus

http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/koulutus/luentosarja-ludwig-wittgensteinin-kielifilosofiasta/


Tiedollinen auktoriteetti. FiloCafe – ilta 13.2.2018 Turussa

Turun yliopiston yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaani, filosofian professori Juha Räikkä johdattelee lyhyellä alustuksellaan keskusteluihin teemasta tiedollinen auktoriteetti FiloCafe illassa Pienessä Kirjapuodissa (Yliopistonkatu 28) 13.2.2018 kello 17.00 – 18.30.

 

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

 

Oviraha 5 euroa sisältäen kahvin tai teen.

 

 

Lisätiedot:

http://koroinen.fi/filocafe/

https://vuorila.wordpress.com/filocafe/


FM Heikki Vuorila alustaa keskusteluja FiloCafe -illassa tiistaina 9.1.2018 kello 17.00 - 18.30 Pienessä Kirjapuodissa (Yliopistonkatu 28) otsikolla Filosofinen keskustelu sokraattisena käytäntönä?

 

Heikki Vuorila kertoo alustuksestaan:

"Tarkastelen alustuksessani muun muassa sitä, mikä tekee keskustelusta filosofisen eikä esimerkiksi psykologisen taikka sosiologisen?

 

Otsikon toisessa osassa tarkastelen sitä, miksi puhutaan sokraattisesta keskustelusta eikä esimerkiksi platonisesta dialogista, vaikka Platon kirjoitti ”Platonin teokset”, joissa käydään filosofista dialogia muun muassa Sokrateen suulla.

 

Näiden kahden otsikossa mainitun näkökulman lisäksi nostan omat henkilökohtaiset kokemukseni filosofisesta praktiikasta, mukaan lukien sokraattinen dialogi ja filosofin vastaanotto, joita olen harjoittanut käytännössä lähes 20 vuotta."

 

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja sitä kautta löytämään uusia ajatuksia!

 

Oviraha 5 euroa, sisältää kahvin tai teen.

 

Lisätietoja löytyy osoitteista:

 

http://koroinen.fi/filocafe/

 

tai fb-tapahtumasivulta https://www.facebook.com/events/1164686620332924/



Kriittinen korkeakoulu Jyväskylä

 

Avauksia ajattelun kehitykseen:

ma 27.11. Filocafé: Mitä on viisaus?

su 3.12. Sokraattinen dialogi: Mitä on myötätunto?

ti 12.12. Aikuisen ajattelun kehitys ja viisaus – utopiaako? -luento

 

 

Filocafé: Mitä on viisaus?

Ma 27.11. klo 18 – 20, kahvila Muisto (Cygnaeuksenkatu 2, Jyväskylä)

Millainen on viisas ihminen? Miten on tehty, kun on ”tehty viisaasti”?  Miten viisaaksi tullaan? Voiko eläin olla viisas? Tarvitsisiko maailma enemmän viisautta juuri nyt?

Filocafé on kohtauspaikka erilaisille ihmisille ja näkökulmille. Tarkoituksena on vaihtaa kahvikupin ääressä ajatuksia ja luoda mahdollisimman monipuolinen käsitys aiheesta.

Teemasta alustaa viisaustutkija, PsT Eeva Kallio (Jyväskylän yliopisto) ja keskustelua vetää filosofian praktikko Anu Virtanen.

Ota kuppi kahvia ja antaudu keskustelulle!

Filocafé avaa Kriittisen korkeakoulun toiminnan Jyväskylässä. Tilaisuutta järjestämässä ovat Opintokeskus Sivis, FIVE – Filosofisen praktiikan verkosto ja Sophia & Phronesis -verkosto.

www.kriittinenkorkeakoulu.fi * https://www.ok-sivis.fi/ * http://filosofit.fi/FiPra/ * www.wisdomfi.com

 

 

Sokraattinen dialogi: Mitä on myötätunto?

Su 3.12. klo 11.30 - 16, Mahdollisuuksien talo (Kauppakatu 19 C ja D, Jyväskylä)

Tule viettämään yhteistä sunnuntaipäivää inspiroivan keskustelun pyörteissä! Tutkimme yhdessä, mitä myötätunto oikeastaan on ja onko sillä paikkaa elämässämme.

Aikamme keskeisiksi arvoiksi ovat nousseet talouskasvu ja tehokkuus. Niillä perustellaan päätöksiä, jotka käyvät perustaviksi kokemiamme arvoja vastaan -  kuten ihmisoikeus, sivistys tai tasa-arvo. Mitä tapahtuu ihmisen kasvulle ja ihmisten väliselle kohtaamiselle, jos kaikki mitataan rahassa? Mikä olisi rahaa ja tehokkuutta olennaisempaa? Maailman eri viisausperinteet opettavat sanomaa myötätunnosta. Onko ajassamme tilaa myötätunnolle? 

Sokraattinen dialogi kutsuu tutkimaan, mitä myötätunto oikeastaan on. Miten myötätunto näkyy omassa elämässämme? Voiko myötätuntoa oppia tai edistää?

Sokraattinen dialogi on saanut nimensä filosofi Sokrateelta, joka haastoi ihmisiä ajattelemaan, kyseenalaistamaan omia totuuksiaan sekä katsomaan maailmaa uudesta näkökulmasta. Tässä hengessä käymme dialogia, jossa aihetta tutkitaan omien kokemusten kautta. Kuuntelemalla toisten kokemuksia ja ajatuksia, voimme laajentaa ajatteluamme ja rakentaa yhdessä syvempää käsitystä aiheesta.

Keskustelu noudattaa sokraattisen dialogin menetelmää ja sitä ohjaa filosofian praktikko Anu Virtanen. Ryhmäkoko on max. 12 osallistujaa. Hinta: 20,-.

Ilmoittautumiset ti 28.11. mennessä osoitteeseen tai 040 740 6863 / Anu.

Järjestäjät: Kriittinen korkeakoulu, Opistokeskus Sivis ja Mahdollisuuksien talo

www.kriittinenkorkeakoulu.fi

https://www.ok-sivis.fi/ 

https://www.facebook.com/mahdollisuuksientalo/

 

 

Aikuisen ajattelun kehitys ja viisaus – utopiaako?

Yleisöluento tiistaina 12.12.2017 klo 17-19

Jyväskylän yliopiston kirjasto, luentosali B 232 (2. krs)

Kehittyykö aikuinen? Tähän kysymykseen voi saada epäileviä vastauksia, mutta onko todella näin? Onko viisaus jotakin sellaista, johon ihmisellä ei ole mahdollista edetä? Onko viisaudesta puhuminen idealismia? Näitä asioita pohditaan tässä esityksessä ja toivotaan myös yhteistä keskustelua.

Luennoitsijana viisaustutkija, PsT Eeva Kallio.

Vapaa pääsy.

Tapahtuman järjestää Kriittinen korkeakoulu ry ja Opintokeskus Sivis. Mukana myös Sophia & Phronesis -verkosto.

www.kriittinenkorkeakoulu.fi

https://www.ok-sivis.fi/

www.wisdomfi.com

 

***

 

Lisätietoa: www.facebook.com/kriittinenkorkeakoulujyvaskyla/ ja jyvaskylä@kriittinenkorkeakoulu.fi

 

Tervetuloa!


Aristoteles ihmisenä ja ajattelijana. FiloCafe -ilta 14.11.2017 Pienessä Kirjapuodissa Turussa

 

FM, terveydenhuollon lehtori Kaisa Pakkala on koko työuransa ja eläkkeellä olonsa ajan liikkunut mielenterveystyön, filosofian, psykologian ja Kirjeopisto Vian ajatusjoogan välimaastossa.

 

Tällä kertaa hän alustaa keskusteluja FiloCafe -illassa Pienessä Kirjapuodissa (Yliopistonkatu 28) 14.11.2017 kello 17.00 – 18.30 kertomalla Aristoteleesta, hänen elämästään ja ajattelustaan.

 

Alustuksen teemoja:

-        Aristoteleen (384 -322 e.kr.)  elämänkulkua: Lapsuus, nuoruus, aikuisuus ja loppuelämä

-        Kaksi antiikin suurinta ajattelijaa: Platon ja Aristoteles ja heidän keskinäinen suhteensa

-        Ihmiselämän tarkoitus on elää onnellinen elämä ja tulla hyväksi ja onnelliseksi ihmiseksi

-         Ihmisen potentiat hamuavat kohti aktualisoitumistaan

-         Ihminen on luonnostaan sosiaalinen, mutta yhteisössä eläminen edellyttää eettisiä ja sosiaalisia pelisääntöjä

-         Luonteen ja järjen hyveiden kehittäminen

-         Aristoteleen etiikkaa

-         Tieteellinen tieto ja kokemukseen perustuva käytännöllinen järki

-         Aristoteleen keskitien oppi käytännön elämässä

-         Praktinen syllogismi ajatuksesta, arvostuksesta ja aikomuksesta toimintaan ja itse tekoon

-         Aristoteleen oppi neljästä syystä: muotosyy, päämääräsyy, vaikuttava syy ja ainesyy

-         Aristoteleen teologiaa ja metafysiikkaa: Liikkumaton liikuttaja, Jumala kaiken takana ja käynnistäjänä

-         Tuomas Akvinolainen (1225-1274) toi Aristoteleen opit katoliseen kirkkoon keskiajalla

-         Aristoteleen runousoppi

-         Aristoteleen merkitys ja henkinen perintö

 

Oviraha 5 euroa sisältäen kahvin tai teen

 

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

 


Luonnonfilosofian seuran esitelmät pidetään Tieteiden talossa, osoitteessa kirkkokatu 6.

14.11. 18.15-20.00. Sali 505. Prof. Merja Penttilä: Synteettinen biologia. 


28.11. 17.00-18.00. Sali 104. Syyskokous.

28.11. 18.15-20.00. Sali 104. Iltaesitelmä avoin.

12.12. 17.45-20.00. Sali 104. Ilmastomallit ja ilmastonmuutos.

17.45-18.30 FT Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos: Miten ilmasto muuttuu tulevaisuudessa ja voidaanko muutosta hillitä? Esityksessä tarkastellaan aluksi kasvihuoneilmiön perusideaa ja ihmiskunnan tuottamien päästöjen aiheuttamaa kasvihuoneilmiön voimistumista.  Sen jälkeen esitellään lyhyesti ilmastomallien toimintaperiaatetta sekä laajemmin malleihin perustuvia tulevaisuuden ilmaston ennusteita. Esityksen lopulla tulee vielä ajatelmia ilmastonmuutoksen seurausvaikutuksista ja muutoksen torjunnasta.

18.30-19.00 TkT Tuomo Suntola: Happamoittavien päästöjen vaikutus ilmakehän hiilidioksiditasapainoon. Termodynaaminen analyysi osoittaa, että valtameret-ilmakehä -systeemiä suljettuna systeeminä tarkasteltuna, vuotuiset rikki- ja typpioksidien päästöt valtamerten 10 metrin pintaveteen sekoitettuna riittävät nostamaan ilmakehän hiilidioksidiosapainetta havaitulla 0.4 prosentin vuotuisella kasvulla suorien hiilidioksidipäästöjen määrästä riippumatta. Konferenssiesitys (poster) 2006 (Suntola, T., Turunen, H., Kobylin, P., Salminen, J., Liukkonen, S., Do the SOx and NOx emissions contribute to the increase of the CO2 level through acidification of soil and waters?, Living with Climate Variability and Change, WMO2006, 17-21.7.2006, Espoo, Finland).  

19.00-20.00 Paneelikeskustelu ja kysymykset alustajille.

Verkkosivu: https://www.lfs.fi/

Kierkegaard ja uskon hyppy. FiloCafe -ilta 10.10.2017 Pienessä Kirjapuodissa Turussa

 

KT, FM, TM Matti Taneli johdattelee keskusteluja Kierkegaardin maailmaan Pienessä Kirjapuodissa(Yliopistonkatu 28) Aleksis Kiven päivänä 10.10. 2017 kello 17.00 – 18.30.

 

Hän käsittelee alustuksessaan tanskalaisen teologi-filosofin Sören Kierkegaardin (1813-1855)  näkemystä uskonnollisesta uskosta.

 

Kierkegaard alleviivaa, että uskonnollinen usko on tiedollista epävarmuutta. Se edellyttää ennen muuta voimakasta tunnetta ja kokemusta.  Usko todellistuu ihmisen omakohtaisen valinnan kautta. Tämän valinnan tehdessään hän on aivan yksin.

 

Kierkegaard sanoo:

”Edessäni on rotko ja minun on hypättävä ja luotettava siihen, että rotkon toisella puolella on Jumala. Kun ihmisen henkilökohtainen valinta kohdistuu ehdottomaan paradoksiin, so. kristinuskon keskeisimpään sisältöön, jumalalliseen inkarnaation eli ihmiseksi tulemisen hetkeen, on kristillinen usko aidoimmillaan. Näin ollen ihminen on autenttisesti olemassa.”


Tervetuloa pohtimaan Kierkegaardin eksistentialistista filosofiaa sekä paradoksista teologiaa että mystiikkaa.

 

Oviraha 5 euroa sisältäen kahvin tai teen.

 

Tervetuloa kuuntelemaan, keskustelemaan ja hakemaan uusia ajatuksia!

 

Lisätietoja:

http://koroinen.fi/filocafe/

https://www.facebook.com/events/716471525210354/?fref=ts


Filosoficafé i Åbo 24.9.2017

Inledare: Filosof och skribent Mio Lindman, Åbo
Tema: Bildning i det gemenskapande samhället

Synopsis

Kopplingen mellan demokrati och bildning beskrivs ofta i termer av information och upplysning – som om demokrati enbart handlar om att väljare ska ha tillräcklig kunskap om sina politiska representanter och de befintliga politiska institutionerna. Det finns en betydligt djupare dimension av bildning som handlar om våra gemensamma angelägenheter – eller vad som kunde vara gemensamma angelägenheter, men inte är det i vårt samhälle. Jag vill i mitt föredrag fundera över bildning i anslutning till demokrati genom att utgå från en kritisk diskussion om hur människor engageras i sitt närsamhälle, i sitt boende, sin mat, sin energiförbrukning, sina arbetsplatser o.s.v. Om bildning förstås som den kunskap vi har om vårt eget samhälle öppnar detta också upp för att diskutera demokrati som en kamp om gemensamma angelägenheter i bred mening, där kunskap hjälper oss att staka ut nya möjligheter för hur vi lever tillsammans.

Inträdet till filosoficafét är fritt och alla är välkomna! Under filosoficafét ger de inbjudna talarna först en inledning om sitt tema (30-60 min) och därefter följer öppen diskussion med publiken.

Tid: 24.9.2017, kl .17-19.

Plats: Historiesalen, Restaurang Skolan, Eriksgatan 18, Åbo


Arrangör:

Folkets Bildningsförbund r.f.
Hagsgatan 12, FIN-20540 Åbo
tel. +358 50 5147297
E-post FBF (at) kaapeli.fi
Hemsida: www.fbf.fi

VTM Sanna Karhu väittelee lauantaina 23.9 kello 10 Helsingin yliopistossa Judith Butlerin normikritiikistä ja väkivallan vastustamisen teoretisoinnista.

Vastaväittäjänä toimii prof. Catherine Mills Monashin yliopistosta ja kustoksena prof. Tuija Pulkkinen. 


Lisätietoja: https://helsinginyliopisto.etapahtuma.fi/kalenteri/suomi.aspx#.Wb6d7Yy0P...

Millainen on luova ja kriittinen kansalainen? Mistä niin kansalainen kuin kansalaistaitokin juontavat juurensa? Kuinka voi edistää valistunutta poliittista toimijuutta kansanvallan nykyoloissa?

 

Kuluvana syksynä Filosofian illoissa tartutaan kansalaistaitoihin ja kansalaisen käsitteeseen. Kansalaisuus on politiikantutkimuksen teoreettisia avaintermejä, mutta siihen sisältyy myös kasvatuksellinen ja yhteiskunnallista osallistumista tukeva taidollinen ja käytännöllinen ulottuvuus. Kysymys kansalaisten toimintakyvyistä ja -valmiuksista on elävän demokratian kohtalonkysymys.

 

Syksyn ensimmäisessä istunnossa keskiviikkona 13.9. klo 18 Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa FT Mona Mannevuo ja YTT Hanna Ylöstalo johdattavat teemaan otsikolla ”Kansalaistaito – kriittisyyttä vai alamaisuutta?”.

 

Valtapolitiikkaa talouskurioppeineen leimaa asioiden esitteleminen välttämättömyyksinä. Kriittisille kysymyksille ei näytä jäävän tilaa, vaan kansalaiselle tarjotaan kuuliaisen talkoolaisen osaa. Tilannetta hämmentää harhaanjohtava puhe valinnanvapauden lisääntymisestä. Näissä olosuhteissa on kysyttävä: mistä tulee päätöksentekoa ohjaileva tieto? Ja miten se yksioikoistuu ainoaksi totuudeksi? Kansalaisten on opittava osallistumaan ja kyettävä vaatimaan päättäjiltä perusteluja – ja sitten parempia perusteluja.

 

Illan juontaa niin & näin -päätoimittaja Jaakko Belt.

 

Toisessa Filosofian illassa keskiviikkona 11.10. klo 18 ääneen pääsee FT Jarkko S. Tuusvuori aiheella ”Kansalaisen ja kansalaistaitojen käsitehistoriasta ja nykykeskustelusta”.

 

Kolmannen kerran kokoonnutaan asian äärelle keskiviikkona 8.11. klo 18, jolloin KT Leena Lestinen alustaa otsikolla ”Kansalais- ja demokratiakasvatuksesta koulussa”.

 

Filosofian iltoja järjestää niin & näin -lehti yhdessä Tampereen kaupungin ja Tampereen seudun työväenopiston kanssa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!



*in English briefly below*

 

Doc Lounge Tampere & Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehti esittävät:

 

Donna Haraway: Story Telling for Earthly Survival + Luontokulttuurit -teemanumeron julkistamistilaisuus

 

Aika: tiistai 12.9.2017; elokuva alkaa klo 18.00

 

Paikka: Klubi, Tullikamarin aukio 2

 

Vapaa pääsy

 

Miten ihmiset elävät yhdessä toisten lajien kanssa? Miten ei-inhimillisiä toisia kohdataan ja miten niiden kanssa jaetaan nykyisyys ja tulevaisuus? Millaisia tarinoita elinkelpoisista tulevaisuuksista voidaan kertoa?

 

Doc Lounge Tampere, Sukupuolentutkimus–Genusforskning -lehti ja Feministinen ajatushautomo Hattu kutsuvat sinut mukaan tarkastelemaan tapoja olla ja elää yhdessä lajeina ympäristömuutosten muokkaamassa maailmassa. Tilaisuus alkaa kello 18.00 feministiteoreetikko Donna Harawayn ajattelua ja elämää luotaavan, Fabrizio Terranovan dokumenttielokuvan Donna Haraway: Story Telling for Earthly Survival (Belgia 2016, 82 min) näytöksellä. Elokuvan jälkeen noin klo 19.30 alkavassa keskustelussa nivotaan sen antia yhteen uusimman feministisen luontokulttuurien tutkimuksen kanssa, jota vastikään julkaistu Sukupuolentutkimus–Genusforskning -lehden teemanumero esittelee.

 

Fabrizio Terranovan kokeellinen dokumenttielokuva on syvällisen asiapitoinen mutta samalla levollisen leikkisä sukellus Donna Harawayn ajatusmaailmaan. Ohjaaja vietti viikkoja Harawayn Etelä-Kalifornian kodissa kuvaten tämän polveilevia kertomuksia sekä yhteiseloa Cayenne-koiran kanssa. Harawayn ajattelun kulmakiviä on luontokulttuurin käsite, joka korostaa, että luontoa ei voi erottaa kulttuurista, ympäristöä ihmisistä eikä materiaalisuutta merkityksestä. Haraway on myös tunnettu syvästä sitoumuksestaan feminismiin ja ympäristönsuojeluun. Elokuvaa ei ole tekstitetty suomeksi.

 

Elokuvaa seuraavassa keskustelussa tutkijat, teemanumeron kirjoittajat Elli Lehikoinen, Taija Kaarlenkaski ja Pieta Hyvärinen esittelevät omia lähestymistapojaan ihmisten ja ei-inhimillisten toisten kohtaamisiin. Kuulemme siitä, miten ihmisen lisääntyminen liittyy lajien välisiin eroihin, millä tavoin lehmät ja ihmiset kytkeytyvät toisiinsa lypsykarjatyössä ja miten rikkakasvien kitkeminen järjestää uudelleen ruoantuotantoa. Entä millaisia eväitä Donna Harawayn ajattelu antaa tutkimukseen ja keskinäisriippuvaisen maailman ymmärtämiseen? Keskustelua luotsaa tutkijatohtori Riikka Homanen.

 

Klubi on esteetön tila.

 

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehteä julkaisee Sukupuolentutkimuksen seura ry. Lisätietoja ja tilaukset:

https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/uusin-lehti/

 

Doc Lounge Tampere: <http://doclounge.se/tampere>

 

Feministinen ajatushautomo Hattu: <http://www.hautomohattu.fi/>

 

----------

 

IN ENGLISH:

 

Doc Lounge Tampere, Finnish Gender Studies Journal and Feminist Think Tank Hattu present a screening of

 

Donna Haraway: Story Telling for Earthly Survival (dir. Fabrizio Terranova, Belgium 2016, 82 min) at Klubi on Tue 12 September.

 

http://earthlysurvival.org/

 

The film is followed by a discussion & launch event of the Finnish Gender Studies Journal's Naturecultures theme issue (Discussion in Finnish).

 

Free admission, screening starts at 6.00 p.m.


Suomen Kulttuurirahaston rahoittama tutkimusprojekti Estetiikan tiedollinen merkitys järjestää tällä viikolla kansainvälisen konferenssin Tampereen yliopistosta. Aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita!

 

The Cognitive Relevance of Aesthetics

University of Tampere, August 31–September 2 2017

University of Tampere, Linna K113

 

Thursday August 31 (chair: Jukka Mikkonen)

 

9:00–             Registration

9:30–10:45   Peter Lamarque (York): Truth in Poetry. A Matter of Detail

10.45–11.00  Break

11:00–11:45 Maria José Alcaraz Léon (Murcia): The Specific Cognitive Value of Aesthetics

11.45–12.30  Britt Harrison (York): Humanist Skepticism about the Very Notion of the Cognitive

12:30–14:00 Lunch

14:00–14:45 Karen Simecek (Warwick): Are Art and Philosophy Mutually Exclusive? What Might This Mean for Cognitivism?

14:45–15:30 Gerard Vilar (Autonomous University of Barcelona): Artistic Research and Cognitive Progress

15:30–16:00 Coffee

16:00–16:45 Michalle Gal (Shenkar College): Visual Metaphors, Visual Hybrids and Non-Conceptual Aesthetic Perception

16:45–17:30 Rebecca Wallbank (Uppsala): Reconsidering Artistic Value

 

Friday September 1 (chair: Kalle Puolakka)

 

9:30–10:45   Elisabeth Schellekens (Uppsala): Contemplation, Curiosity and Cognition. On Aesthetic Value and Epistemic Gain

10.45–11.00  Break

11.00–11.45  Vid Simoniti (Cambridge): Art and Minor Philosophical Genres

11.45–12:30  Stephen Chamberlain (Rockhurst): Understanding the Cognitive Value of Narrative Fiction

12:30–14:00 Lunch

14:00–14:45 Tzachi Zamir (The Hebrew University of Jerusalem): Literature. Value and

Knowledge

14:45–15:30 Jeremy Page (Uppsala): Work and Reader in Two Accounts of the Cognitive Value of Literature

15:30–16:00 Coffee

16:00–16:45 Irene Martiìnez Mariìn (Uppsala): Understanding (without) Feeling. The Case of

Nostalgic Expression

 

Saturday September 2 (chair: Hanne Appelqvist)

 

9:30–10:45   Lydia Goehr (Columbia): Cognitive Aesthetics or Conceptual Aesthetics. Or What Does It Mean to Think Philosophically through Art?

10:45–11:00 Break

11:00–11:45 Larissa Berger (University of Siegen): What We “Learn” in a Kantian Judgment of Taste?

11:45–12:30 Bogdan Nita (Bucharest): Kant’s Common Sense as a Key Concept to Explain the Aesthetic Judgment and its Relevance to Cognition

12:30             Closing

 

Organizing committee: Hanne Appelqvist, Kalle Puolakka, and Jukka Mikkonen

 

For further information, please contact Hanne Appelqvist (hanne.appelqvist[at]helsinki.fi)


 Teema: sivistys ja kasvatus ennen ja nyt

 

Kasvatuksen ja koulutuksen keskeisiä käsitteitä on ’sivistys’. Siitä, mitä sivistyksellä tarkkaan ottaen tarkoitetaan, ovat eri aikakausien pedagogit, virkamiehet ja poliitikot esittäneet toisistaan poikkeavia näkemyksiä. Oman aikamme kasvatus- ja koulutuspoliittisen keskustelun kannalta olisi tärkeää hahmottaa, minkälaisia merkityksiä sivistykselle on aikojen saatossa annettu ja millä keinoin sivistyspäämäärät on ajateltu saavutettavan. Tarpeen olisi myös kartoittaa, millaisia perusteluita eri sivistystulkinnoille on eri aikoina annettu ja kuinka nämä tulkinnat ovat olleet yhteydessä aikansa aatteellisiin ja yhteiskunnallisiin ideologioihin ja yleensäkin eri aikakausien yhteiskuntarakenteisiin ja käytäntöihin.

 

Sivistyksen ja kasvatuksen kytköstä ei ole vielä avattu tyhjentävästi. Siksi vuosikirjaan toivotaankin kirjoituksia, joissa teemaa tarkastellaan eri aineistotyyppien, tutkimusparadigmojen ja tieteenalojen näkökulmista. Vuosikirjassa julkaistavat tieteelliset artikkelit käyvät läpi vertaisarviointikierroksen. Näiden lisäksi teemanumeroon kaivataan erilaisia puheenvuoroja ja katsauksia, jotka valottavat sivistävän kasvatuksen jotain osa-aluetta tai erityiskysymystä.

 

Lähetä noin 300 sanan vapaamuotoinen artikkeliehdotus vuosikirjan toimittajalle viimeistään 30.9.2017 mennessä. Kirjoittajalle ilmoitetaan 15.10.2017 mennessä ehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Tulevat artikkelikäsikirjoitukset ja myös muut tekstit kirjoitetaan  Koulu ja menneisyys -vuosikirjan kirjoittajaohjeiden mukaisesti. Tutkimusartikkelien viimeinen jättöpäivä on 15.8.2018. Teemanumero ilmestyy marras-joulukuussa 2018. Ehdotuksia puheenvuoroiksi ja vastaaviksi muiksi kirjoituksiksi voi esittää 30.4.2018 mennessä, toimituksessa kirjoitusten tulee olla viimeistään 30.8.2018.

 

Toimituksen yhteyshenkilönä toimii Juhani Tähtinen (juhani.tahtinen(at)utu.fi)

 

Kirjoittamisterveisin

vuosikirjan vierailevat toimittajat

Jyrki Hilpelä, Risto Ikonen ja Juhani Tähtinen

emailit: jyrki.hilpela(at)kolumbus.fi, risto.m.ikonen(at)uef.fi & juhani.tahtinen(at)utu.fi


Korpo filosofidagar 22.7.2017

Tema: Den goda nationalismen, finns den?

Nationalismen ansågs under en lång tid vara ett försvinnande fenomen. Samhällsforskarna talade om en ”postnationalistisk” era där nationen allt mera förlorar sin roll i en globaliserad värld styrd av överstatliga organisationer som EU och FN. Nationen skulle inte längre vara ramen för individens självbild – finländaren, tysken och britten skulle alla bli européer. Den senaste tidens politiska omvälvningar har ifrågasatt nationalismens dödförklaring i grunden. Populistiska partier runtom i Europa växer sig allt starkare på basis av nationalistisk politik och retorik. En av samtidens största politiska omstörtningar – Brexit – är direkt relaterad till frågor om nationell identitet och suveränitet.

Under sommarens Korpo filosofidagar skall vi diskutera nationalismens väsen. Vi kommer att närma oss temat genom bland annat följande frågor: vilken sorts idé om gemenskap bygger nationstanken på? Kan nationalismen skapa en god gemenskap? Har nationalismen också gett positiva bidrag till samhällsutvecklingen? Vad betyder våra nationella symboler och ikoner och vem tillhör de? Hur skall samtidens ”hypernationalism” förstås?

Fritt inträde & alla är välkomna!

Program

Lördagen den 22.7

kl. 13 Historiker Johanna Wassholm, Åbo
Tema: Kan nationalismen skapa en god gemenskap?

kl. 14:30 Soldat James Mashiri, Åbo
Tema: Symboler, narrativer och ikoner.

kl. 16 Kaffepaus

kl. 16:30 Filosof Hannes Nykänen, Åbo
Tema: Vår tids hypernationalism och den mörka energin.

kl. 18 –> samtalen fortsätter under fria former.

(FBF förbehåller sig rätten till förändringar i programmet)

Tid: 22.7.2017

Plats: Skärgårdscentrum Korpoström, Korpoströmsvägen 832, 21720 Korpoström.

Evenemanget på Facebook: https://www.facebook.com/events/134993540391047


Johanna Wassholm är forskare och timlärare i historia vid Åbo Akademi.

James Mashiri är yrkesofficer och aktiv bloggare om försvarsfrågor.

Hannes Nykänen är docent i filosofi vid Åbo akademi och forskare vid Helsingfors universitet.

Övernattning i Korpoström:

Skärgårdscentrum Korpoström: http://skargardscentrum.fi/

Se www.matkahuolto.fi för bussförbindelser till och från Korpo.

Arrangör för Korpo filosofidagar:

Folkets Bildningsförbund r.f.
Hagsgatan 12, FIN-20540 Åbo
tel. +358 50 5147297
E-post FBF (at) kaapeli.fi
Hemsida: www.fbf.fi

Luonnonfilosofian seuran kevätkauden viimeinen esitelmätilaisuus ”Millaisen kuvan todellisuudesta kvanttimekaniikan tulkinnat antavat?” pidetään torstaina 18.5.2017 klo 18.15 salissa 104, www.lfs.fi.


 Alustukset:

18.15-18.35 Paavo Pylkkänen: Kvanttiteorian ontologinen tulkinta

18.35-18.55 Claus Montonen: Konsistentit historiat - järkevä kööpenhaminalaistulkinta

18.55-19.15 Tuomo Suntola: Kvantin olemus ja massan aaltoluonne

19.15-19.55 Paneelikeskustelu ja yleisön kysymykset

 

Jokainen esiintyjistä esittelee yhden tulkinnan, tämän tulkinnan postulaatit (ontologian, olemassaolositoumukset) sekä miten tämä tulkinta selittää kuuluisan kaksoisrakokokeen (double-slit experiment), fotonilla ja elektronilla. Esitysten jälkeen seuraa paneelikeskustelu tulkinnoista.


Polkuja Dylaniin

Järvenpään kirjasto

2.5.2017 klo 18:00

Muusikko Bob Dylan (s. 1941) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Millaista hänen lauluntekijätaiteensa on?

Musiikillinen keskustelu palkitusta lauluntekijästä Järvenpään kirjaston Tyyni Tuulio -salissa tiistaina 2. toukokuuta klo 18.00 - 19.45.

Muusikko-musiikkipedagogi Tommi Paju ja filosofi-tietokirjailija Jarkko S. Tuusvuori keskustelevat ja vastaavat yleisökysymyksiin kirjallisuusnobelisti Bob Dylanin tuotannosta. Myös mestarin kappaleita versioidaan.

http://www.kyllatapahtuu.fi/tapahtumainfo.asp?ID=4750&pvm=2.5.2017&Ajankohta=2.5.2017%20klo%2018:00

 

 

Dylan – maailman paras kirjailija? Musiikillinen keskustelutilaisuus

Tapiolan kirjasto

3.5.2017 klo 18:00 - 19:30

Kulttihahmo Bob Dylan (s. 1941) pokkasi uusimman Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Miksi tunnustus meni tälle rockmuusikolle? Mitä hänen tekstinsä kertovat?

Kuuden vuosikymmenen aikana Dylan on julkaissut 49 studio- tai live-albumia ja kasan muitakin levyjä. Tuotantoon kuuluu myös muutama nide. Dylanin kirjallista taitoa, taustaa ja merkitystä täytyy jäljittää hänen sana- ja säveltaiteellisista teoksistaan sekä niiden värikkäistä tulkintaperinteistä. On palkitsevaa sukeltaa suuren lauluntekijän runsaaseen tuotantoon.

Helsingin Pop & Jazz Konservatorion opettaja Tommi Paju on arvostettu musiikkikasvattaja ja muusikko. Kokeena pedagogina ja trubaduurina hän ymmärtää niin laulujen tekemistä ja esittämistä yleensä kuin Dylanin tapausta erityisesti.

Dylaninsa tunteva filosofi Jarkko S. Tuusvuori on ansioitunut tietokirjailija, tutkiva toimittaja ja monipuolinen keskustelija. Hän valmistelee paraikaa tietoteosta populaarimusiikin historiasta.

http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Dylan__maailman_paras_kirjailija_Musiiki(131707)


Filosoficafé - Jonna Bornemark - Samtidens mätbarhetssamhälle

Inledare: Filosof Jonna Bornemark, Södertörns högskola

Tema: Samtidens mätbarhetssamhälle: en kritik utifrån Nicholas Cusanus

Synopsis

Evidensbasering, kvalitetsmätningar, manualiseringar och en ökad administration har i hög grad präglat arbetslivet under 2000-talet. Orsakerna stavas bland annat NPM (New Public Management) och ekonomism. Men det vi sällan uppmärksammar är att samtidsfenomen som dessa också hänger samman med hur vi förstår något sådant som rationalitet. Med hjälp av 1400-tals teologen och filosofen Nicholas Cusanus vill jag under den här föreläsningen undersöka just detta. Cusanus beskriver nämligen förnuftet som att det har två aspekter: dels ett kalkylerande ratio och dels ett intellekt som fångar upp och formar det som ratiot kan räkna. För att kunna räkna måste vi ju veta vad som ska räknas. Vad som är viktigt i en viss situation kräver en sensibilitet och lyhördhet, vilket Cusanus förstår som intellektets förmåga. Detta innebär också en ödmjukhet inför horisonter av icke-vetande. I samtiden står sådana förmågor ofta under hård press av effektivitetskrav och målstyrning.

Tid: Söndag 7.5. kl. 17-19
Plats: Historiesalen, Restaurang Skolan, Eriksgatan 18, Åbo.

Evenemanget på Facebook: https://www.facebook.com/events/1849287671999837/

Inträdet är fritt och alla är välkomna!

Arrangör
--
Folkets Bildningsförbund r.f.
Hagsgatan 12
FIN-20540 Åbo
tel 050 5147297
e-post fbf (@) kaapeli.fi


DEMOKRATIA NYKYMAAILMASSA

La 13.5. klo 12-16
Rikhardinkadun kirjasto, Rikhardinkatu 3, Helsinki

Kriittinen korkeakoulu järjestää keskustelupäivän aiheena Demokratia nykymaailmassa. Tilaisuuden puheenjohtajana toimii Juha Olavinen.

Ohjelma

12.05-12.45 Risto Volanen: Suomalaisen demokratian perinne
12.50-13.30 Heikki Patomäki: Postdemokratia ja globaali demokratia
13.35-14.15 Emilia Palonen: Populismi ja demokratia
14.20-15.00 Kai Alhanen: Dialogi demokratiassa
15-16 Paneelikeskustelu

Vapaa pääsy, tervetuloa!


METSÄN FILOSOFIA

Aika: 17.-18.5. sekä 20.-21.5.2017
Paikka: Albertinkatu 27 ja Helsingin metsät
Hinta: 90 euroa
Ilmoittautuminen 9.5.2017 mennessä Kriittisen korkeakoulun toimistolle ( | 040 552 5959)

Metsä on Suomessa kaikkialla. Pääkaupunkimmekin näyttää ylhäältä käsin lähes metsältä. Metsä on siis kokemuksena keskeinen – mutta mitä metsä oikeastaan merkitsee ja miten se oikeastaan koetaan? Toista kertaa järjestettävä Kriittisen korkeakoulun Metsän filosofia –kurssi tarkastelee metsää ja sen kokemista filosofian keinoin. Mitä on metsä, mitä luonto? Mikä on metsän arvo ja millä sitä voidaan arvioida? Miten metsä vaikuttaa meihin ja miten sen koemme? Mitä on kauneus, mitä taas aitous? Mitä merkityksiä metsään liittyy kulttuurissa ja henkilökohtaisella tasolla?

Ohjelma:

Ke 17.5., klo 18-20 Akseli Huhtanen: Johdatus metsän filosofiseen tarkasteluun
To 18.5., klo 18-20: Filosofi, estetiikan tutkija Jukka Mikkonen: Metsäpolun filosofiaa
La 20.5., klo 11-16: Filosofinen retki Helsingin metsiin
Su 21.5., klo 11-16: Filosofinen retki Helsingin metsiin

Lisätietoja: http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/filosofia/metsan-filosofia/


SOKRAATTINEN DIALOGI

su 21.5. klo 10-15
Kriittinen korkeakoulu, Albertinkatu 27 a B 12
Hinta: 50 euroa
Ilmoittautuminen 11.5. mennessä Kriittiselle korkeakoululle

Sokraattinen dialogi on ryhmäkeskustelu, jossa osallistujat tutkivat yhdessä jotain tärkeää filosofista kysymystä.  Keskustelun teema voi olla ennalta sovittu tai se voidaan myös valita yhdessä osallistujien kanssa! Sokraattinen dialogi ei edellytä aiempia filosofisia opintoja. Se tarjoaa osallistujille kokemuksellisen näkemyksen valittuun aiheeseen.

Lisätietoja: http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/sokraattiset-dialogit/


Ajattelen –Koska voin! on 13–19 -vuotiaille nuorille suunnattu nuorisolähtöinen, toiminnallinen ja osallistava filosofiatapahtuma, joka järjestetään Turussa Vimmassa ylihuomenna.

Tapahtuman facebooksivu: https://www.facebook.com/ajattelenkoskavoin/?fref=ts

Ohjelma: https://drive.google.com/file/d/0B7JScP1-8GAhVGltSkdOVkRYZ0k/view



Huhtikuun Perjantai-Parlamentissa (21.4) pohditaan Ihmisyyden merkitystä. Vieraana filosofi Maija-Riitta Ollilla. Mitä tehtävää maailmassa ihmiselle jää tekoälyn aikakaudella? Mitä muutoksia yhteiskunnassa tapahtuu, kun robotit etenevät työmarkkinoilla? Ilta Birgerissä (HML) alkaa klo.18. Tervetuloa.      

Yhteystiedot ja muuta tietoa: http://birger.fi/perjantai-parlamentti/

 
FM Tuukka Tomperin väitöstilaisuus "Filosofianopetus ja pedagoginen filosofia – filosofia oppiaineena ja kasvatuksena", Tampereella lauantaina 22.4.2017 (Linna-rakennus, Väinö Linna -sali, Kalevantie 5). (https://www.uta.fi/en/node/1610)
 
Väitöskirja kuuluu kasvatustieteen alaan.
Vastaväittäjänä on dosentti Eero Salmenkivi (Helsingin yliopisto). Kustoksena toimii professori Veli-Matti Värri. Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
 
***
 
Filosofianopetus kriittisen ajattelun ja demokraattisen keskustelun edistäjänä: väitöskirja johdattaa filosofian oppiaineen tutkimiseen ja kehittämiseen.
 
Filosofian kasvatuksellinen anti itsenäisen ja yhteisöllisen ajattelun virittäjänä herättää yhä enemmän kiinnostusta 2000-luvulla. Suomessa uusin lukion tuntijako tuplasi filosofian yhteiset kurssit kahteen ja oppiainetta on ehdotettu myös peruskouluun. Lapsille ja nuorille suunnatun pedagogisen filosofoinnin harrastus on vilkastunut monissa muodoissa eri puolilla maailmaa.
 
– Filosofianopetukseen kohdistuva kiinnostus ei ole yllättävää. Kriittisen ajattelun, tiedollisen tarkkaavaisuuden sekä fiksun keskustelukulttuurin edistäminen ovat perin ajankohtaisia haasteita kouluopetukselle, kuten viime vuosina on hyvin tajuttu, toteaa tutkimuksellaan väittelevä Tuukka Tomperi.
 
Filosofianopetus ja pedagoginen filosofia on ensimmäinen filosofian oppiainetta käsittelevä suomalainen kokonaistutkimus. Se myös pyrkii tuomaan pedagogisen filosofoinnin näkökulmia lukio-opetuksesta käytävään keskusteluun. Luodessaan kokonaiskuvaa filosofiasta oppiaineena kirja johdattaa pohtimaan, mitä filosofianopetus on ollut, mitä se voisi olla ja millaisista lähtökohdista se toteuttaisi merkittävät kasvatukselliset mahdollisuutensa.
 
Kirja sisältää laajan ja monipuolisen katsauksen oppiaineen historiaan suomalaisessa lukiossa. Teos rakentaa niin teoreettista ja käsitteellistä kuin käytännöllistä ja historiallistakin perustaa filosofianopetuksen tutkimukselle ja kehittämiselle.
 
Tutkimus hahmottelee muun muassa John Deweyn kasvatusfilosofiaan tukeutuvaa näkemystä kriittis-reflektiivisen filosofisen ajattelun merkityksestä kasvatuksessa. Filosofoivan opetuksen käytännössä harjoitellaan valmiuksia, joita tarvitaan demokratian ja sivistyksen kannalta olennaisen tärkeissä yhteiskunnallisissa toimissa koulun ulkopuolella. Ajattelemista ja keskustelemista pyritään edistämään juuri niiden itsensä vuoksi, eikä vain välineenä muihin päämääriin. Filosofinen ajattelu on ennakko-oletusten kyseenalaistamista, perusteiden ja päämäärien pohtimista, oman elämän merkityksellistämistä sekä ajattelemisen ja kokemisen mahdollisuuksien avartamista.
 
– Filosofisen ajattelun harjoittelu kannattaa sitoa ongelmiin ja kysymyksiin, jotka opiskelijat kokevat merkityksellisiksi. Kriittisen ajattelun anti tunnistetaan, kun se koetaan omakohtaisesti. Koko opetusryhmä on miellettävä ajattelevaksi yhteisöksi, sillä demokraattisen harkinnan arvo välittyy parhaiten, jos kaikki pidetään mukana ja jokaista kunnioitetaan, Tomperi korostaa.    

                                          ******

Tomperin väitöskirja ilmestyy Eurooppalaisen filosofian seura ry:n julkaisemana, Tampere 2017. Väitöskirja ilmestyy myös sähköisenä netn.fi/kirjat/filosofianopetus, Eurooppalaisen filosofian seura ry 2017.
 
Väitöskirjan tilausosoite: https://kauppa.netn.fi/, , puh. 0407214891
 
***
 
Tämän kevään Filosofian illotojen teemana on ”Maailma vuonna 2017”. Keskustelusarjassa pohditaan polttavimpia yhteiskunnallisia, poliittisia ja kulttuurisia kehityssuuntia aina populismista EU:n kohtaloon otsikolla.

Toisessa Filosofian illassa keskiviikkona 12.4. klo 18 Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa yliopistotutkija, dosentti Hanna Kuusela ruotii edustuksellisen demokratian otaksuttua kriisiä otsikolla “Piilaaksosta Brexitiin”.

Edustuksellisen demokratian on nähty ajautuneen kriisiin. Vaalien tulokset ovat arvaamattomia ja pelottavia, eikä kukaan vaikuta tyytyväiseltä. Onko syy äänestäjissä, populisteissa vai insinööreissä? Filosofian illassa keskustellaan erilaisista tavoista, joilla kansalaiset on sivuutettu ja demokratiaa rapautettu. Miten teknokratia ja konsulttidemokratia ovat vaikuttaneet demokratian toimintaan Euroopassa, ja miksi Slush-väen tarjoamat keinot eivät ole ratkaisu? Miten herättää henkiin kansa ilman rasismia?

Illan juontaa niin & näin -lehden toimittaja Risto Koskensilta. 

Filosofian iltoja järjestää niin & näin -lehti yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

9.4 Filosoficafé i Åbo - Stina Bäckström- Om kraftuttryck på nätet

Inledare: Filosof Stina Bäckström, Stockholm och Åbo
Tema: "Se mig i ögonen och säg det där igen: Om kraftuttryck på nätet"

Synopsis

På Twitter kan högprofilerade politiker och andra personer med makt i samhället be någon dra åt helvete, eller kalla någon ”jävla hycklare”.

Vad gör sådana kraftuttryck i ett socialt medium som Twitter? Uttrycker de en persons känsla? Till vem är de riktade? Vad blir deras konsekvenser?

Genom att använda filosofiska perspektiv på känslouttryck och talhandlingar vill jag uppmuntra till reflektion inte bara kring kulturen i språket på sociala medier utan också kring känslornas plats i mellanmänskligt samspel mer generellt.



Tid: Söndag 9.4. kl. 17-19
Plats: Historiesalen, Restaurang Skolan, Eriksgatan 18, Åbo.

Inträdet är fritt och alla är välkomna!

Evenemanget på Facebook: www.facebook.com/events/429670224041195/

Arrangör
--
Folkets Bildningsförbund r.f.
Hagsgatan 12
FIN-20540 Åbo
tel 050 5147297
e-post fbf (@) kaapeli.fi
www.fbf.fi