yleisötilaisuudet

Suomen filosofinen yhdistys ja Suomen nais- ja feministifilosofien yhdistys järjestävät keskustelutilaisuuden otsikolla "#metoo – Filosofit äänessä" Metsätalon (Unioninkatu 40, Helsinki) salissa 4, 21.3.2018 klo 18.15–19.45.

 

Tapahtumaan kuuluu VTM Sanna Tirkkosen alustus "Häirintä ja valta – tasa-arvo yhteisöjen kehittämisen kysymyksenä", VTT Pekka Mäkelän alustus "Korruptio ja vastuu" sekä paneelikeskustelu, johon osallistuvat Maj Paanala, Ilmari Hirvonen, Sanna Tirkkonen ja Pekka Mäkelä. Paneelissa puheenjohtajina toimivat Kristina Rolin ja Milla Rantala. Tilaisuuden avaavat SFY:n kauden 2017-2018 varapuheenjohtaja, PhD Kristina Rolin ja NFY:n puheenjohtaja, FM Milla Rantala. Tapahtumatilan tarjoaa Filosofian, historian ja taiteiden tutkimuksen osasto.

 

Toivomme, että yleisökeskustelussa viriäisi keskustelua sukupuolten välisen tasa-arvon edistymisestä suomalaisessa filosofiassa. Lisää tapahtuman näkyvyyttä ja jaa tapahtumaa kontakteillesi, tykkää ja kommentoi! Tapahtuman aikana alustuksia ja keskusteluja voi seurata suoratoistona sivuston https://www.facebook.com/MustaMultaproducciones/?ti=as kautta

 

Ohjelma:

klo 18.15-18.20: Tervetulosanat (PhD Kristina Rolin ja FM Milla Rantala)

klo 18.20-18.35: Alustus otsikolla " Häirintä ja valta - tasa-arvo yhteisöjen kehittämisen kysymyksenä" (VTM Sanna Tirkkonen)

klo 18.35-18.50: Alustus otsikolla "Korruptio ja vastuu" (VTT Pekka Mäkelä)

klo 18.50-19.20: Paneelikeskustelu: Maj Paanala, Ilmari Hirvonen, Sanna Tirkkonen, Pekka Mäkelä. Paneelin vetävät Kristina Rolin ja Milla Rantala.

klo 19.20-19.45: Yleisökeskustelu


https://www.filosofinenyhdistys.fi/toiminta/tulevat-tapahtumat/

https://nfyx.wordpress.com/2018/03/07/metoo-filosofit-aanessa-21-2-2018/




Seminaari Liedon Kunnantalossa Kirkkotie 13

La 24.3.2018, kello 12.00-16.00

 

Liedossa syntyneen filosofin ja Turun yliopiston professorin J. E. Salomaan (1891- 1960) elämää ja elämäntyötä valottava seminaari ohjelma on seuraava:

 

Suvun terveiset: Salomaan merkitys omalla jälkipolvelle.

Akateemikko Arto Salomaa

 

Salomaan kasvatusajatukset 100 vuoden ikäisessä Suomessa ja maailmassa nyt.

KT, FM, TM Matti Taneli

 

Salomaa kansanvalistajana

Filosofi FM Heikki Vuorila

 

Kello 14.00 Väliaika noin puoli tuntia

 

Salomaan käsitys historian kulusta

Filosofi Tuomas Tiainen

 

Salomaa ja Ahlman. Kaksi suomalaista kulttuurifilosofia Aurajokilaaksosta.

FT Mikko Leinonen

 

Tilaisuus on maksuton. Väliaika kahvi ja pulla 5 euroa.

 

Tietoja Salomaasta:

Tietoja Wikipediasta, ks. https://fi.wikipedia.org/wiki/J._E._Salomaa

Mikko Salmelan artikkeli Salomaasta Filosofia.fi sivulla, ks. http://filosofia.fi/node/2410

 

Järjestäjät:

Liedon Oppaat ry, Kotiseutuyhdistys Halinen-Räntämäki ry, FiloCafe – työryhmä ja Lakipalvelu Leinonen


Tervetuloa Luonnonfilosofian seuran kevään maksuttomaan päätapahtumaan tieteiden talolle (Kirkkokatu 6, HKI) 06.03.2018 klo 16.00-20.00 sali 104, kuulemaan ja keskustelemaan Aurinkokuntamme haastavista ilmiöistä ja niiden selityksistä.

Ovatko muut eksoplaneettakunnat samankaltaisia kuin Aurinkokunta? Miksi Kuu etääntyy Maasta? Miten selittyy Faint Sun paradoksi, eli miksi Marsissa oli meriä ja miksi Maassa oli ennen niin kuuma? Selittävätkö vuorovedet ja kasvihuoneilmiöt nämä asiat, vai laajeneeko Aurinkokunta? Miksi planeetat ovat sijoittuneet juuri niin kuin ne ovat? Selittääkö Titus-Bode sääntö tämän vai tarvitaanko kehittyneempää sääntöä? Miten selitetään korallifossiili-data, eli päivien lukumäärän kehitys miljardien vuosien aikana? Selittääkö suhteellisuusteoria Merkuriuksen perihelisiirtymän vai tarvitaanko parempi selitys?

Näistä aiheista meille kertovat Asko Palviainen, Heikki Sipilä, Ari Lehto ja Tuomo Suntola.

Tapahtumaa voi seurata myös suorana lähetyksenä: https://www.youtube.com/watch?v=5HopvHsikQU


16.00-17.00 Asko Palviainen: Aurinkokunta vs. eksoplaneetat. Onko Aurinkokunta jotenkin erikoistapaus verrattuna muihin löydettyihin planeettajärjestelmiin? Mikä on Aurinkokunnan historia planeettakunnan osalta? Millaisia planeettajärjestelmiä on löydetty verrattuna Aurinkokuntaan? Voiko Maapallo olla erikoistapaus planeetoista, joka on ainoastaan elinkelpoinen? Mitä 1I/Oumuamua-kappaleesta voidaan päätellä? Onko se kappaleena ja Aurinkokunnan ohittajana ainutlaatuinen? Esitelmässä käsittelen Aurinkokunnan planeettakuntaa verrattuna löydettyihin eksoplaneettakuntiin. Minkälaisia eroavaisuuksia ja yhtäläisyyksiä on löydetty? Lisäksi pohditaan elämän mahdollisuuksia niin muilla Aurinkokunnan kappaleilla kuin yleensä löydetyillä eksoplaneetoilla.

17.00-17.35 Heikki Sipilä: ”Faint sun” paradoksi; Maan ja Marsin varhaiset meret. Carl Sagan esitti ensimmäisenä himmeän auringon paradoksin. Auringonkaltaisen tähden käyttäytyminen tunnetaan melko hyvin. Niinpä arvioidaan, että Auringon kirkkaus (sen säteilemä energia) on kasvanut noin 30% neljän miljardin vuoden aikana. Maan geologian perusteella on päätelty, että koko sen ajan maata ovat suurelta osalta peittäneet valtameret. Muinaiset meret ovat olleet jopa merkittävästi lämpimämpiä. Sagan ihmetteli, miten on mahdollista, että meret ovat olleet sulia, vaikka Auringon teho on ollut niin paljon pienempi. Kun Mars tutkimus on edennyt, tämä paradoksi on tullut entistä hankalammaksi. Marsissa ei ole vapaata vettä, vaan vesi on pääosin navoilla jäänä. Marsin pinnanmuotojen ja mineraalien perusteella on päätelty, että siellä on muinoin ollut valtameriä. Miten se on mahdollista, kun Mars on Auringon nykyiselläkin teholla jäässä. Kuitenkin 3.5 miljardia vuotta siellä on ollut meriä, vaikka Aurinko on ollut teholtaan 25% matalampi. Tähän himmeän Auringon paradoksiin ei ole löytynyt hyvää selitystä. Esityksessä tarkastellaan hypoteesia, että Aurinkokunta laajenisi saman säännön mukaan kuin koko avaruus. Jos tämä hypoteesi pitäisi paikkansa, maa säilyisi paljon pitempään elinkelpoisena. Nykyisten mallien mukaan Maa muuttuu elinkelvottomaksi n. 600 miljoonassa vuodessa Auringon säteilytehon kasvaessa. Se on lyhyt aika verrattuna siihen, että Maalla on ollut valtameret neljä miljardia vuotta.  

17.35-18.00 Kahvitauko

18.00-18.35 Ari Lehto: Onko Aurinkokunta kvanttisysteemi? Voidaanko Titius-Bode sääntö johtaa luonnonilmiöstä? Johann Titius ja Johann Bode keksivät 1700-luvulla säännön, jonka mukaan silloin tunnettujen planeettojen etäisyydet Auringosta voitiin laskea. Sääntö on matemaattisesti kaunis ja yksinkertainen, joten sekä tähtitieteilijät että fyysikot ovat etsineet säännölle fysikaalista selitystä. Tässä esityksessä näytetään, miten planeettojen havaitut kiertoajat (periodit) johtuvat periodin kahdentumisilmiöstä, joka on karakteristinen epälineaarisille dynaamisille systeemeille. Ratanopeudet saavat diskreettejä arvoja, jotka eivät riipu Auringon massasta. Planeettojen etäisyydet Auringosta voidaan laskea joko periodeista Keplerin kolmannen lain avulla tai suoraan luonnonvakioista saman kahdentumisilmiön avulla. Aurinkokunnan synnyn kannalta tämä tarkoittaa, että alkupilvi (pöly, kaasu) jakautuu ajan kuluessa tietyille systeemin määräämille radoille.

18.35-19.20 Tuomo Suntola: Päivän ja kuukauden pituuden kehitys viimeisen miljardin vuoden aikana. Planeettaratojen stabiilisuus. Eri puolilta maailmaa löydetyistä koraalifossiileista on luettavissa sekä vuosien että päivien jaksoja jopa 800 miljoonan vuoden takaa. Osasta koraalinäytteitä on havaittu myös vuorovesivaihteluiden synnyttämiä jaksoja. Näistä tiedoista voidaan päätellä vuoteen ja kuukauteen sisältyvien päivien lukumäärän kehitys. Alustuksessa tarkastellaan koraalifossiilien antamaa informaatiota kosmologiamallien pohjalta, ja verrataan tuloksia atomikelloilla mitattuun päivän pitenemään sekä maan ja kuun välisen etäisyyden mittauksesta saatuun informaatioon. Alustuksessa tarkastellaan myös planeettojen yhteisvaikutusta elliptisten ratojen pääakselin kiertymään sekä suhteellisuusteorian kiertymään tuonutta korjausta.

19:20-20.00 Paneeli: kysymykset alustajille.

Luonnonfilosofian seuran esitelmät pidetään Tieteiden talossa, osoitteessa Kirkkokatu 6, Helsinki.

 

20.02.2018 18.15-20.00 Juha Samela: Tieteellisten julkaisujen arviointiperusteista.

 

06.03.2018 16.00-20.00 Teemailta: Aurinkokunnan ilmiöt ja niiden selitykset.

Asko Palviainen: Aurikokunta. Heikki Sipilä: ”Faint sun” paradoksi; Maan ja Marsin varhaiset meret. Ari Lehto: Onko Aurinkokunta kvanttisysteemi? Voidaanko Titius-Bode sääntö johtaa luonnonilmiöstä? Tuomo Suntola: Päivän ja kuukauden pituuden kehitys viimeisen miljardin vuoden aikana. Planeettaratojen stabiilisuus.

 

20.03.2018 18.15-20.00 Tuukka Perhoniemi: Todellisuuden jäsentäminen mitattavaksi, Galileista tulevaisuuteen.

 

03.04.2018 18.15-20.00Arto Mutanen: Tieteellinen selittäminen.

 

17.04.2018 18.15-20.00 Aatos Lahtinen: Mitä matematiikka on?

 

15.05.2018 18.15-20.00 Geoffrey Westin kirja: Skaala. Elämän ja kuoleman universaalit lait.

 

Verkkosivu: https://www.lfs.fi/


Kriittinen korkeakoulu Jyväskylä

 

Avauksia ajattelun kehitykseen:

ma 27.11. Filocafé: Mitä on viisaus?

su 3.12. Sokraattinen dialogi: Mitä on myötätunto?

ti 12.12. Aikuisen ajattelun kehitys ja viisaus – utopiaako? -luento

 

 

Filocafé: Mitä on viisaus?

Ma 27.11. klo 18 – 20, kahvila Muisto (Cygnaeuksenkatu 2, Jyväskylä)

Millainen on viisas ihminen? Miten on tehty, kun on ”tehty viisaasti”?  Miten viisaaksi tullaan? Voiko eläin olla viisas? Tarvitsisiko maailma enemmän viisautta juuri nyt?

Filocafé on kohtauspaikka erilaisille ihmisille ja näkökulmille. Tarkoituksena on vaihtaa kahvikupin ääressä ajatuksia ja luoda mahdollisimman monipuolinen käsitys aiheesta.

Teemasta alustaa viisaustutkija, PsT Eeva Kallio (Jyväskylän yliopisto) ja keskustelua vetää filosofian praktikko Anu Virtanen.

Ota kuppi kahvia ja antaudu keskustelulle!

Filocafé avaa Kriittisen korkeakoulun toiminnan Jyväskylässä. Tilaisuutta järjestämässä ovat Opintokeskus Sivis, FIVE – Filosofisen praktiikan verkosto ja Sophia & Phronesis -verkosto.

www.kriittinenkorkeakoulu.fi * https://www.ok-sivis.fi/ * http://filosofit.fi/FiPra/ * www.wisdomfi.com

 

 

Sokraattinen dialogi: Mitä on myötätunto?

Su 3.12. klo 11.30 - 16, Mahdollisuuksien talo (Kauppakatu 19 C ja D, Jyväskylä)

Tule viettämään yhteistä sunnuntaipäivää inspiroivan keskustelun pyörteissä! Tutkimme yhdessä, mitä myötätunto oikeastaan on ja onko sillä paikkaa elämässämme.

Aikamme keskeisiksi arvoiksi ovat nousseet talouskasvu ja tehokkuus. Niillä perustellaan päätöksiä, jotka käyvät perustaviksi kokemiamme arvoja vastaan -  kuten ihmisoikeus, sivistys tai tasa-arvo. Mitä tapahtuu ihmisen kasvulle ja ihmisten väliselle kohtaamiselle, jos kaikki mitataan rahassa? Mikä olisi rahaa ja tehokkuutta olennaisempaa? Maailman eri viisausperinteet opettavat sanomaa myötätunnosta. Onko ajassamme tilaa myötätunnolle? 

Sokraattinen dialogi kutsuu tutkimaan, mitä myötätunto oikeastaan on. Miten myötätunto näkyy omassa elämässämme? Voiko myötätuntoa oppia tai edistää?

Sokraattinen dialogi on saanut nimensä filosofi Sokrateelta, joka haastoi ihmisiä ajattelemaan, kyseenalaistamaan omia totuuksiaan sekä katsomaan maailmaa uudesta näkökulmasta. Tässä hengessä käymme dialogia, jossa aihetta tutkitaan omien kokemusten kautta. Kuuntelemalla toisten kokemuksia ja ajatuksia, voimme laajentaa ajatteluamme ja rakentaa yhdessä syvempää käsitystä aiheesta.

Keskustelu noudattaa sokraattisen dialogin menetelmää ja sitä ohjaa filosofian praktikko Anu Virtanen. Ryhmäkoko on max. 12 osallistujaa. Hinta: 20,-.

Ilmoittautumiset ti 28.11. mennessä osoitteeseen tai 040 740 6863 / Anu.

Järjestäjät: Kriittinen korkeakoulu, Opistokeskus Sivis ja Mahdollisuuksien talo

www.kriittinenkorkeakoulu.fi

https://www.ok-sivis.fi/ 

https://www.facebook.com/mahdollisuuksientalo/

 

 

Aikuisen ajattelun kehitys ja viisaus – utopiaako?

Yleisöluento tiistaina 12.12.2017 klo 17-19

Jyväskylän yliopiston kirjasto, luentosali B 232 (2. krs)

Kehittyykö aikuinen? Tähän kysymykseen voi saada epäileviä vastauksia, mutta onko todella näin? Onko viisaus jotakin sellaista, johon ihmisellä ei ole mahdollista edetä? Onko viisaudesta puhuminen idealismia? Näitä asioita pohditaan tässä esityksessä ja toivotaan myös yhteistä keskustelua.

Luennoitsijana viisaustutkija, PsT Eeva Kallio.

Vapaa pääsy.

Tapahtuman järjestää Kriittinen korkeakoulu ry ja Opintokeskus Sivis. Mukana myös Sophia & Phronesis -verkosto.

www.kriittinenkorkeakoulu.fi

https://www.ok-sivis.fi/

www.wisdomfi.com

 

***

 

Lisätietoa: www.facebook.com/kriittinenkorkeakoulujyvaskyla/ ja jyvaskylä@kriittinenkorkeakoulu.fi

 

Tervetuloa!


Luonnonfilosofian seuran esitelmät pidetään Tieteiden talossa, osoitteessa kirkkokatu 6.

14.11. 18.15-20.00. Sali 505. Prof. Merja Penttilä: Synteettinen biologia. 


28.11. 17.00-18.00. Sali 104. Syyskokous.

28.11. 18.15-20.00. Sali 104. Iltaesitelmä avoin.

12.12. 17.45-20.00. Sali 104. Ilmastomallit ja ilmastonmuutos.

17.45-18.30 FT Kimmo Ruosteenoja, Ilmatieteen laitos: Miten ilmasto muuttuu tulevaisuudessa ja voidaanko muutosta hillitä? Esityksessä tarkastellaan aluksi kasvihuoneilmiön perusideaa ja ihmiskunnan tuottamien päästöjen aiheuttamaa kasvihuoneilmiön voimistumista.  Sen jälkeen esitellään lyhyesti ilmastomallien toimintaperiaatetta sekä laajemmin malleihin perustuvia tulevaisuuden ilmaston ennusteita. Esityksen lopulla tulee vielä ajatelmia ilmastonmuutoksen seurausvaikutuksista ja muutoksen torjunnasta.

18.30-19.00 TkT Tuomo Suntola: Happamoittavien päästöjen vaikutus ilmakehän hiilidioksiditasapainoon. Termodynaaminen analyysi osoittaa, että valtameret-ilmakehä -systeemiä suljettuna systeeminä tarkasteltuna, vuotuiset rikki- ja typpioksidien päästöt valtamerten 10 metrin pintaveteen sekoitettuna riittävät nostamaan ilmakehän hiilidioksidiosapainetta havaitulla 0.4 prosentin vuotuisella kasvulla suorien hiilidioksidipäästöjen määrästä riippumatta. Konferenssiesitys (poster) 2006 (Suntola, T., Turunen, H., Kobylin, P., Salminen, J., Liukkonen, S., Do the SOx and NOx emissions contribute to the increase of the CO2 level through acidification of soil and waters?, Living with Climate Variability and Change, WMO2006, 17-21.7.2006, Espoo, Finland).  

19.00-20.00 Paneelikeskustelu ja kysymykset alustajille.

Verkkosivu: https://www.lfs.fi/

Millainen on luova ja kriittinen kansalainen? Mistä niin kansalainen kuin kansalaistaitokin juontavat juurensa? Kuinka voi edistää valistunutta poliittista toimijuutta kansanvallan nykyoloissa?

 

Kuluvana syksynä Filosofian illoissa tartutaan kansalaistaitoihin ja kansalaisen käsitteeseen. Kansalaisuus on politiikantutkimuksen teoreettisia avaintermejä, mutta siihen sisältyy myös kasvatuksellinen ja yhteiskunnallista osallistumista tukeva taidollinen ja käytännöllinen ulottuvuus. Kysymys kansalaisten toimintakyvyistä ja -valmiuksista on elävän demokratian kohtalonkysymys.

 

Syksyn ensimmäisessä istunnossa keskiviikkona 13.9. klo 18 Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa FT Mona Mannevuo ja YTT Hanna Ylöstalo johdattavat teemaan otsikolla ”Kansalaistaito – kriittisyyttä vai alamaisuutta?”.

 

Valtapolitiikkaa talouskurioppeineen leimaa asioiden esitteleminen välttämättömyyksinä. Kriittisille kysymyksille ei näytä jäävän tilaa, vaan kansalaiselle tarjotaan kuuliaisen talkoolaisen osaa. Tilannetta hämmentää harhaanjohtava puhe valinnanvapauden lisääntymisestä. Näissä olosuhteissa on kysyttävä: mistä tulee päätöksentekoa ohjaileva tieto? Ja miten se yksioikoistuu ainoaksi totuudeksi? Kansalaisten on opittava osallistumaan ja kyettävä vaatimaan päättäjiltä perusteluja – ja sitten parempia perusteluja.

 

Illan juontaa niin & näin -päätoimittaja Jaakko Belt.

 

Toisessa Filosofian illassa keskiviikkona 11.10. klo 18 ääneen pääsee FT Jarkko S. Tuusvuori aiheella ”Kansalaisen ja kansalaistaitojen käsitehistoriasta ja nykykeskustelusta”.

 

Kolmannen kerran kokoonnutaan asian äärelle keskiviikkona 8.11. klo 18, jolloin KT Leena Lestinen alustaa otsikolla ”Kansalais- ja demokratiakasvatuksesta koulussa”.

 

Filosofian iltoja järjestää niin & näin -lehti yhdessä Tampereen kaupungin ja Tampereen seudun työväenopiston kanssa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!



Polkuja Dylaniin

Järvenpään kirjasto

2.5.2017 klo 18:00

Muusikko Bob Dylan (s. 1941) sai Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Millaista hänen lauluntekijätaiteensa on?

Musiikillinen keskustelu palkitusta lauluntekijästä Järvenpään kirjaston Tyyni Tuulio -salissa tiistaina 2. toukokuuta klo 18.00 - 19.45.

Muusikko-musiikkipedagogi Tommi Paju ja filosofi-tietokirjailija Jarkko S. Tuusvuori keskustelevat ja vastaavat yleisökysymyksiin kirjallisuusnobelisti Bob Dylanin tuotannosta. Myös mestarin kappaleita versioidaan.

http://www.kyllatapahtuu.fi/tapahtumainfo.asp?ID=4750&pvm=2.5.2017&Ajankohta=2.5.2017%20klo%2018:00

 

 

Dylan – maailman paras kirjailija? Musiikillinen keskustelutilaisuus

Tapiolan kirjasto

3.5.2017 klo 18:00 - 19:30

Kulttihahmo Bob Dylan (s. 1941) pokkasi uusimman Nobelin kirjallisuuspalkinnon. Miksi tunnustus meni tälle rockmuusikolle? Mitä hänen tekstinsä kertovat?

Kuuden vuosikymmenen aikana Dylan on julkaissut 49 studio- tai live-albumia ja kasan muitakin levyjä. Tuotantoon kuuluu myös muutama nide. Dylanin kirjallista taitoa, taustaa ja merkitystä täytyy jäljittää hänen sana- ja säveltaiteellisista teoksistaan sekä niiden värikkäistä tulkintaperinteistä. On palkitsevaa sukeltaa suuren lauluntekijän runsaaseen tuotantoon.

Helsingin Pop & Jazz Konservatorion opettaja Tommi Paju on arvostettu musiikkikasvattaja ja muusikko. Kokeena pedagogina ja trubaduurina hän ymmärtää niin laulujen tekemistä ja esittämistä yleensä kuin Dylanin tapausta erityisesti.

Dylaninsa tunteva filosofi Jarkko S. Tuusvuori on ansioitunut tietokirjailija, tutkiva toimittaja ja monipuolinen keskustelija. Hän valmistelee paraikaa tietoteosta populaarimusiikin historiasta.

http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Tapiolan_kirjasto/Dylan__maailman_paras_kirjailija_Musiiki(131707)


Ajattelen –Koska voin! on 13–19 -vuotiaille nuorille suunnattu nuorisolähtöinen, toiminnallinen ja osallistava filosofiatapahtuma, joka järjestetään Turussa Vimmassa ylihuomenna.

Tapahtuman facebooksivu: https://www.facebook.com/ajattelenkoskavoin/?fref=ts

Ohjelma: https://drive.google.com/file/d/0B7JScP1-8GAhVGltSkdOVkRYZ0k/view



Tämän kevään Filosofian illotojen teemana on ”Maailma vuonna 2017”. Keskustelusarjassa pohditaan polttavimpia yhteiskunnallisia, poliittisia ja kulttuurisia kehityssuuntia aina populismista EU:n kohtaloon otsikolla.

Toisessa Filosofian illassa keskiviikkona 12.4. klo 18 Tampereen pääkirjasto Metson Lehmus-salissa yliopistotutkija, dosentti Hanna Kuusela ruotii edustuksellisen demokratian otaksuttua kriisiä otsikolla “Piilaaksosta Brexitiin”.

Edustuksellisen demokratian on nähty ajautuneen kriisiin. Vaalien tulokset ovat arvaamattomia ja pelottavia, eikä kukaan vaikuta tyytyväiseltä. Onko syy äänestäjissä, populisteissa vai insinööreissä? Filosofian illassa keskustellaan erilaisista tavoista, joilla kansalaiset on sivuutettu ja demokratiaa rapautettu. Miten teknokratia ja konsulttidemokratia ovat vaikuttaneet demokratian toimintaan Euroopassa, ja miksi Slush-väen tarjoamat keinot eivät ole ratkaisu? Miten herättää henkiin kansa ilman rasismia?

Illan juontaa niin & näin -lehden toimittaja Risto Koskensilta. 

Filosofian iltoja järjestää niin & näin -lehti yhdessä Tampereen kaupungin kanssa. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Syndicate content