väitökset

Väitöstilaisuus: Sivistyksestä sivilisaatioon. Kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin
historiallisessa ajattelussa 11.5.2013 klo 12:15

Lauantaina 11. toukokuuta 2013 kello 12 esitetään Turun yliopistossa (päärakennus, Tauno Nurmela -sali, Yliopistonmäki) julkisesti tarkastettavaksi FM Heli Marketta Rantalan väitöskirja ”Sivistyksestä sivilisaatioon. Kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin historiallisessa
ajattelussa”. Virallisena vastaväittäjänä toimii professori Marja Jalava Tampereen yliopistosta ja kustoksena professori Hannu Salmi. Väitös kuuluu kulttuurihistorian alaan.

Väitöskirjan myynti: Turun yliopiston verkkokauppa UTUshop,
https://utushop.utu.fi/c/2-annales-universitatis-turkuensis/

Väitöskirja on julkaistu Turun yliopiston sähköisessä julkaisuarkistossa:
https://www.doria.fi/handle/10024/90145

Väitös: Jyrki Kivelä, teoreettinen filosofia

FL Jyrki Kivelä väittelee 16.3.2013 kello 10 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "On the Affinities Between Hume and Kierkegaard".

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorium XII, Unioninkatu 34. Vastaväittäjänä on Professor Emeritus Russell B. Goodman, The University of New Mexico, ja kustoksena on professori Gabriel Sandu.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Philosophical Studies from the University of Helsinki. Väitöskirjaa myy Jyrki Kivelä. Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa
E-thesis-palvelussa.

Väittelijän yhteystiedot:

Jyrki Kivelä
jyrki.kivela(at)helsinki.fi

In this study the author discusses the historical and philosophical connections between David Hume (1711-1776) and Søren Kierkegaard (1813-1855). Kierkegaard mainly encountered Humean ideas through the writings of Johann Georg Hamann (1730-1788) and Friedrich Heinrich Jacobi (1743-1819). Hamann's and Jacobi's interpretations of Hume were at least among the influences when Kierkegaard developed his idea of paradoxical Christianity and his criticism of "Speculation".

Because Hume's discussion of miracles is a classic in the philosophy of religion and Kierkegaard is known for his idea of the absolute paradox as the object of faith and because of Kierkegaard's knowledge of the conclusion of Hume's "Of Miracles", I have found it worthwhile to compare these two terms. The idea of a miracle expressed explicitly in terms of violation of the laws or order of nature is not important to Kierkegaard. I claim that the unavoidable doubtfulness of all historical knowledge and the non-immediate meaning of personal experience are the most important philosophical reasons for Kierkegaard's tangential interest in the concept of a miracle as a philosophical problem.

The author argues that Kierkegaard's notion of ordinary belief as the opposite of doubt is at least partly analogous to Hume's notion of belief as a lively conception. Kierkegaard's belief is a terminator of doubt. Hume's custom-based belief acts in the same role when it disregards the uncertainty inherent in the conclusions drawn from our immediate experience.

The author further argues that just like the ancient fiction of substance for Hume, the notions of pure being and an absolute beginning in a logical system for Climacus refer to fictional conceptual structures. Kierkegaard argues that there can be no system of life and Hume argues that the philosophical system solving the important problem of perception yields a fictitious solution. Humean notions of true and false philosophy are discussed in this connection.

The thesis concludes with the suggestion that there is an affinity between the revocation of the Postscript and the conclusion of the first book of the Treatise. Finally, the author concludes that Kierkegaard was perhaps even profoundly inspired by the ideas present in Hume s thought. He, unlike Hume, embraced the idea of nearly miraculous personal transformation and believing in the most improbable thing. However, they shared the idea that at some basic level we are all nevertheless natural believers. They also understood the lure of abstract thought and saw the dangers of thinking in a sense too highly of philosophical enterprise itself, and agreed on the idea that it is not in fact that tautological or redundant to say that philosophers, too, are human beings.


Väitös: Husserl ja Euroopan idea

FM Timo Miettinen väittelee 9.2.2013 kello 10.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "The Idea Of Europe in Husserl's Phenomenology - A Study in Generativity and Historicity" (Euroopan idea Husserlin fenomenologiassa). Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopistomuseo Arppeneaumissa (Auditorio, 2. kerros, Snellmaninkatu 3).

Vastaväittäjänä on professori Anthony Steinbock, Southern Illinois University Carbondale, ja kustoksena on professori Matti Sintonen.

Väitöskirja julkaistaan sarjassa Philosophical Studies from the University of Helsinki.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa 10 päivää ennen väitöstä.
https://helda.helsinki.fi/handle/10138/37963

* * *

Abstrakti

Eurooppa on ymmärretty perinteisesti maantieteelliseksi tai kulttuuriseksi käsitteeksi, vaikka nykyisin siitä puhutaan myös poliittisena ja taloudellisena yksikkönä. Kysymys Euroopan merkityksestä on kuitenkin moniselitteinen ja sillä on myös filosofinen ulottuvuus. Eurooppa on toiminut alustana useille ideoille, arvoille ja käytännöille - esimerkiksi roomalaiselle oikeudelle, kristinuskolle ja markkinataloudelle - ja sen historiaa voidaan pitää usean perinteen summana.

Väitöskirjatutkimuksen lähtökohtana on keskustelu Euroopasta filosofisena ideana. Tähän valistuksen ajan historianfilosofisissa tarkasteluissa syntyneeseen ideaan on liittynyt olennaisesti kysymys eurooppalaisesta universalismista eli siitä, miksi juuri eurooppalainen kulttuuri synnytti ajatuksen yleispätevistä totuuksista, kaikille yhteisistä näkemyksistä tai arvoista. Tutkimus tarjoaa uudenlaisen tulkinnan eurooppalaisen universalismin luonteesta ja historiallisesta alkuperästä: yksipuolisen voimapolitiikan tai kulttuuri-imperialismin sijaan universalismin keskiöön asettuvat uudistamisen ja monikulttuurisuuden ideat.

Tutkimuksen menetelmällinen ja käsitteellinen perusta on Edmund Husserlin (1859 - 1938) myöhäisessä filosofiassa. Husserl, joka tunnetaan ennen kaikkea modernin fenomenologisen filosofian perustajana, kirjoitti ensimmäisen maailmansodan jälkeen valikoiman tekstejä, joiden ytimessä oli kysymys Euroopan tilasta ja eurooppalaisen ihmisyyden kohtalosta. Työn tulkinnallinen lähtökohta on, ettei Husserlin Eurooppa-tekstejä tule lukea yksinomaan aikalaiskriittisinä puheenvuoroina, vaan erityisinä fenomenologisina analyyseina yhteisön, kulttuurin ja näitä koskevan ajallisen kehityksen muodoista. Juuri Eurooppaa koskevien pohdintojensa kautta Husserl laajensi ymmärrystään fenomenologisen projektin luonteesta, sen yhteisöllisistä, historiallisista ja eettisistä ulottuvuuksista.

Fenomenologisen tulkinnan valossa Euroopan idea osoittautuu erityiseksi tehtäväksi. Yksittäisten totuuksien tai arvojen sijaan kyse on kreikkalaisen filosofian myötä syntyvästä yhteistoiminnan ja kritiikin muodosta, jonka ytimessä on ajatus eri perinteiden yhteensovittamisesta, oman ja vieraan välisen eron ylittämisestä.

FM Inkeri Kinnari väittelee 8.12.2012 klo 12 Turun yliopiston humanistisessa tiedekunnassa latinalaisen filologian alaan kuuluvasta aiheesta ”Hyödyllisiä ja mielekkäitä oppeja kotiin vietäväksi. H. G. Porthanin väitösteesit ja akateeminen kasvatus”.

Väitöstilaisuus järjestetään Turun yliopiston Tauno Nurmela –salissa (ls. 1).

Vastaväittäjänä on dos. Raija Sarasti-Wilenius Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Jyri Vaahtera.

Väitöskirja on julkaistu Annales Universitatis Turkuensis –sarjassa ja se on luettavissa sähköisenä Turun yliopiston julkaisuarkistossa osoitteessa:
https://www.doria.fi/handle/10024/86131



Väitös: Georges Bataille, historia ja taide, 7.12.2012 klo 12:00, Turun yliopisto

Perjantaina 7. joulukuuta 2012 kello 12 esitetään Turun yliopistossa julkisesti tarkastettavaksi filosofian maisteri Roni Grénin väitöskirja ”Georges Bataille, historia ja taide”.  Virallisena vastaväittäjänä toimii FT Elisa Heinämäki Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Altti Kuusamo.

http://www.doria.fi/handle/10024/86147

VÄITÖSTILAISUUS

FM Tuomo Lankila väittelee 17.10.2012 klo 12:00 Jyväskylän yliopistossa aiheesta "Proclus, Erototokos and 'the Great Confusion'. Neoplatonist Defense of Polytheistic Piety in Early Byzantine Athens". Väitöstilaisuus järjestetään Historica-rakennuksessa (Seminaarinmäki), salissa H320.

Vastaväittäjänä toimii professori emeritus Dominic O'Meara (Université de Fribourg) ja kustoksena Taneli Kukkonen (Jyväskylän yliopisto).

Lankila tarkasteli kuinka Prokloksen (412-485) johtama uusplatonistikoulu puolusti monijumalaista perinteistä kreikkalaista uskontoa. Lankila analysoi kristinuskon nousua valta-asemaan varhaisbysanttilaisessa yhteiskunnassa ja korostaa universaalin, pakollisen valtiouskonnon syntyä radikaalina historiallisena katkoksena. Ateenan koulun pakanalliset filosofit kokivat murroksen jyrkkänä ja kuvasivat tilannetta "suureksi sekaannukseksi". Myöhäisantiikissa uskonnollisten arvojen muutokseen liittyi asketismin ihannointi. Seksuaalisuus työnnettiin pyhitetyltä alueelta kielteiseen. Afroditen hahmo nousi näin väistämättä aikakauden uskonnollis-poliittisten kiistojen keskiöön. Osa askeettisesta liikkeestä tähtäsi seksuaalisuuden kaikenpuoliseen tukahduttamiseen ja julisti Afroditen suurimmaksi vihollisekseen.

Proklos torjui helleeniseen uskontoon kohdistuvan moralistisen arvostelun. Hänen systemaattisessa teologiassaan Afrodite esitetään elämän yhdenmukaisimpana ja puhtaimpana "kukkana". Afroditen kultti merkitse hänelle elämän pyhyyden kunnioittamista. Lankila osoittaa, että Proklos omisti jumalattarelle määreitä, jotka muokkasivat Rakkaudensynnyttäjän (Erototokos) verrannolliseksi samaan aikaan kirkon piirissä muotoutuvalle opille Jumalansynnyttäjästä (Theotokos).

Lankila päättelee, että Proklos ja hänen aateveljensä ja -sisarensa jakoivat kuitenkin joiltakin osin vastapuolen arvot. Vaikka Proklos näin sijoittuu aikakauden maltillisen ajattelun piiriin, jossa ymmärretään ruumiillistuneen sielun intohimoja ja pyrkimyksiä, tietty arvojen yhtenäisyys asketismia idealisoivan virtauksen kanssa johti siihen, ettei myöhempi pakanallinen uusplatonismi voinut hyväksyä ja puolustaa kreikkalaisen uskonnon ja mytologian eroottista perinnettä sen täydessä mitassa.

Lankila esittää provokatiivisesti, että Prokloksen seuraajat onnistuivat tuottamaan näennäiskristillisen tekstikorpuksen tarkoituksenaan suojella Prokloksen ajattelun perintöä helleenisen uskonnon uudelleen heräämistä silmällä pitäen, mitä uusplatonistit pitivät syklisen historiakäsityksensä perusteella varmana

Lisätietoja:

https://www.jyu.fi/ajankohtaista/arkisto/2012/10/tiedote-2012-10-08-12-39-04-132015

tuomo.lankila -at- gmail.com

http://users.jyu.fi/~tukalank/

VÄITÖSTILAISUUS

VTM Markku Koivusalo väittelee lauantaina 25.2.2012 kello 10.00 Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston päärakennuksen Pienessä juhlasalissa. Vastaväittäjänä on professori Jussi Kotkavirta, Jyväskylän yliopisto, ja kustoksena professori Juri Mykkänen.

Markku Koivusalo (s. 1969) on laaja-alainen valtio-oppinut, joka on julkaissut artikkeleita tieteestä, taiteesta, filosofiasta, politiikasta, kulttuurista ja taloudesta kotimaisissa ja kansainvälisissä julkaisuissa. Hän toimii tutkijana Helsingin yliopiston Politiikan ja talouden tutkimuksen laitoksella, jossa on opettanut erityisesti poliittista filosofiaa ja teoriaa lähes kaksi vuosikymmentä. Käsillä oleva teos on tulos hänen pitkäaikaisesta tutkimustyöstään Michel Foucault'n ajattelun parissa ja se ilmestyy Tutkijaliiton Episteme-sarjassa.

Lisätiedot ja tilaukset tutkijaliitto AT helsinki.fi sekä www.tutkijaliitto.fi.


Väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa E-thesis-palvelussa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-5169-82-9

FM Saara Hacklin väittelee 24.2.2012 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Divergencies of Perception - The Possibilities of Merleau-Pontian Phenomenology in Analyses of Contemporary Art" (Havainnon säröjä: Merleau-Pontyn fenomenologian mahdollisuudet nykytaiteen tarkastelussa).

Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XIII, Unioninkatu 34.

Vastaväittäjänä on professori Renée van de Vall, Maastricht University, ja kustoksena on professori Arto Haapala.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis -palvelussa.
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7605-3


Lauri Järvilehdon väitöskirjan "Pragmatic A Priori Knowledge" väitöstilaisuus Jyväskylän yliopistossa 16.12.2011

FM Lauri Järvilehto väittelee 16.12.2011 klo 14:15 Jyväksylän yliopistossa aiheesta "Pragmatic A Priori Knowledge: A Pragmatic Approach to the Nature and Object of What Can Be Known Independently of Experience". Väitöstilaisuus järjestetään Historica-rakennuksessa (Seminaarinmäki), salissa H320.

Vastaväittäjänä toimii professori Robert Sinclair (Brooklyn College) ja kustoksena Mikko Yrjönsuuri (Jyväskylän yliopisto).

Väittelijän yhteystiedot:

Lauri Järvilehto, lauri.jarvilehto -at- filosofianakatemia.fi
 
FM Ilmari Jauhiainen väittelee 10.12.2011 kello 10.15 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Constructions and situations – a constructivist reading of Hegel's System". Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Päärakennus, auditorio XIII, Unioninkatu 34 [Helsinki].

Vastaväittäjänä on professori Andreas Arndt, Humboldt-yliopisto, Berliini, ja kustoksena on professori Matti Sintonen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis-palvelussa:
http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-10-7321-2

Väittelijän yhteystiedot:
Ilmari Jauhiainen
ilmari.jauhiainen(at)helsinki.fi
 
Syndicate content