kurssit

Tutkijaliiton 33. kesäkoulu 23.8–25.8. 2013

Ihminen, ihmisyys, inhimillisyys

 

Tutkijaliiton perinteinen, kaikille avoin kesäkoulu pidetään Sibelius-Akatemian kurssikeskuksessa Kallio-Kuninkalassa (Järvenpää) perjantaista 23.8. sunnuntaihin 25.8. 


OHJELMA

Matti Eräsaari: Inhimillisyyden rajalla: ksenofilia, ksenofobia ja antropologinen arvoteoria

Arto Laitinen: Ihmisen arvokkuudesta

Jukka Mähönen: Inhimillisyys oikeudellisena perusteena

Uskali Mäki: Homo economicus

Kirsti Määttänen: Mikä liikuttaa ihmisiä?

Tuomas Nevanlinna: Ihminen ja eläin

Olli Pyyhtinen: Posthumanistisesta filosofiasta ja yhteiskuntatieteistä

Panu Raatikainen: Positivismi vs. hermeneutiikka – onko 100 vuodessa opittu mitään?

Silja Rantanen: Lähimmäinen figuurina ja taustana. Kuvasommittelu ja ihmisrakkaus

Pauliina Remes: Ihminen, toimija ja kosmos antiikin filosofiassa

Miira Tuominen: Aristoteleen filosofian unohdetut puolet

 

Kesäkoulun suunnittelijoina ja puheenjohtajina toimivat Kirsti Määttänen ja Tuomas Nevanlinna.

 

TEMATISOINTI

 

Mistä oikeastaan puhutaan kun puhutaan ihmisestä? Puhutaanko ihmislajista, kaikista muista eläinlajeista poikkeavana lajina, kuten Aristoteleen zoon politikon esitti? Jos delfiinitkin nauravat, simpanssitkin valehtelevat ja mehiläisilläkin on eri kieliä, jääkö mitään yksin ihmisluontoon kuuluvaa?


Onko ihmismieleen liittyvä käsitteistö kutistunut tietoisuuden käsitteeseen, jonka salat aivo­tutkimus voi paljastaa ja jonka tekoäly voittaa? Kuitenkin ajatuksiin ihmisyydestä on aina liittynyt yhteisöllisyys, kulttuuri, sivistys ja vastuu. Vastaavasti sielu, henkisyys, järki, mieli, tietoisuus on liitetty ihmisyyteen, mutta aina jonkinlaisina ”eläimellisen” puolen – viettien, vaistojen ja yllykkeiden – täydenteinä.


Yhteisöllisyyden ja yksilöyden suhde on edelleen sosiaalitieteissä ratkaisematon ongelma. Vetävätkö jotkin ihmiset ja ryhmät toisiaan puoleensa, magneettien tavoin? Ja jos niin on, niin hallitseeko yhtälailla toisinaan ihmisen välisyyttä hyljeksintä ja etäälle pakottaminen, kuten magneetin samanmerkkisten napojen välillä tapahtuu? Miten jäsentää konfliktit, antagonismit ja niiden sovittamisen pyrkimykset?


Evoluutioteoria on länsimaisen ajatteluperinteen mitassa uutuus. Vielä uudempia ovat etologia, ekologia ja genetiikka. Millaisia ovat ihmisyyden käsittämistapojen aiemmat historialliset muodot ja ilmentymät? Filosofiassa, taiteissa ja tieteissä, antiikista modernin eri vaiheisiin? Ei barbaareja ja orjia antiikissa käsitetty ihmisyyden ilmentymiksi. – Entä nyt? – Ja miten on naisten ja lasten kanssa, edelleen?


Jos taide on ihmisyyden ilmausta, voiko olla epäinhimillistä taidetta? Millaista on esimerkiksi inhimillinen tai epäinhimillinen musiikki? Meillä on mielikuvia siitä, miten ihmisiä on kuvattu maalaus- ja veistotaiteessa eri aikoina, mutta miten on muuttunut inhimillisyyden ja ihmisten välisten suhteiden kuvaaminen?


Goethe esitti kannan, joka ei ole käynyt pätemättömäksi: ajatusten ilmaiseminen on luontoa; ilmaistujen ajatusten vastaanottaminen tarjottujen kaltaisina on sivistystä.

 

* * *

 

Kesäkoulun pitopaikka on Sibelius-Akatemian kurssikeskus Kallio-Kuninkalassa
Tuusulanjärven kupeessa (Ristinummentie 6, Järvenpää).

 

Lisätiedot Tutkijaliitosta sähköpostitse tutkijaliitto at helsinki.fi tai puhelimitse (09)-633239 tai 045-3590818. Ilmoittautumiset Tutkijaliittoon 12. heinäkuuta mennessä sähköpostilla tai puhelimella. Osallistumis­maksu 140 euroa (opisk. ym. 100 euroa, yrityksen tai yhteisön maksamana 250 euroa) sisältää majoituksen 2 hengen huoneissa sekä koko viikonlopun ateriat. Maksu suoritetaan 12.8. mennessä Tutkijaliiton tilille.

 

TERVETULOA KESKUSTELEMAAN!

TUTKIJALIITON 31. KESÄKOULU 31.8.-2.9.2012
ARVO, ARVOTTAMINEN, ARVOKKUUS

Tutkijaliiton perinteinen, kaikille avoin kesäkoulu pidetään Sibelius-Akatemian kurssikeskuksessa Kallio-Kuninkalassa perjantaista 31.8. sunnuntaihin 2.9.

* * *

Humen giljotiinina tunnettu periaate sanoo: Olemisesta ei voi johtaa pitämistä eli tosiasioista ei voi päätellä arvoja. - Mutta onko tosiaan näin? - Entä ekologiset arvot? - Eikö niitä ole viime vuosikymmeninä johdettu ja päätelty nimenomaan tieteellisistä
tosiasioista?

Humen giljotiinin kannattajien - ns. kovisten - tyypillinen vastaväite ns. pehmoille kuuluukin: Tosiasiasta voi johtaa arvon, jos on omaksuttu piilevä arvo­premissi. Tätä voisi ehkä kutsua Humen giljotiinin suhteellisuusteoriaksi. Siinä kumoutuu giljotiinin
tulkinnoissa tiuhaan esiintyvä joko/tai väite. - Mutta mitä ja millaisia ovat ja voivat olla nämä "piilevät arvopremissit"? - Niitä luonnehditaan "yleisesti hyväksytyiksi". - Mikä taas viittaa sen tapaisiin asioihin kuin kulttuuri, elämäntapa ja elämänmuoto sekä
yhteisöllisyys. - Miten arvo, arvottaminen ja arvokkuus ilmenevät näissä?

Kun niin julkisuudessa kuin arkipuheessa korostetaan tosiasioita - arvojen kustannuksella - niin on tapana vetää esiin talous ja raha tosiasioina, joiden mukaan "on pakko" toimia. - Mutta raha on itsessään arvoa. Eikä yksikään taloudellinen laskelma ole täydellinen. Aina on joitain seikkoja, jota on pidetty mitättöminä ja
yksinkertaisesti unohdettu laskelmista. Valtion budjetit, kuntabudjetit, Valtio­varainministeriön laskelmat, kaikki nämä perustuvat tavalla tai toisella puutteellisiin ja vähintään sitä kautta arvosidonnaisiin laskelmiin.

Entä miten on arvojen mittaamisen kanssa? Tosiasia on, että mille hyvänsä asialle voi tehdä mittarin. Tämän tietävät mielipidemittausten yms. kyselyjen tekijätkin. - Tosiasia on kuitenkin myös, ettei arvojen ja arvottamisten mittareilla - joilla siis muunnetaan arvoja ja arvottamisia mittaluvuiksi - voi olla nollakohtaa. Näin siksi ettei
voi olla ihmistä - eipä edes eläintä - jolla olisi arvoja ja arvottamisia nolla. Elämä ja elossa pysyminen edellyttävät arvoja, arvottamisia ja niihin perustuvia suuntautumisia ja valintoja. Elämä ja arvot edellyttävät siis toisiaan.

Entä arvokkuus? - Vastaavasti kuin "karisma" se on jotain, joka huomattavan yksituumaisesti tunnistetaan sellaiseksi, joka kuuluu joidenkuiden tunnuspiirteisiin. Se on jotain, joka eri aikoina ja eri kulttuureissa yhtä lailla yksituumaisesti liitetään joihinkin tiettyihin tapoihin olla ja elää. Vaikutusvalta kytkeytyy tähän. Mutta miten?

* * *

Luvassa on keskustelualustuksia mm. seuraavista aiheista:
Filosofointi arvokkaana elämäntapana antiikissa
Millaisia ovat kulttuuriset piiloarvot ja miten arvottaminen ilmenee
elämäntavoissa ja elämänmuodoissa?
Miten arvot koetaan?
Marx, raha ja arvolaki
Ihminen arvona ja tosiasiana
Normit etiikassa
Mihin perustuu arvovalta?
Taide, arvot ja arvottaminen
Millaisia ovat enkelit?
Kärsimys arvona kristillisessä perinteessä
Yhteisyys arvona ja arvojen perustana
Totuus tieteen arvona ja itseisarvona
Arvot mielipiteinä ja voluntaristinen subjektikäsitys
Sosiologia moraalitieteenä
Arvottamisen ilmeneminen toiminnassa
Moniarvoisuus median arvona

* * *

Puhujiksi ovat tähän mennessä alustavasti lupautuneet: Turo-Kimmo Lehtonen, Olli Pyyhtinen,Tuomas Nevanlinna, Eero Ojanen, Sara Heinämaa, Kirsti Määttänen, Susanna Lindberg, Paul Tiensuu, Mika Ojakangas, Kai Sadinmaa, Silja Rantanen ja Heikki Patomäki.

Kesäkoulun suunnittelijoina ja puheenjohtajina toimivat Kirsti Määttänen ja Tuomas Nevanlinna. Jos olet kiinnostunut alustamaan, ota yhteyttä Merja Hintsaan:
merja.hintsa at kaapeli.fi
puh. 09 633 239 tai 045 359 0818.

* * *

Kesäkoulun pitopaikka on Sibelius-Akatemian kurssikeskus Kallio-Kuninkalassa Tuusulanjärven kupeessa (Ristinummentie 6, Järvenpää).

Lisätiedot Tutkijaliitosta sähköpostitse tutkijaliitto at helsinki.fi tai
puhelimitse (09) 633 239 tai 045 359 0818. Ilmoittautumiset Tutkijaliittoon 21. kesäkuuta mennessä sähköpostilla tai puhelimella. Osallistumis­maksu 140 euroa (opisk. ym. 100 euroa, yrityksen tai yhteisön maksamana 250 euroa) sisältää majoituksen 2 hengen huoneissa sekä koko viikonlopun ateriat. Maksu suoritetaan 17.8. mennessä Tutkijaliiton tilille.


Knowledge in Medicine -Questions in Medical Epistemology

PhD-course/Seminar, Helsinki, Finland

Aim: To introduce central questions in medical epistemology. 

Target group: 1) PhD students in medicine and health sciences, 2) Anyone interested

Time: June 9-11, 2011

Venue: House of Sciences, Kirkkokatu 6, Helsinki, Finland

Director of the course: Docent Pekka Louhiala, Hjelt institute, University of Helsinki

Organisers: Nordic Network for Philosophy of Medicine and Medical Ethics, Finnish Society for Philosophy of Medicine, Doctoral Programs in Public Health

Volume:  2 credits: lectures + learning diary + exercise. Instructions about the exercise are sent in advance. (It is possible to participate without completing a learning diary and the exercise).

Preliminary programme:

Thursday, June 9 

17.00-17.15     Introduction – Doc. P. Louhiala
17.15-18.15    Current trends in the epistemology of science – Dr. Jaakko Kuorikoski
18.15-19.15    Medical epistemology: forms of rationality in health care – Prof. B.Hofmann

Friday, June 10

09.00-10.00    Identification and classification of diseases: ontological and epistemic problems - Prof. L. Nordenfeldt
10.00-11.00    Medical epistemology – epistemology of practice? Prof. S.Pihlström
11.00-11.30    Coffee
11.30-12.30    Knowledge in the natural sciences - Prof. M. Sintonen
12.30-13.30    Lunch
13.30-14.30    Knowledge in a clinical encounter – Prof. M. Leiman
14.30-15.30    Knowledge in the medical humanities – Prof. H.M. Evans
15.30-16.00    Coffee
16.00-17.00     Statistical knowledge and clinical knowledge – Dr. J. Nummenmaa

Saturday, June 11

09.00-10.30    Exercise: medicine and philosophy on the map of sciences – Doc. P. Louhiala
10.30-11.00     Coffee
11.00-12.00     Social formation of medical knowledge – Prof. P. Alanen
12.00-12.15    Closing remarks – Dr. R. Puustinen
12.15-              Lunch and departure


General information

Enquiries and registration
: by May 26 to pekka.louhiala(at)helsinki.fi

Registration Fee: The seminar is free for members of the Nordic Network for Philosophy of Medicine and Medical Ethics, Finnish Society for Philosophy of Medicine and Doctoral Programs in Public Health as well as undergraduate students. For others, the fee if 50 €.    

Travel: By air: several airlines fly to Helsinki. By sea: ferries from Tallinn and Stockholm. Approximately twelve grants are available for junior members of the Nordic Network for Philosophy of Medicine and Medical Ethics (please contact Prof. lennart.nordenfelt(at)liu.se )

Accommodation in Helsinki has to be arranged by the participants themselves. There are several possibilities in all price classes. The centre of Helsinki is small and many hotels are within walking distance from the House of Sciences.  
 
23.05.2011 - 27.05.2011

Filosofian tutkijakoulun kurssi: Agnes Callard (University of Chicago): Aristotle and his Followers on Action, Choice and Purpose

 

Graduate course at Åbo Akademi University, May 23-27 2011.

Sign up by e-mail to martin.gustafsson(a)abo.fi April 30 at the latest.


Course description

Aristotle and his Followers on Action, Choice and Purpose

 Agnes Callard, University of Chicago

 

The two major schools of contemporary action theory both count Aristotle as their philosophical heir. Davidson and his followers view Aristotle as the origin of a ‘causal’ theory of action: an action is a special kind of event, namely, a bodily movement efficiently caused by a certain kind of mental state.  Anscombe and her followers view Aristotle as the origin of (what we might call) a formal theory of action: an action is an event given its form (or, we can say, formally caused) by the agent’s knowledge of it.  Anyone taking inspiration from Aristotle will leave out or de-emphasize certain aspects of his view; but it is noteworthy when there are parts of Aristotle’s view that everyone deemphasizes.  Aristotle makes much of the distinction between actions which are merely voluntary or intentional on the one hand, and those which are also chosen on the other. This is a distinction of which neither Davidsonians nor Anscombians can find much to say.  Choice (prohairesis), as a species of the voluntary, does not easily find a counterpart in contemporary action theory.  Another feature of Aristotle’s action theory that does not come in for discussion is his special concern with final cause in that context: action is for the sake of an end.  (I wager that if Aristotle heard the Anscombian slogan “practical knowledge is the cause of what it understands”, he would agree, but only because he heard “cause” to mean “final cause.”)  In this class, we will investigate these two recalcitrant features of Aristotelian action theory—that it concerns itself with final causes, and that it concerns itself with choice.  We will try to see whether they open up a reading of Aristotle as not only an ancestor to the two dominant positions in action theory, but perhaps, also, an alternative to them.

 

 

Reading List:

 

Ackrill, J.L., ‘Aristotle on Action’ in his Essays on Plato and Aristotle (New York: Oxford University Press, 2001).

        

         Anscombe, G.E.M., ‘Thought and Action in Aristotle: What is “Practical Truth”?’ in her Collected Philosophical Papers, Volume One: From Parmenides to Wittgenstein (Oxford: Blackwell, 1995), 66-77.

________.‘Practical Inference’, in R. Hursthouse, G. Lawrence, & W. Quinn (eds), Virtues and Reasons: Philippa Foot and Moral Theory (Oxford: Clarendon Press, 1989), 1-34.

 

Aristotle, Nicomachean Ethics (Selections from books II, III, VI)

________. Eudemian Ethics (Selections from book II, VIII)

________. De Anima (Selections from book III)

________. De Motu Animalium (ch. 7)

 

Callard, A. ‘Aristotle on the Unity of Action’ (unpublished).

 

Charles, David. Aristotle's Philosophy of Action (London: Duckworth, 1984).

 

Coope, Ursula, ‘Aristotle on Action’ in Aristotelian Society Supplementary Volume, Volume 81, Issue 1.

 

Davidson, Donald.  ‘Actions, Reasons and Causes’ in his Essays on Actions and Events (Oxford: Clarendon Press, 1980).

_______.   ‘How is Weakness of the Will Possible?’ in his Essays on Actions and Events (Oxford: Clarendon Press, 1980).

        

         Ford, Anton ‘Action and Generality’ forthcoming in  Essays on Anscombe's  Intention eds. Ford, Hornsby and Stoutland.

        

Korsgaard, Christine M. (2008), ‘From Duty and for the Sake of the Noble: Kant and Aristotle on Morally Good Action’ in her The Constitution of Agency: Essays on Practical Reason and Moral Psychology (Oxford: Oxford University Press), 174-206.

 

McDowell, John. ‘Some Issues in Aristotle’s Moral Psychology’, in Mind, Value, and Reality. Cambridge, Mass.: Harvard University Press, pp. 23-49.

–––. ‘Deliberation and Moral Development in Aristotle's Ethics’, inn The Engaged Intellect: Philosophical Essays. Cambridge, Mass.: Harvard University Press, 2009, pp. 41-58.

 

Mueller, Anselm (1992), ‘Mental Teleology’, Proceedings of the Aristotelian Society 92: 161-83.

 

Richardson, John, Aristotle’s Teleologies (unpublished).

 

Thompson, Michael, Life and Action (Harvard University Press, 2008).

 

Whiting, Jennifer ‘Locomotive Soul’, Oxford Studies in Ancient Philosophy, 2002.

Postgraduate Course:
Therapy is not enough: Wittgenstein's substantial contributions to philosophy

Dr Danièle Moyal-Sharrock
University of Hertfordshire, UK

Finnish Graduate School of Philosophy
Åbo Akademi University Philosophy Department, Turku, Finland
Monday 24 – Friday 28 May 2010

Enrollment by April 30 2010: Martin Nybom mnybom(a)abo.fi. Anyone is
invited to attend (but PhD-students will be given priority). 5 ECTS for
essay, 2 ECTS for active participation.
https://www.abo.fi/student/filosofi

Course schedule also at:
https://www.abo.fi/media/6772/moyalsharrock.pdf
Kriittinen korkeakoulu
SOKRAATTINEN DIALOGI

Sokraattinen dialogi on yhdessä ajattelua. Filosofi Sokrateen mukaan nimetyssä dialogissa syvennytään teemaan yksilön oman kokemuksen kautta. Kokemuksesta kumpuava hiljainen tieto filosofisessa keskustelussa voi syventää ymmärrystä aiheesta ja aukaista samalla myös uusia näkökulmia. Vetäjänä FM, psykoterapeutti Elli Arivaara-Ebbe. Hinta 60 euroa / viikonloppu. Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen kurssia. Keväällä järjestetään kaksi dialogia:

LUOTTAMUS 28.2.-1.3. la ja su klo 10-15, Albertinkatu. HUOM muuttunut ajankohta.

YSTÄVYYS 21.-22.3. la ja su klo 10-15, Albertinkatu.

***

Sokraattinen dialogi – taustaa

Sokraattinen dialogi on filosofisen ryhmäkeskustelun muoto, joka kehitettiin 1920-luvulla Saksan Göttingenissä. Jo tuolloin pyrkimys oli harjoittaa filosofiaa käytännössä vastapainona filosofian  teoreettiselle opetukselle.

Metodina ryhmäkeskustelussa on valitun teeman tarkastelu oman kokemuksen avulla. Esimerkiksi jos pohditaan vaikkapa vapautta, miettii kukin miten vapaus on hänen kohdallaan ilmennyt. Kokemusten kautta valottuu pikku hiljaa ryhmän näkemys aiheesta. Kysymys on toisin sanoen yhdessä ajattelusta, ihmettelystä ja näkemysten vaihdosta, osallistumiseen ei tarvita filosofian opintoja.

 
Lisätietoa ja ilmoittautumiset:

Kriittinen korkeakoulu
Albertinkatu 27 a B 12, 00180 Helsinki
(09) 684 0010, ma-to klo 12-15
info (at) kriittinenkorkeakoulu.fi
www.kriittinenkorkeakoulu.fi
 
Kriittinen korkeakoulu
SOKRAATTINEN DIALOGI

Sokraattinen dialogi on yhdessä ajattelua. Filosofi Sokrateen mukaan nimetyssä dialogissa syvennytään teemaan yksilön oman kokemuksen kautta. Kokemuksesta kumpuava hiljainen tieto filosofisessa keskustelussa voi syventää ymmärrystä aiheesta ja aukaista samalla myös uusia näkökulmia. Vetäjänä FM, psykoterapeutti Elli Arivaara-Ebbe. Hinta 60 euroa / viikonloppu. Ilmoittautumiset viimeistään viikkoa ennen kurssia. Keväällä järjestetään kaksi dialogia:

LUOTTAMUS 28.2.-1.3. la ja su klo 10-15, Albertinkatu. HUOM muuttunut ajankohta.

YSTÄVYYS 21.-22.3. la ja su klo 10-15, Albertinkatu.

***

Sokraattinen dialogi – taustaa

Sokraattinen dialogi on filosofisen ryhmäkeskustelun muoto, joka kehitettiin 1920-luvulla Saksan Göttingenissä. Jo tuolloin pyrkimys oli harjoittaa filosofiaa käytännössä vastapainona filosofian  teoreettiselle opetukselle.

Metodina ryhmäkeskustelussa on valitun teeman tarkastelu oman kokemuksen avulla. Esimerkiksi jos pohditaan vaikkapa vapautta, miettii kukin miten vapaus on hänen kohdallaan ilmennyt. Kokemusten kautta valottuu pikku hiljaa ryhmän näkemys aiheesta. Kysymys on toisin sanoen yhdessä ajattelusta, ihmettelystä ja näkemysten vaihdosta, osallistumiseen ei tarvita filosofian opintoja.

 
Lisätietoa ja ilmoittautumiset:

Kriittinen korkeakoulu
Albertinkatu 27 a B 12, 00180 Helsinki
(09) 684 0010, ma-to klo 12-15
info (at) kriittinenkorkeakoulu.fi
www.kriittinenkorkeakoulu.fi
 
Kriittinen korkeakoulu
FILOSOFISEN PRAKTIIKAN KOULUTUS
kevät 2009-syksy 2010


Koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmius pitää filosofin vastaanottopalvelua. Koulutus voi myös täydentää ja syventää muun muassa psykologin, lääkärin tai sosiaalityöntekijän ammattia. Koulutuksen suorittamiseen vaaditaan korkeakoulututkintoa, joka sisältää filosofian opintoja. Näitä vaatimuksia tarkennetaan vielä myöhemmin ja filosofian opintoja voi täydentää myös koulutuksen aikana.

Koulutus ammentaa antiikin filosofiasta sekä tutkii modernia filosofista praktiikkaa. Lisäksi koulutuksessa syvennytään filosofian alkuperäisteoksiin sekä antiikin filosofiaan ja fenomenologiaan seminaarityöskentelyssä. Opiskelu sisältää psykoterapian kliinisen seminaarin sekä filosofisen praktiikan käytännön harjoittelua. Opiskelija käy filosofin vastaanotolla omatoimisesti kymmenen kertaa.

Koulutus on kaksivuotinen. Se sisältää yhden arkisin pidettävän lähiopetuspäivän (8 t.) kuukaudessa sekä iltaisin ja viikonloppuisin tapahtuvaa seminaarityöskentelyä ja dialogeja. Ilta- ja viikonlopputyöskentelyä on yhteensä keskimäärin 8 t/kuukausi. Koko koulutuksen laajuus on noin 290 tuntia.


Mitä filosofinen praktiikka on?

Filosofian erityinen metodi on ajattelu. Antiikissa uskottiin, että viisaan ajattelun avulla ihminen tunnistaa muun muassa toden ja pystyy näin välttämään vääriä arvioita todellisuudesta.

Filosofinen praktiikka eli keskustelu filosofiselta pohjalta, filosofin vastaanotto juontaa juurensa antiikin Kreikkaan. Filosofisen dialogin uskottiin lievittävän elämän myllerryksissä ja suruissa. Dialogi luotaa kohti viisasta, kohtuullista ja tutkivaa elämäntapaa, joka voi tehdä onnellisuuden mahdolliseksi.

Filosofin vastaanotto voi korvata tai täydentää perinteistä psykoterapiaa, mutta filosofin kanssa voi myös keskustella esimerkiksi elämän tarkoituksesta tai mistä tahansa maan ja taivaan väliltä ja niiden ulkopuoleltakin. Filosofin kanssa voi käydä systemaattisesti läpi kaikki mieltä askarruttavat asiat, tarkastella omia arvioitaan ja muodostaa uusia. Elämän mielekkyys lisääntyy kun sen tarkoitus kirkastuu.


Kouluttajat:

Pääopettajina toimivat FM, psykoterapeutti Elli Arivaara-Ebbe: Filosofisen praktiikan historia ja käytäntö ja sokraattinen dialogi sekä filosofi Eero Ojanen: Filosofinen ihmiskäsitys.

Lisäksi muita opettajia, muun muassa tutkija Miika Luoto (filosofian historian seminaarit).


Aika:

to 29.1. Aloitusseminaari klo 9-16
    Elli Arivaara-Ebbe ja Eero Ojanen

ke 11.2. Lähiopetuspäivä klo 9-16
    Elli Arivaara-Ebbe: Filosofisen praktiikan historia
    Eero Ojanen: Filosofinen ihmiskuva
ke 25.2. Iltaharjoitukset klo 16.30-20
    Elli Arivaara-Ebbe

to 12.3. Lähiopetuspäivä klo 9-16
    Elli Arivaara-Ebbe: Filosofisen praktiikan teoria
    Eero Ojanen: Filosofinen ihmiskuva
la 14.3. Harjoituksia klo 11-15 Elli Arivaara-Ebbe
ke 18.3. klo 16.30-20

    Miika Luoto: Filosofian historian seminaari
to 9.4. Lähiopetuspäivä klo 9-16
    Elli Arivaara-Ebbe: Filosofisen praktiikan käytännöt
    Eero Ojanen: Filosofinen ihmiskuva
ke 22.4. klo 16.30-20

    Miika Luoto: Filosofian historian seminaari
ke 29.4. klo 16.30-20

    Miika Luoto: Filosofian historian seminaari
to 14.5. Lähiopetuspäivä klo 9.16
    Elli Arivaara-Ebbe: Filosofisen praktiikan käytännöt
    Eero Ojanen: Filosofinen ihmiskuva
ke 20.5. klo 16.30-20

    Miika Luoto: Filosofian historian seminaari
ke 27.5. klo 16.30-20


Paikka:

Koulutus järjestetään Kriittisen korkeakoulun tiloissa Helsingissä, Albertinkatu 27 a B 12.


Haku koulutukseen:

Hakuaika koulutukseen on vuoden 2008 loppuun mennessä. Hakijoita haastatellaan tammikuun alussa.

Kirjoita hakemuksessa vapaamuotoisesti, miksi olet kiinnostunut filosofisen praktiikan koulutuksesta ja miten arvioit voivasi hyödyntää koulutusta. Liitä hakemukseen perustutkintotodistukset sekä merkinnät suoritetuista filosofian opinnoista. 

Hakemukset postitetaan osoitteella:
Kriittinen korkeakoulu
Albertinkatu 27 a B 12
00180 Helsinki

Hinta: 600 euroa / lukukausi (yhteensä 2400 euroa).

Lisätietoa koulutuksesta Kriittisen korkeakoulun toimistolta: (09) 684 0010, ma-to klo 12-15, info (at) kriittinenkorkeakoulu.fi 
 
Yhteistyössä mukana OK-opintokeskus
 

Kriittinen korkeakoulu

SOKRAATTINEN DIALOGI

Rohkeus ja vapaus

La-su  1.-2.11. klo 10-15, Albertinkatu 27 a B 12

 

Sokraattinen dialogi on yhdessä ajattelua. Filosofi Sokrateen mukaan nimetyssä dialogissa syvennytään teemaan yksilön oman kokemuksen kautta. Kokemuksesta kumpuava hiljainen tieto filosofisessa keskustelussa voi syventää ymmärrystä aiheesta ja aukaista samalla myös uusia näkökulmia. Dialogia varten ei tarvitse valmistautua esilukemisella, mutta jokainen osallistuja voi etukäteen miettiä valmiiksi esimerkin eli omakohtaisen okemuksen iheeseen liittyen. Dialogin lopuksi on tarkoitus yhdessä muodostaa ause, johon eskustelun aihe tiivistetään.

 

Vetäjänä FM, psykoterapeutti Elli Arivaara.

 

Viikonlopun hinta 60 euroa.


Sokraattinen dialogi on filosofisen ryhmäkeskustelun muoto, joka kehitettiin 1920-luvulla Saksan Göttingenissä. Jo tuolloin pyrkimys oli harjoittaa filosofiaa käytännössä vastapainona filosofian  teoreettiselle opetukselle. Metodina ryhmäkeskustelussa on valitun teeman tarkastelu oman kokemuksen avulla. Esimerkiksi jos pohditaan vaikkapa vapautta, miettii kukin miten vapaus on hänen kohdallaan ilmennyt. Kokemusten kautta
valottuu pikku hiljaa ryhmän näkemys aiheesta. Kysymys on toisin sanoen yhdessä ajattelusta, ihmettelystä ja näkemysten vaihdosta, osallistumiseen ei tarvita filosofian opintoja.


Ilmoittautumiset:

Kriittinen korkeakoulu
Albertinkatu 27 a B 12, 00180 Helsinki
(09) 684 0010, ma-to klo 12-15
info (at) kriittinenkorkeakoulu.fi
www.kriittinenkorkeakoulu.fi

 

Avner Baz (Tufts University): "Who Knows? - In Defense of Ordinary
Language Philosophy"
Ämnet filosofi, Åbo Akademi 29.9-3.10.2008

Lähempiä tietoja löytyy tutkijakoulun kurssisivulta
http://www.uta.fi/laitokset/historia/filosofia/tutkijakoulu/kurssit.php
ja kurssin laajahko ohjelma sivulta
http://www.uta.fi/laitokset/historia/filosofia/tutkijakoulu/Baz_Handout.pdf
 
Monday, September 29, 9-12: Introduction, An Initial Characterization
of the Basic Conflict, Strawson on Truth, Austin's 'Other Minds'.
Background reading: Peter Strawson (1949), 'Truth' Analysis, 9: 83-97;
John Austin, 'Other Minds', in Philosophical Papers, Oxford University
Press, 1979.

Tuesday, September 30, 13-16: The Prevalent Arguments against OLP.
Background reading: John Searle, Speech Acts, Cambridge University
Press, 1999, pp. 131-156; Peter Geach (1965), 'Assertion',
Philosophical Review, 74: 449-465; Scott Soames, Philosophical
Analysis in the Twentieth Century, Princeton University Press, 2003,
pp. 115-134.

Wednesday, October 1, 13-16: Must Philosophers Rely on Intuitions?
Background reading: Weinberg et al. (2001), 'Normativity and Epistemic
Intuitions', Philosophical Topics, 29: 429-459;  Timothy Williamson
(2004), 'Philosophical "Intuitions" and Skepticism about Judgment',
Dialectica, 58: 109-153.

Thursday, October 2, 13-16: Contextualism, Anti-Contextualism, and
OLP. Background reading: Charles Travis, The Uses of Sense, Oxford
University Press, 1989, pp. 129-187; Keith DeRose (1992),
'Contextualism and Knowledge Attribution', Philosophy and
Phenomenological Research, 52: 913-929.

Friday, October 3, 9-11: OLP, Skepticism, Kant.
Background reading: David Lewis (1996), 'Elusive Knowledge',
Australasian Journal of Philosophy, 74: 549-567.


Introduction
1.    "[Analytic philosophy is characterized by] a commitment to the
ideals of clarity, rigor, and argumentation" (Soames 2003a: xiii).
2.    "[Analytic philosophy is characterized by] a method that stresses
clarity and rigorous argument" (Byrne and Hall, 2004).
3.    Those who find arid the "technical minuteness of much philosophy in
the analytic tradition" are manifesting "impatience with the long haul
of technical reflection [that] is a form of shallowness, often thinly
disguised by histrionic advocacy of depth" (Williamson 2007: 45).
4.    Ordinary Language Philosophy as defended in the book: A particular
form of critique of the tradition of western philosophy "one that seeks
to alleviate conceptual entanglements and unclarities by means of
consideration of the ordinary and normal uses of the words in
question, and of the conditions that make these uses possible and
against which they acquire their specific significance or point. OLP,
as I understand it, is essentially responsive: its 'reminders' are
assembled for 'a particular purpose' " in attempt to alleviate this or
that particular philosophical difficulty or unclarity (Wittgenstein
1963: remark 127). OLP's reminders are assembled not
"opportunistically", as Soames alleges (2003: 216), but deliberately.
5.    My aim: To defend, not this or that philosopher or text, but OLP as
a general approach at what I take to be its best, and to show that,
persistent rumors to the contrary notwithstanding, it still
constitutes a well-motivated and viable alternative to the
philosophical work that is currently carried out within the mainstream
of analytic philosophy.
Syndicate content