julkistamistilaisuudet

*in English briefly below*

 

Doc Lounge Tampere & Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehti esittävät:

 

Donna Haraway: Story Telling for Earthly Survival + Luontokulttuurit -teemanumeron julkistamistilaisuus

 

Aika: tiistai 12.9.2017; elokuva alkaa klo 18.00

 

Paikka: Klubi, Tullikamarin aukio 2

 

Vapaa pääsy

 

Miten ihmiset elävät yhdessä toisten lajien kanssa? Miten ei-inhimillisiä toisia kohdataan ja miten niiden kanssa jaetaan nykyisyys ja tulevaisuus? Millaisia tarinoita elinkelpoisista tulevaisuuksista voidaan kertoa?

 

Doc Lounge Tampere, Sukupuolentutkimus–Genusforskning -lehti ja Feministinen ajatushautomo Hattu kutsuvat sinut mukaan tarkastelemaan tapoja olla ja elää yhdessä lajeina ympäristömuutosten muokkaamassa maailmassa. Tilaisuus alkaa kello 18.00 feministiteoreetikko Donna Harawayn ajattelua ja elämää luotaavan, Fabrizio Terranovan dokumenttielokuvan Donna Haraway: Story Telling for Earthly Survival (Belgia 2016, 82 min) näytöksellä. Elokuvan jälkeen noin klo 19.30 alkavassa keskustelussa nivotaan sen antia yhteen uusimman feministisen luontokulttuurien tutkimuksen kanssa, jota vastikään julkaistu Sukupuolentutkimus–Genusforskning -lehden teemanumero esittelee.

 

Fabrizio Terranovan kokeellinen dokumenttielokuva on syvällisen asiapitoinen mutta samalla levollisen leikkisä sukellus Donna Harawayn ajatusmaailmaan. Ohjaaja vietti viikkoja Harawayn Etelä-Kalifornian kodissa kuvaten tämän polveilevia kertomuksia sekä yhteiseloa Cayenne-koiran kanssa. Harawayn ajattelun kulmakiviä on luontokulttuurin käsite, joka korostaa, että luontoa ei voi erottaa kulttuurista, ympäristöä ihmisistä eikä materiaalisuutta merkityksestä. Haraway on myös tunnettu syvästä sitoumuksestaan feminismiin ja ympäristönsuojeluun. Elokuvaa ei ole tekstitetty suomeksi.

 

Elokuvaa seuraavassa keskustelussa tutkijat, teemanumeron kirjoittajat Elli Lehikoinen, Taija Kaarlenkaski ja Pieta Hyvärinen esittelevät omia lähestymistapojaan ihmisten ja ei-inhimillisten toisten kohtaamisiin. Kuulemme siitä, miten ihmisen lisääntyminen liittyy lajien välisiin eroihin, millä tavoin lehmät ja ihmiset kytkeytyvät toisiinsa lypsykarjatyössä ja miten rikkakasvien kitkeminen järjestää uudelleen ruoantuotantoa. Entä millaisia eväitä Donna Harawayn ajattelu antaa tutkimukseen ja keskinäisriippuvaisen maailman ymmärtämiseen? Keskustelua luotsaa tutkijatohtori Riikka Homanen.

 

Klubi on esteetön tila.

 

Sukupuolentutkimus–Genusforskning-lehteä julkaisee Sukupuolentutkimuksen seura ry. Lisätietoja ja tilaukset:

https://sukupuolentutkimus.fi/sukupuolentutkimus-lehti/uusin-lehti/

 

Doc Lounge Tampere: <http://doclounge.se/tampere>

 

Feministinen ajatushautomo Hattu: <http://www.hautomohattu.fi/>

 

----------

 

IN ENGLISH:

 

Doc Lounge Tampere, Finnish Gender Studies Journal and Feminist Think Tank Hattu present a screening of

 

Donna Haraway: Story Telling for Earthly Survival (dir. Fabrizio Terranova, Belgium 2016, 82 min) at Klubi on Tue 12 September.

 

http://earthlysurvival.org/

 

The film is followed by a discussion & launch event of the Finnish Gender Studies Journal's Naturecultures theme issue (Discussion in Finnish).

 

Free admission, screening starts at 6.00 p.m.


Elonkehän puolesta: Syväekologisen kulttuurilehden kaksi vuosikymmentä Linkolasta Vadéniin. Toim. Kristiina Takkinen ja Pasi Takkinen

 

Julkaisutilaisuus Pasilan kirjaston auditoriossa (Kellosilta 9, Helsinki) ke 14.10.2015 klo 17-20, Pasi Takkisen johtamassa paneelissa kalastaja Pentti Linkola, filosofi Tere Vadén ja aate- ja oppihistorioitsija Ville Rantanen. Tervetuloa!


Tänä vuonna on kulunut 20 vuotta siitä kun ensimmäinen Elonkehän numero näki päivänvalon. Tämän merkkipaalun kunniaksi julkaistava juhlakirja esittelee Elonkehä-lehden vaiheet ja kokoaa yksiin kansiin yli sata aikaa kestävää ja ajatuksia herättävää kirjoitusta vuosien varrelta. Paitsi että kirja on Elonkehän historiikki, se on ainutlaatuisen laaja syväekologinen kirjoituskokoelma.


Elonkehä aloitti vuonna 1995 Ekologisen puolueen viikottain ilmestyvänä äänenkannattajana. Vuosien saatossa lehti on kokenut monia muutoksia ja murroksia, vaikeuksiakin. Lehti on kuitenkin elänyt ja selvinnyt, seurannut maailman menoa syväekologisesta näkökulmasta tinkimättä.


Elonkehä on ollut aina tekijöidensä ja lukijoidensa näköinen. Juhlakirja avaa nyt lehden arkiston ja kertoo pienen, radikaalin kulttuurilehden moninaisen taipaleen.


Kirja sisältää Elonkehässä julkaistuja kirjoituksia mm. Eero Paloheimolta, Eeva Kilveltä, Erkki Lähteeltä, Göran Ekströmiltä, Heikki Turuselta, Leena Krohnilta, Leena Vilkalta, Matti Sarmelalta, Olli Tammilehdolta, Pentti Linkolalta, Tere Vadénilta ja Timo Hännikäiseltä.


Syväekologia ihastuttaa ja vihastuttaa, joitakuita se jopa pelottaa. Kritisoidessaan ihmiskeskeisyyttä, talouskasvua ja tieteellis-teknillistä kehitysuskoa, osuu syväekologinen kritiikki modernin maailmankuvan peruspilareihin. Juhlakirja toimii oivallisena johdatuksena suomalaiseen syväekologiseen luontoajatteluun, sekä tarjoaa uusia näkökulmia ja muualla julkaisematonta aineistoa myös aiheeseen ennestään perehtyneiden iloksi.

 

Kirjan myyntihinta on 30 euroa, johon lisätään postikulut.

 

Lisätiedot sähköpostitse vihrea.elamansuojelun.liitto[ät]gmail.com


Mikä meitä pelottaa ja kauhistuttaa? niin & näin -lehti ja -kirjat kutsuu ottamaan asiasta selvää Tapani Kilpeläisen teoksen Silmät ilman kasvoja: kauhu filosofiana julkistamistilaisuuteen maanantaina 25.5. Telakalle (Tullikamarin aukio 3, yläkerta). Tilaisuus alkaa klo 18 kauhupaneelilla ja jatkuu elokuvalla.


Kauhun olemuksesta, pelkäämisestä ja populaarikulttuurin pelotteluilmiöistä keskustelemassa kauhututkijat Outi Hakola (HY) ja Jarkko Toikkanen (Tay), kauhukirjailija Tiina Raevaara ja Lovecraft-seuran edustaja Jani Kangas. Myös yleisökeskustelulle ja kysymyksille on sijaa!


Ilta muuttuu entistä karmivammaksi, kun ohjelmassa on kauhuklassikon The Invisible Man (1933) katselmus. Elokuvan katsominen aloitetaan klo 19.30.


Tiedustelut ja kysymykset: elina.halttunenriikonen at gmail.com tai noora.tienaho at gmail.com


*****

Ensimmäinen suomenkielinen kauhun filosofian esitys Silmät ilman kasvoja: kauhu filosofiana sisältää lukuisia sekä mauttomia että raakoja kohtia. Julkaisija ei ole kirjan haitallisuutta arvioidessaan ottanut huomioon, millaisessa yhteydessä ja miten ajatukset kirjassa kuvataan.


Sisällöltään sairaalloinen kirja turruttaa siveellistä arvostelukykyä ja vaikutuksille alttiiden henkilöiden sielullinen tasapaino voi vakavasti häiriytyä. Karmeasti esitetyt ajatuskulut voivat panna herkän lapsen mielikuvituksen liian kiihkeästi liikkeelle moneksi päiväksi ja ehkä vielä enemmän yöksi.


Silmät ilman kasvoja ylittää siveyden ja hyvien tapojen rajat toistuvasti ja laajenevasti, ja aiheen kaameuden valossa sen ilmaisutapa on liian jyrkkä. Kokonaisvaikutukseltaan kirja syö filosofien nauttimaa luottamusta.


Tapani Kilpeläinen on filosofi ja niin & näin -kirjasarjan päätoimittaja. Kääntäjähirmuna tunnetun Kilpeläisen ensimmäinen oma kirja Itsemurhan filosofia julkaistiin vuonna 2012.

 

Tapani Kilpeläinen:

Silmät ilman kasvoja: kauhu filosofiana.

niin & näin –kirjat 2015.

http://netn.fi/silmat-ilman-kasvoja

 

Arvostelukappaleet ja lisätietoa:

jukka.m.kangasniemi(at)gmail.com


Onko filosofiasta iloa ilmastonmuutoskeskustelussa? - Nettikirjan Ajatuksia ilmastoetiikasta julkistamistilaisuus
Maanantai 7.10.2013 17.30-18.30
Paavo Koli-sali, Pinni A2100, Tampereen yliopisto

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin tuore raportti vahvistaa yhä selvemmin, että globaali ilmasto lämpenee ja ihmistoiminnan vaikutus on erittäin todennäköisesti tärkein syy ilmaston lämpenemiseen. Raportin ensi vuonna julkaistavat muut osat pyrkivät antamaan yhä tarkemman kuvan ilmastonmuutoksen todennäköisistä yhteiskunnallisista ja taloudellisista vaikutuksista sekä tarvittavista toimista ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi.

Luonnontieteellisten perusteiden ja poliittis-taloudellisten seurausten lisäksi ilmastonmuutokseen liittyy paljon eettisiä kysymyksiä. Al Gore onkin kuvannut ilmastokysymystä ”ei niinkään poliittisena kuin moraalisena kysymyksenä.” Myös Suomen hallituksen laatima tulevaisuusselonteko ilmastopolitiikan vaihtoehdoista toteaa yksiselitteisesti, että “lopulta kyseessä on kuitenkin ylisukupolvinen ja maailmanlaajuinen moraalinen valinta”. Filosofi Stephen Gardiner on kuvannut tilannetta jopa ”ilmastonmuutoksen eettiseksi tragediaksi”, joka korostaa sekä ilmastonmuutokseen liittyviä eettisiä ongelmia että ilmastonmuutoksen asettamia vakavia haasteita perinteisille eettisille periaatteillemme.

Ensimmäinen suomalainen ilmastoetiikan tekstikokoelma

Ajatuksia ilmastoetiikasta on ensimmäinen suomalainen ilmastoetiikan tekstikokoelma. Kirjan tekstit antavat hyvän yleiskuvan kansainvälisesti vilkastuneesta ilmastoeettisestä keskustelusta ja auttavat hahmottamaan ilmastomuutoksen esiin nostamia moraalifilosofisia kysymyksiä, jotka liittyvät sukupolvien väliseen oikeudenmukaisuuteen sekä vastuun ja kustannusten jakamisen reiluuteen. Esille nousee myös oikeudenmukaisuuden suhde niin demokratiaan kuin heikoimpien vahingoittamiseen.

Kirjan tekstit osoittavat, kuinka eettiset kysymykset piilevät poliittisten ja taloudellisten arviointien taustalla. Jo kysymys ilmastotoimien taloudellisista kustannuksista paljastuu epäsuorassa mielessä eettiseksi, koska kustannusarvioiden laskennassa käytetyt oletukset riippuvat siitä, miten painotamme tulevaisuuden ihmisten hyvinvointia suhteessa omaamme. Ovatko heidän intressinsä samanarvoisia meidän intressiemme kanssa? Entä kuinka demokraattinen päätöksentekomme tulisi järjestää mahdollisimman oikeudenmukaiseksi tulevien ihmisten kannalta? Selvästi moraalinen kysymys liittyy myös siihen, mitkä keinot ovat ilmastohaasteen edessä sallittuja: onko esimerkiksi ilmaston manipulointi eettisesti hyväksyttävää?

Ilmastonmuutoksen eettisten ja poliittisten kysymysten määrittelyvalta ei kuulu asiantuntijoille, vaan jokaiselle ihmiselle. Ajatuksia ilmastoetiikasta tarjoaa lukijoille filosofisia välineitä eettisesti sallittavien ja poliittisesti toivottavien keinojen ja päämäärien arvioimiseen. Kirjan on julkaissut Jyväskylän yliopisto, kirjoittajat ovat Tampereen, Turun, Helsingin, Jyväskylän ja Itä-Suomen yliopistoista.

Teoksen kirjoittajina ovat akatemiatutkija Markku Oksanen, yhteiskuntatieteiden tohtori Teppo Eskelinen sekä filosofian tohtorikoulutettavat Lauri Lahikainen, Simo Kyllönen, Teea Kortetmäki, Säde Hormio ja Sanna Joronen. Johdannon ovat kirjoittaneet teoksen toimittajat Teea Kortetmäki, professori Arto Laitinen ja professori Mikko Yrjönsuuri.

Onko filosofiasta iloa ilmastonmuutoskeskustelussa? –paneeli.

Osana filosofian valtakunnallisen tutkijakoulun vuotuista konferenssia järjestetään paneeli ”onko filosofiasta iloa ilmastonmuutoskeskustelussa?” Paavo Koli –salissa (Pinni A 2100, Tampereen yliopisto) maanantaina 7.10.2013 klo 17.30-18.30.

Paneelikeskusteluun osallistuu Ajatuksia ilmastoetiikasta -kirjan kirjoittajia, jotka esittelevät kirjan ajatuksia, pohtivat, onko filosofiasta iloa ilmastonmuutoskeskustelussa, sekä miettivät mitä hallitustenvälisen ilmastopaneelin juuri ilmestyneestä osaraportista pitäisi ajatella.

Kortetmäki Teea, Laitinen Arto ja Yrjönsuuri Mikko (toim.) (2013): Ajatuksia ilmastoetiikasta. Jyväskylä: SoPhi 123. Teos on tarjolla vapaana nettijakeluna http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-5279-2.

Lisätietoja:
Tutkija Teea Kortetmäki, Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, Jyväskylän yliopisto, puh. 041 548 6483, teea.kortetmaki at jyu.fi
Professori Arto Laitinen, filosofia, Yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto, puh. 050-318 7018, arto.laitinen at uta.fi

Professori Esa Saarisen juhlakirjan julkistaminen 12.8.

Mistä Esa Saarisen ajattelussa on kyse? Mitkä ovat hänen filosofiansa kolme eri vaihetta? Mitä on Esa Saarisen johtamisen filosofia?

'Elämän Filosofi' on kirja professori Esa Saarisen ajattelusta ja toiminnasta. Kirjoittajina on arvovaltainen professoreiden, tutkijoiden ja muiden vaikuttajien joukko, johon kuuluvat muun muassa Ilkka Niiniluoto, Sami Pihlström, Sara Heinämaa, Sam Inkinen, Mauri Ylä-Kotola, Mark C. Taylor, James Wilk, Kirsti Lonka, Raimo P. Hämäläinen, Heikki Peltola, Tapio Aaltonen sekä Saku Mantere. Haastatteluiden kautta ääneen pääsevät Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sekä yritysjohtajat Jorma Ollila, Matti Alahuhta, Pertti Korhonen ja J. T. Bergqvist.

Kirja julkaistaan juhlaseminaarissa maanantaina 12.8  Aalto-yliopiston päärakennuksen (Otakaari 1) M-salissa klo 14-17.30. Tilaisuuden ohjelma on seuraava:

14.00: Frank Martela: Johdatus Saarisen kohottavuusfilosofiaan
14.15  Ilkka Niiniluoto: Onko Esa Saarinen systeemiälykkö?
14.30  James Wilk: Icarus:  Disembodied Knowledge, Bureaucratic Thinking, and the Hopeful Return to Reality 
14.45  Raimo Hämäläinen: Esa Saarinen ja systeemiäly
15.00  Jaakko Korhonen: Ajattelun liikettä yliopistolla
15.10  Lauri Järvilehto: Sokraattinen kapellimestari - Esa Saarisen kohottava elämänfilosofinen käytäntö
15.25  Makke Leppänen, Päivi Partanen & Ollis Leppänen: Pafos-pääoma - Esa Saarisen Pafos pedagogiikka ja psykologinen pääoma
15.40  Kirsti Lonka: Näkökulmia E. Saarisen kukoistupedagogiikkaan
15.50  TAUKO
16.05  Heikki Peltola: Kohti ihmistenvälisyyttä - Esa Saarisen johtamisfilosofian kehitys
16.20  Tapio Aaltonen: Henkisen johtajuuden dramaturgia
16.30  J.T. Bergqvist: Salli itsesi innostua – Esa piilevän potentiaalin vapauttajana
16.40  Matti Alahuhta: Johtajuus
16.50  Pertti Korhonen: Esa Saarinen - Ihmisten vapauttaja
17.00 Jorma Ollila: Esa Saarinen ja yritysjohtajan maailma

17.10 Virallinen osuus päättyy

Tilaisuus on kaikille avoin ja olet lämpimästi tervetullut paikalle. Ilmoitathan saapumisestasi 6.8 mennessä osoitteeseen juhlaseminaari60vat gmail.com

Tästä linkistä voit tutustua kirjan alkusivuihin, sisällysluetteloon ja johdantoon:
Professori Esa Saarisen juhlakirjan julkistaminen 12.8.

Mistä Esa Saarisen ajattelussa on kyse? Mitkä ovat hänen filosofiansa kolme eri vaihetta? Mitä on Esa Saarisen johtamisen filosofia?

'Elämän Filosofi' on kirja professori Esa Saarisen ajattelusta ja toiminnasta. Kirjoittajina on arvovaltainen professoreiden, tutkijoiden ja muiden vaikuttajien joukko, johon kuuluvat muun muassa Ilkka Niiniluoto, Sami Pihlström, Sara Heinämaa, Sam Inkinen, Mauri Ylä-Kotola, Mark C. Taylor, James Wilk, Kirsti Lonka, Raimo P. Hämäläinen, Heikki Peltola, Tapio Aaltonen sekä Saku Mantere. Haastatteluiden kautta ääneen pääsevät Aalto-yliopiston rehtori Tuula Teeri sekä yritysjohtajat Jorma Ollila, Matti Alahuhta, Pertti Korhonen ja J. T. Bergqvist.

Kirja julkaistaan juhlaseminaarissa maanantaina 12.8 Tuas-talon (Otaniementie 17) AS-2 -salissa klo 14-17.30. Tilaisuuden ohjelma on seuraava:

14.00: Frank Martela: Johdatus Saarisen kohottavuusfilosofiaan
14.15  Ilkka Niiniluoto: Onko Esa Saarinen systeemiälykkö?
14.30  James Wilk: Icarus:  Disembodied Knowledge, Bureaucratic Thinking, and the Hopeful Return to Reality 
14.45  Raimo Hämäläinen: Esa Saarinen ja systeemiäly
15.00  Jaakko Korhonen: Ajattelun liikettä yliopistolla
15.10  Lauri Järvilehto: Sokraattinen kapellimestari - Esa Saarisen kohottava elämänfilosofinen käytäntö
15.25  Makke Leppänen, Päivi Partanen & Ollis Leppänen: Pafos-pääoma - Esa Saarisen Pafos pedagogiikka ja psykologinen pääoma
15.40  Kirsti Lonka: Näkökulmia E. Saarisen kukoistupedagogiikkaan
15.50  TAUKO
16.05  Heikki Peltola: Kohti ihmistenvälisyyttä - Esa Saarisen johtamisfilosofian kehitys
16.20  Tapio Aaltonen: Henkisen johtajuuden dramaturgia
16.30  J.T. Bergqvist: Salli itsesi innostua – Esa piilevän potentiaalin vapauttajana
16.40  Matti Alahuhta: Johtajuus
16.50  Pertti Korhonen: Esa Saarinen - Ihmisten vapauttaja
17.00 Jorma Ollila: Esa Saarinen ja yritysjohtajan maailma

17.10 Virallinen osuus päättyy

Tilaisuus on kaikille avoin ja olet lämpimästi tervetullut paikalle. Ilmoitathan saapumisestasi 6.8 mennessä osoitteeseen juhlaseminaari60vat gmail.com

Tästä linkistä voit tutustua kirjan alkusivuihin, sisällysluetteloon ja johdantoon:

Julkistamistilaisuus ja keskustelua

Kai Alhanen keskustelee Turo-Kimmo Lehtosen kanssa uudesta teoksestaan John Deweyn kokemusfilosofia (Gaudeamus) Kirja & Kahvissa Kaisa-talolla 14.5. klo 16.30-17.30.

Tilaisuuteen on vapaa pääsy, tervetuloa!

Lisää tietoa: http://www.gaudeamus.fi/dewey14052013/

Immanuel Kantin filosofian julkistamistilaisuus

 

Gaudeamus kutsuu filosofiasta kiinnostuneet toimittajat ja toimijat Immanuel Kantin filosofia -kirjan julkistamistilaisuuteen. Tilaisuus pidetään maanantaina 8.4.2013 klo 13.00–14.00 Aleksanteri-instituutissa (Unioninkatu 33 sisäpiha, 2.krs, Helsinki).

 

Immanuel Kantin (1724–1804) filosofiaa arvostetaan yhä enemmän ja monet pitävät häntä modernin ajan tärkeimpänä filosofina. Immanuel Kantin filosofian ovat kirjoittaneet lukuisat koti- ja ulkomaiset asiantuntijat. Monipuolinen kokoomateos kannustaa perehtymään enemmänkin Kantin filosofiaan.

 

Tilaisuudessa puheenvuoroja pitävät kirjan toimittaja, professori Vesa Oittinen ja kirjoittajat Ilmari Jauhiainen ja Pentti Määttänen. Kustannuspäällikkö Leena Kaakinen kertoo Gaudeamuksen roolista filosofisten kirjojen kustantajana. Tarjolla on viiniä ja pientä syötävää.

 

Ilmoittauduthan tilaisuuteen viimeistään perjantaina 5.4.2013: outi.kitti at gaudeamus.fi.

 

Ilmoittautumiset, lisätiedot ja arvostelukappalepyynnöt:

 (p. 050 540 1299)

 

Lämpimästi tervetuloa Immanuel Kantin filosofian julkistamistilaisuuteen.

 


Terry Eagletonin kirjoittama kirja Miksi Marx oli oikeassa (Like Kustannus) julkistetaan MARX GOES KAPAKKA -tilaisuudessa tiistaina 10.4.

MARX GOES KAPAKKA -keskustelutilaisuus
Aika: Tiistai 10.4. klo 18–20
Paikka: Ravintola Juttutupa,    Säästöpankinranta 6, 00530 Helsinki
Tilaisuuden järjestävät Kalevi Sorsa -säätiö ja Työväen Sivistysliitto.
Vapaa pääsy, tervetuloa!


Marxismi-leninismi laskettiin 1980–90-lukujen taitteessa poliittisena oppina samaan hautaan Neuvostoliiton kanssa. Vapaa markkinatalous ja globaali kapitalismi näyttäytyivät historian voittajina, joille ei politiikan keinoin sopinut asettaa rajoja. Parissakymmenessä vuodessa asetelma on jälleen muuttunut. Uusliberalismi, globalisaatio ja kapitalismi ovat tuottaneet kriisejä, joiden analysointiin on etsitty apuja myös Karl Marxin opeista.

Juttutuvassa tiistaina 10. huhtikuuta klo 18–20 kysytään, mitä annettavaa Marxilla on 2000-luvun talouden, kansainvälisen kapitalismin ja globalisaation ymmärtämiseen. Keskustelun alustaa filosofi Tuomas Nevanlinna, joka on laatinut jälkisanat juuri suomeksi ilmestyneeseen Terry Eagletonin teokseen Miksi Marx oli oikeassa. Professori Risto Alapuro sekä tutkijat Hanna Kuusela ja Jussi Ahokas kommentoivat, puhetta johtaa Mikko Majander.


KIRJAN LISÄTIEDOT

Terry Eagleton: Miksi Marx oli oikeassa
Alkuteos Why Marx Was Right, suomentanut Petri Stenman

Maailman talouden, ympäristön- ja tasa-arvon järistessä on hyvä tutustua perusteltuihin vaihtoehtoihin nykyjärjestelmälle. Terry Eagleton paljastaa uudessa teoksessaan Miksi Marx oli oikeassa väärinkäsityksiä, joita marxismista edelleen levitetään. Teos on selkeä ja helposti lähestyttävä johdanto Marxin ajatteluun niille, jotka eivät hänen tuotantoaan tunne.

http://www.like.fi/kirjat/miksi-marx-oli-oikeassa
Arvostelukappalepyynnöt:

Yhteystiedot:
Nora Varjama
Like Kustannus Oy
Viestintäpäällikkö
Puh. 050 547 6868, 09 199 6355

www.like.fi

 


Peter Thomas (Brunel University & Historical Materialism -lehti) luennoi aiheesta

From post-Marxism to many Marxisms

Helsingissä maanantaina 31. tammikuuta 2011 (klo 14–16, Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Sali 505)

Juha Koivisto & Vesa Oittinen (toim.): MEGA-Marx. Johdatus uuteen Marxiin. Vastapaino: Tampere 2011.

Tervetuloa!

Lisätiedot: Juha.Koivisto(at)uta.fi
 
Syndicate content