rahoitus

Filosofian Akatemia etsii graduntekijää 


Filosofian Akatemia etsii graduntekijää psykologian, filosofian tai kognitiotieteen alalta. Etsimme opintojensa loppusuoralla olevaa, omasta alastaan voimakkaasti motivoitunutta ja opinnoissaan erinomaisesti suoriutunutta tutkijanalkua.   

Tarjoamme mielenkiintoisen ja erittäin ajankohtaisen tutkimusaiheen, joka kytkeytyy osaksi omia tutkimusprojektejamme. Tarjoamme graduntekijälle myös laitoksen ohjausta tukevaa gradunohjausta. Lopullinen toimeksianto ja gradun tarkka aiherajaus neuvotellaan yhdessä laitoksesi graduohjaajan kanssa.  

Maksamme graduntekijälle korvauksen valmistuneesta työstä. Lisäksi tuemme tutkimusta kirjahankintojen ja matkakorvausten muodossa.  

Jos olet kiinnostunut tekemään gradun tarjoamastamme aiheesta, lähetä lyhyt luonnehdinta siitä, miksi juuri sinä olet oikea henkilö suorittamaan tutkimushankkeen. Liitä hakemuksen liitteeksi opintosuoritusotteesi.   

Lähetä hakemuksesi 29.2.2012 mennessä osoitteeseen info(at)filosofianakatemia.fi 


Tällä hetkellä etsimme pro gradun tekijää seuraavalle tutkimuskohteelle:  

Flow-kokemusten taksonomia  

Tiedeyhteisö on herännyt viime vuosikymmeninä myönteisten kokemusten systemaattiseen tutkimukseen. Aikaisemmin erityisesti psykologian piirissä painopisteenä olivat erilaiset kielteiset kokemukset kuten ahdistus, masennus ja erilaiset psyykkiset häiriötilat. 

Viimeisen kymmenen vuoden aikana suureen suosioon nousseessa positiivisen psykologian tutkimussuunnassa painotus on ollut nimenomaan toimivien psyykkisten rakenteiden ja toimintamallien tunnistamisessa (Ks. esim. Seligman & Csikszentmihalyi 2000; Sheldon et al. 2011). On käynyt selväksi, että positiiviset kokemukset ja tunnetilat ovat keskeisessä asemassa sekä yksilön hyvinvoinnin, toimintakyvyn että kehityksenkin kannalta (Fredrickson 2001). Keskeisessä roolissa positiivisen toimintakyvyn ymmärtämisessä on erityisesti optimaalisen kokemuksen määrittely. 

Gradutoimeksiannon tarkoituksena on kartoittaa erilaisia optimaalisen kokemisen tiloja eli myönteisiä tunnetiloja, joissa yksilö kokee olemisensa harmoniseksi tai kukoistavaksi. Tunnetuin valtavirtatutkimuksessa esiintyvä optimaalisen kokemuksen systemaattinen tutkimuskohde on psykologi Mihaly Csikszentmihalyin käsitteellistämä flow-kokemus. Flow edustaa optimaalisen toiminnan tilaa, jossa henkilö on täysin uppoutunut käsillä olevaan tehtävään ja toimii kykyjensä äärirajoilla (Csikszentmihalyi 1991). 

Muita verrattavia tiloja ovat esimerkiksi Freudin tunnetuksi tekemä oceanic feeling, joka tarkoittaa tilaa, jossa yksilö kokee olevansa yhtä maailmaan kanssa, ikäänkuin uppoavansa osaksi maailmaa (Parsons 1999), meditaatioperinteistä ammentava mindfulness, joka tarkoittaa tietoista läsnäoloa käsillä olevassa hetkessä (Brown & Ryan 2003) sekä merkityksellisyyden kokeminen, jota on tutkinut esimerkiksi psykologi Viktor Frankl (2006). Merkityksellisyyttä yksilö kokee silloin, kun hänellä on tunne siitä että hänen oleminen ja toimintansa on kytköksissä johonkin suurempaan päämäärään (Baumeister 1991). Eri tutkimusperinteissä optimaalista kokemusta ja sen eri muotoja on siis lähestytty hieman erilaisista näkökulmista. 

Pro gradu -tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa optimaaliseen kokemukseen liittyvää tieteellistä ja filosofista kirjallisuutta vertaillen ja arvioiden. Pyrkimyksenä on selvittää minkälaisia optimaalisen kokemuksen tiloja tutkimuskirjallisuudessa on tällä hetkellä tunnistettu ja miten nämä tilat eroavat toisistaan. Gradutoimeksianto liittyy Filosofian Akatemian käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin Meaningful Work, Intuitive Thought and Decision Making, Principles of Systems Psychology sekä The Extended Mind 

Lähdeviitteet:

Baumeister, R. F. (1991): Meanings of life. New York: The Guilford Press.

Brown, K. W. & R. M. Ryan (2003): “The benefits of being present: Mindfulness and its role in psychological well-being,” Journal of Personality and Social Psychology 84 (4), 822-848.

Csikszentmihalyi M. (1991): Flow: The psychology of optimal experience. New York: Harper & Row. 

Frankl, V. E. (2006): Man’s Search for Meaning. Boston, MA: Beacon.

Fredrickson, B. L. (2001): “The role of positive emotions in positive psychology: The broaden-and-build theory of positive emotions.” American psychologist 56 (3): 218-226.

Parsons, W. B. (1999): The enigma of the oceanic feeling: Revisioning the psychoanalytic theory of mysticism. New York: Oxford University Press.

Seligman, M. E. P. & M. Csikszentmihalyi (2000): “Positive psychology - An introduction.” American Psychologist 55 (1): 5-14.

Sheldon, K. M., T. B. Kashdan & M. F. Steger (2011): Designing Positive Psychology: Taking Stock and Moving Forward. New York: Oxford University Press.


Lisätietoja:

info(at)filosofianakatemia.fi 

www.filosofianakatemia.fi 

 


Filosofian Akatemia etsii graduntekijää

HUOM! Hakemusten deadline 30.11.2011

Filosofian Akatemia etsii graduntekijää filosofian, psykologian, tai kognitiotieteen alalta. Etsimme opintojensa loppusuoralla olevaa, omasta alastaan voimakkaasti motivoitunutta ja opinnoissaan erinomaisesti suoriutunutta tutkijanalkua. 

Tarjoamme mielenkiintoisen ja erittäin ajankohtaisen tutkimusaiheen, joka kytkeytyy osaksi omia tutkimusprojektejamme. Tarjoamme graduntekijälle myös laitoksen ohjausta tukevaa gradunohjausta. Lopullinen toimeksianto ja gradun tarkka aiherajaus neuvotellaan yhdessä laitoksesi graduohjaajan kanssa.

Maksamme graduntekijälle korvauksen valmistuneesta työstä. Lisäksi tuemme tutkimusta kirjahankintojen ja matkakorvausten muodossa.

Jos olet kiinnostunut tekemään gradun tarjoamastamme aiheesta, lähetä lyhyt luonnehdinta siitä, miksi juuri sinä olet oikea henkilö suorittamaan tutkimushankkeen. Liitä hakemuksen liitteeksi opintosuoritusotteesi. 

Lähetä hakemuksesi 30.11.2011 mennessä osoitteeseen info(at)filosofianakatemia.fi

Tällä hetkellä etsimme pro gradun tekijää seuraavalle tutkimuskohteelle:

Mielen systeemiteoriat

Gradutoimeksiannon kohteena on mielen toimintaa systeemisessä viitekehyksessä kuvaavien teorioiden tarkastelu ja arviointi. Perinteisesti ihmismieltä on tarkasteltu joko Descartesiin juurensa juontavan mieli-ruumis -dualismin, tai erityisesti viime vuosisadalla yleistyneissä reduktivistisissa viitekehyksissä, joissa mielen toiminnan katsotaan lankeavan yksiin aivotoiminnan kanssa.

Viime vuosikymmeninä ovat erilaiset mielen toimintaa laajemmassa systeemisessä viitekehyksessä tarkastelevat teoriat saaneet alati kasvavaa kannatusta. Ruumiillisen kognition (embodied cognition) kannattajat katsovat, ettei mielen toiminta ole vain aivotoimintaa, vaan siihen liittyy olennaisesti koko vartalon toiminta. Tilannekognition (situated cognition) kannattajat puolestaan katsovat, että myös ympäristöllä on keskeinen rooli mielen toiminnalle. (Gibson 1979.)

Erityiseen suosioon viime vuosina on noussut niin sanottu laajennetun mielen hypoteesi, jonka mukaan mielen toiminnot voivat konkreettisesti laajeta ympäristöön. (Clark & Chalmers 1998.) Systeemiälyssä (systems intelligence) ympäristössä sijaitsevat komponentit luetaan myös tavallaan osaksi mielen toimintaa. (Saarinen & Hämäläinen 2010.) Hajautetun kognition (distributed cognition) kannattajat puolestaan katsovat, että ympäristö on ylipäätään ennakkoehto mielen toiminnalle. (Cowley 2004.) Äärimmilleen systeeminen näkökulma on viety systeemisessä psykologiassa, jossa yhteisö katsotaan toiminnan ensisijaiseksi agentiksi, ja yksittäiset organismit sen tuloksia tuottaviksi osakokonaisuuksiksi. (Järvilehto 2009.)

Tutkimuksessa on tarkoituksena kartoittaa mielen systeemiluonnetta käsittelevää kirjallisuutta eri positioita vertaillen ja arvioiden. Gradutoimeksianto liittyy Filosofian Akatemian käynnissä oleviin tutkimushankkeisiin The Extended Mind, The Extended Medium Theory, Intersubjectivity in Eldercare ja Principles of Systems Psychology.

Lähdeviitteet:

Clark, A., & Chalmers, D. 1998. The Extended Mind. Analysis, 58, 10–23.

Cowley, S. 2004. Contextualizing Bodies: Human Infants and Distributed Cognition. Language Sciences,. Gibson, J. J. 1979. The Ecological Approach to Visual Perception. Hillsdale, NJ: Lawrence Erlbaum Associates, Inc.

Järvilehto, T. 2009. The Theory of the Organism-Environment System as a Basis of Experimental Work in Psychology. Ecological Psychology, 21(2), 112–120.

Saarinen, E., & Hämäläinen, R. P. 2010. The Originality of Systems Intelligence. In R. P. Hämäläinen & E. Saarinen (Eds.), Essays on Systems Intelligence. Espoo: Systems Analysis Laboratory. 9–26.
 

Lisätietoja:

www.filosofianakatemia.fi
informaatio(at)filosofianakatemia.fi
 
Lunds universitet ledigkungör härmed följande studiestöd för utbildning på forskarnivå med tillträdesdag den 1 september 2011 med placering vid Filosofiska institutionen:

1 studiestöd i teoretisk filosofi med inriktning mot kognitiva och icke-kognitiva teorier om social kognition och regelföljande.

Studiestödet ingår i ett internationellt projekt, Understanding the Normative Dimensions of Human Conduct: Conceptual and Developmental Issues, finansierat av European Science Foundation. Projektet är tvärvetenskapligt och omfattar forskning i filosofi och psykologi. Syftet är att förklara hur normer lärs in och förstås genom social
interaktion.

Det svenska delprojektet Understanding norms: Cognitive and noncognitive models of social cognition behandlar principerna för normativ förståelse av instrumentella och sociala handlingar. Mångfalden av normativt beteende gör det mindre troligt att en enda modell kan förklara alla typer av regelföljande.

Doktorandprojektet syftar till att undersöka kognitiva och ickekognitiva teorier om normer, utveckling av normer samt hur normativitet beror av situerad och distribuerad kognition.

Utlysningen: http://www.ht.lu.se/o.o.i.s/11295

Upplysningar: Professor Ingar Brinck: http://www.fil.lu.se/persons/person.asp?filpers=694

(Den som redan sökt det ordinarie studiestöd i teoretisk filosofi i Lund som utlysts
tidigare i år måste skicka in ny ansökan för att kunna bli bedömd för detta men måste
inte bifoga alla handlingar igen.)

Björn Petersson,
prefekt Filosofiska institutionen, Lund
 
Joint Nordic Use of VWA Helsinki and WAB Bergen (JNU VWAB) (2008-2011)

Sixth call for proposals (published 9.5.2010, deadline for applications 7.6.2010)

The von Wright and Wittgenstein Archives at the University of Helsinki and the Wittgenstein Archives at the University of Bergen are pleased  to announce the sixth call for proposals for researchers and research groups in the Nordic and Baltic region.

You can apply for financial assistance for short-term (up to 1,5  months) projects to be conducted at the von Wright and Wittgenstein Archives in Helsinki (WWA) or the Wittgenstein Archives at the University of Bergen (WAB). The projects should contribute to research related to Wittgenstein, digital editing or both.

For further information, see
http://wab.aksis.uib.no/jnu-vwab/wab_jnu-vwab-call6.page
 
Big Questions in Free Will:

Grants offered through Florida State University supporting work on the nature, extent, and limits of free will in philosophy and theology.

Fellowship Announcement
The Big Questions in Free Will Program offers major grant opportunities for philosophical and theological investigations of free will. For information about the project and the application process, go to http://www.freewillandscience.com.
 
 
Syndicate content