filosofia
![]() Antti Salminen & Tere Vadén Energia ja kokemus |
filosofia
ss
07.04.2011
”Filosofialla on yliopistossamme vankat perinteet ja kysyntää”
- Aino Sallinen niin & näin -lehti kysyi kaikilta Suomen yliopistojen rehtoreilta millaisena he näkevät filosofian, oppiaineen, opetuksen ja tutkimuksen, roolin yliopistonsa tulevaisuudessa. Halusimme selvittää nimenomaan yliopiston ylimmän johdon näkemyksen filosofian tulevasta asemasta kussakin yliopistossa. Vastausten mukaan filosofian resursseja ei olla vähentämässä, ja filosofian huominen on turvattu. Vastaukset olivat luonnollisesti enimmäkseen ympäripyöreitä, eikä konkretiaa juurikaan näkynyt, mutta ainakin ne yliopistot, joissa filosofialla on pääainestatus, ilmoittavat nyt julkisesti, ettei filosofian opetusta tai tutkimusta aiota supistaa. Tampereen yliopistosta vastauksen antoi vararehtori Pertti Haapala. Hän toteaa, että ”Tampereen yliopisto korostaa strategiassaan yhteiskunnallista vaikuttavuutta ja vastuuta. Jo siksi filosofian tulevaisuus Tampereen yliopistossa on valoisa”. Haapala painottaa, että filosofian tutkimus on elävän ja laadukkaan opetuksen edellytys. Helsingin yliopiston rehtori Thomas Wilhelmsson toteaa filosofian olevan Helsingin yliopistossa ”keskeinen oppiaine” ja uskoo, ”että yliopiston tulevaisuus on vakaa, ja se tulee pikemminkin vahvistumaan kuin heikkenemään”. Wilhelmsson toivoo, ” että filosofia ylläpitäisi mahdollisimman läheistä dialogia muiden tieteenalojen kanssa”, koska ” eräs Suomen filosofian vahvuuksia on juuri kyky solmia rikastavia vuorovaikutussuhteita yli omien oppiainerajojen.” Positiivisimman kuvan filosofian tulevaisuudesta yliopistossaan maalaa Turun yliopiston rehtori Keijo Virtanen. Virtanen toteaa filosofian tilasta seuraavasti: ”Filosofia on mukana yhdessä Turun yliopiston strategian (2010 –2012) tutkimuksen vahvuusalueessa (Instituutiosuunnittelu ja yhteiskunnalliset mekanismit) ja yhdessä vahvan kehitysvaiheen tutkimusalassa (Keskiajan ja uuden ajan alun tutkimus). Ulkoisella rahoituksella ja julkaisuilla arvioituna filosofia on yksi yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan vahvimmista aineista”. Virtanen mainitsee Turun yliopiston erikoisuuden olevan se, että Turussa on ”ainoana Suomessa erillinen lääketieteellisen etiikan professuuri, joka osaltaan vahvistaa myös muuta filosofian tutkimusta ja opetusta. Turun filosofian eräs vahvuus onkin filosofian eri osa-alueiden hyvä yhteistyö. Etiikan tutkimus näkyy hyvin myös julkisuudessa”. Rehtori vakuuttaa, että filosofian tulevaisuuteen Turun yliopistossa on perusteltua suhtautua luottavaisesti. Myös rehtori Aino Sallinen Jyväskylän yliopistosta pitää yliopistonsa filosofian laitosta ja siellä tehtyä tutkimusta arvossa: ”Filosofialla on yliopistossamme vankat perinteet ja kysyntää. Tutkimus on vahvoissa kantimissa (esim. huippututkimusyksikkö)”. Sallinen kertoo, että Jyväskylän yliopiston ”tavoitteena on myös selkiyttää tieteenfilosofian, tieteen etiikan ja argumentaatioteorian opetusta filosofivoimin laitoksen ulkopuolisille opiskelijoille eli koko yliopiston filosofisen yleissivistyksen kohentamista”. Saimme ilahduttavasti vastaukset myös lähes kaikista niistä yliopistoista, joissa filosofialla ei ole pääainestatusta. Melkein kaikki tiedusteluumme vastanneet rehtorit pitivät filosofian opetusta tärkeänä, ja filosofian resursseissa nähtiin olevan ennemmin kasvu- kuin supistuspaineita. Pienen kysymysmerkin jätti kuitenkin Itä-Suomen yliopiston rehtorin Perttu Vartiaisen vastaus. Vartiainen nimittäin kertoo, että nyt kun Joensuussa filosofian pääainestatus poistettiin ja ”palattiin” alkuperäiseen järjestykseen, niin kysymys filosofian resursseista aukeaa uudestaan tiedekunnan harkittavaksi siinä vaiheessa, ”kun jompikumpi nykyisistä opettajista luopuu tehtävästään”. Tästä ei tietenkään voi päätellä, että filosofian resursseja Itä-Suomen yliopistossa pienennettäisiin, vaan sen, että kysymys resursseista on avoin. Toinen avoimeksi jäävä vastaus tuli Lapin yliopistosta. Filosofitaustainen rehtori Mauri Ylä-Kotola tyytyy toteamaan nykytilanteen: ”Lapin yliopistossa ei ole filosofia-oppiaineen tutkintoon johtavaa koulutusta. Filosofia on kuitenkin kaikkien yliopistojen tutkimuksen perusta: Lapin yliopistossa tutkimus kohdistuu mm. arktiseen filosofiaan UArctic-yhteistyön (www.uarctic.org) ja Arktisen keskuksen kautta sekä mm. sosiaalityön filosofiaan, taiteiden filosofiaan ja kasvatusfilosofiaan”. Rehtorin näkemys filosofian tulevaisuudesta Lapin yliopistossa jää hämärän peittoon. Teatterikorkeakoulun rehtori Paula Tuovinen kertoo, että filosofia on vahvasti läsnä Teakin opetuksessa, ja että paineet ovat pikemmin filosofian roolin kasvattamisessa kuin pienentämisessä, ainakin jos uusi taideyliopisto syntyy. Aalto-yliopiston rehtori, Tuula Teeri, vakuuttaa puolestaan, että ”Filosofia ei Aallossa ole varsinainen oppiaine mutta kuitenkin hyvin arvostettu ja tärkeä elementti opetuskokonaisuudessamme, nykyään ja ihan varmasti myös tulevaisuudessa.” Aalto-yliopistossa toimiikin useita filosofeja: Esa Saarinen, Pekka Himanen, Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila ja Juha Varto. Aaltolaista filosofiaa luonnehtii Teeren mukaan innovatiivisuus, uusien urien ja yhteyspintoja synnyttäminen ja kyky herättää keskustelua. Lisäksi ”Aallon filosofien toteuttamassa opetuksessa on avainasemassa filosofian vuoropuhelu käytännön toiminnan ja opiskelijoitten omien elämänratkaisujen välillä”. Tampereen teknillisen yliopiston rehtori, Markku Kivikoski, toteaa aluksi, että filosofiaa ei varsinaisesti opeteta heillä, mutta ”TTY:n opiskelijat voivat halutessaan opiskella filosofiaa sivuaineena tai muuten lisäopintoina, esimerkiksi Tampereen toisessa yliopistossa”. Kivikoski lisää kuitenkin, ”että tieteen ja tekniikan filosofiaan liittyvät teemat sisältyvät läpäisyperiaatteella kaikkeen opetukseemme. Erityisesti siten, että opetuksessa ja tutkimuksessa otetaan huomioon tekniikan ratkaisevan tärkeä rooli taloudellisesti, sosiaalisesti, eettisesti ja ekologisesti kestävän kehityksen haasteiden ratkaisemisessa ja inhimillisen hyvinvoinnin turvaamisessa”. Vararehtori Olli Silvén Oulun yliopistosta kertoo, että Oulussa ”ollaan selvittämässä mahdollisuuksia filosofian kytkemiseksi mukaan joustavien opintopolkujen järjestelmään”, mikä mahdollistaisi vaikkapa markkinoinnin tutkintojen monipuolistamisen. Oulun yliopistossa luotetaan myös huomiseen: ”Tulevaisuudessa filosofian opintoja sisällytetään myös Oulun yliopiston tutkijakoulun tarjontaan. Aikaa myöten tämä voi tuoda vahvistusta myös filosofian tutkimukseen”. Yleisesti ottaen näyttää siltä, että filosofian asema yliopistoissa on ainakin puheiden tasolla turvattu. Joissakin yliopistoissa filosofian laitokset edustavat yliopiston vahvuuksia ja filosofian tutkijoiden roolia yhteiskunnallisina keskustelijoina pidetään merkittävänä. Filosofian mahdollisuuksia ylittää oppiainerajoja pidetään myös tärkeinä. Aalto-yliopistossa filosofialla on rehtorin näkemyksen mukaan jopa elämänfilosofinen rooli. Eri tieteiden välisten sekä yliopiston ja yhteiskunnan välisten rajojen rikkomisen painottaminen ei kuitenkaan tarkoita, että ajatusta 'puhtaasta filosofiasta' pidettäisiin huonona, vaan esimerkiksi Wilhelmsson katsoo filosofian olevan ”itseisarvo” yliopistossa. Filosofian toteutuneet ja potentiaaliset mahdollisuudet toimia vuorovaikutuksessa sekä muiden tieteenalojen että yhteiskunnan kanssa kuitenkin korostuvat vastauksissa. Toistetusta pyynnöstä huolimatta emme saaneet vastauksia Åbo Akademin rehtorilta Jorma Mattiselta emmekä Kuvataideakatemian Markus Konttiselta. Sami Syrjämäki P.S. Julkaisemisen jälkeen saimme vastauksen myös Markus Konttiselta. Vastaus alla kokonaisuudessaan: "Kuvataideakatemiassa ei filosofiaa opeteta sinänsä oppiaineena. Filosofia kuitenkin liittyy olennaisesti vapaiden taiteiden opetuksen viitekehykseen kirjallisuutena tai kohdistettuina kursseina. Toivon että tulevaisuudessa filosofia liittyy entistä vahvemmin kuvataiteen opetuksen yhteyteen hedelmällisenä keskustelukumppanina." P.P.S. Myös Åbo Akademin rehtori, Jorma Mattinen, soitti myöhemmin ja vakuutti, että filosofia on heillä hyvissä kantimissa myös tulevaisuudessa. Elännässä on ollut urheilufilosofisesti kiihkeä syystalvi. Esipelistä kävi IS:n myöhämarraskuinen verkkokeskustelu valmentajapestin prekaariudesta. Nimimerkki ”Man in Black” kommentoi entisen TPS-käskyttäjän lopareita KHL-liigajoukkue Lokomotiv Jaroslavista: ”Suikkasen tapauksessa Venäjällä riitti potkuihin, että valmentajan filosofi[a] poikkeaa seuran filosofiasta.” Jos jotakuta mietitytti, mitä virkaa sana ”filosofia” tässä toimitti, moniselitteis-avopäätteinen lisävirke täsmensi asiaa: ”Ne asiat jotka seuran kehittämiseen on sovittu, jos ne ei toteudu ja on vielä häviöputki päällä, jolle ei näy loppua...” Suominen: ”No, nyt arvelen, että teidän filosofia on lähteä voittamaan uudestaan.” Nykky: ”Kyllä se mahdollisesti näin on.”
P.S. (29.12.2010)
toimitus
10.12.2010
HKL:n myöhäbussiin kiipesi viime lauantaina kolmikymppisten bailuseurue. Pari pirteää, muutama tasatahtinen, viisi jo umpimielisiksi ryhtynyttä. Yksi vaitonainen herkistyi puhumaan, kun oli vähän aikaa keikkunut kumipyöräkyydissä lumisilla kaduilla. Haluttiin tai ei, matkasta tuli opastettu. Selostettuaan tuttavilleen ja muillekin matkustajille muun muassa Yleisradion ja MTV3:n välisen suhteen historiaa ja todettuaan, että digiaikanakin hän on valmis maksamaan television katselusta lupamaksuna tai verona, vakavansorttinen mies kertoi lounaismurtaen, mistä ei taas mielisi pulittaa senttiäkään.
P.S.
P.P.S. ”Mitä vitun paskanjauhantaa täälläkin jauhetaan? Raha se teitä pellejä tähänkin touhuun on laittanu! Filosofeja mukamas ja ei tajua saatana vieläkään kuinka hevon vituillaan tää maailma on ja tossa vitun etusivulla jostain politiikasta yms muista hulluista juttua? Ettekö te Minkä helvetin takia Vanhanen vetää välistä rahaa että pääsee pressaks? Mikä teitä kaikkia vaivaa? NO VITTU RAHA!!@@ Miettikää sitä vitun filosifian pellet.. Mietitte jotain vitun tyhjää? Häpeettekö kattoo peiliin? Joudutteko vittu ryhdistäytyy siinä ja miettiä että ohhoh oonhan minä nyt viisas ja kaikkee mutta ei perkele...?!?! Vai meinasitteko parantaa maailmaa? Luulempa että se oma pärjääminen on etusijalla jossei sitten satu vastasyntynyttä löytymään just tällä sekunnilla.”
Tällä palstalla jo pariin kertaan (http://filosofia.fi/node/4576 & http://filosofia.fi/node/4963) puffattu uusi aikakauslehti The Journal of Philosophy and Popular Culture ei ole vieläkään nähnyt päivänvaloa. Thompson Riversin yliopistossa hanketta virittelevällä filosofian apulaisprofessorilla Jeff McLaughlinilla on ollut hidasteita tiellään. Uusilla uteluilla kiusattuna hän kertoi allekirjoittaneelle, että verkkolehden toteuttamiseksi ei yksinkertaisesti ole järjestynyt riittämiin aikaa eikä tukijoukkoja. Ensi vuonna miehen on kumminkin määrä käyttää virkavapaastaan jellonanosa visioimansa filosofian ja populaarikulttuurin erikoistoimitteen pystytykseen.
Jarkko S. Tuusvuori
tommi
20.11.2008
Message from Mr Koïchiro Matsuura, Director-General of UNESCO, on the occasion of World Philosophy Day
20 November 2008 This year, World Philosophy Day is dedicated to celebrating the 60th anniversary of the Universal Declaration of Human Rights. Of eminent philosophical importance, the 1948 Declaration implicitly evokes the universality of human beings and their rights. It also provides an opportunity to revisit today some of the key concepts that underpin our modernity: human dignity, freedom and universality. Let us see this Day as a shared moment of analysis that will contribute to a wide ranging and multidimensional discussion on the importance of human rights in what we say and do, and further than that, on their inherently cross-cutting nature - human rights can and should inform the challenges we face today: quality education for all, the fight against discrimination, ethics of science and bioethics, intercultural dialogue and cultural diversity, press freedom and media pluralism. World Philosophy Day 2008 will be launched in Palermo, Italy on 20 November with a debate on "Rights and Power". To mark the occasion, numerous meetings are planned in over 80 countries around the world. These meetings are intended to make World Philosophy Day a moment of open and free universal dialogue bringing together philosophers, academics, researchers, students, school pupils and teachers. I would like to thank international philosophical institutions such as the International Council for Philosophy and Humanistic Studies (ICPHS), the International Federation of Philosophical Societies (FISP) the International Institute of Philosophy (IIP), the UNESCO Chairs on Philosophy and the UNESCO International Network of Women Philosophers (created in 2007) for their invaluable assistance in this common effort. The universality and indivisibility of human rights, upon which the system enshrined in the United Nations Charter is based, constitute a "common language of humanity". I hope this Day will offer the international community the opportunity to engage in informed and enlightened debate about its foundations, values, standards, principles and ideals. Koïchiro Matsuura Lisätietoja UNESCOn kansainvälisestä filosofian päivästä: http://portal.unesco.org/shs/en/ev.php-URL_ID=12341&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html Koïchiro Matsuuran tervehdys löytyy myös muilla kielillä: http://portal.unesco.org/shs/en/ev.php-URL_ID=12355&URL_DO=DO_TOPIC&URL_SECTION=201.html UNESCOn kansainvälistä filosofian päivää vietetään myös Helsingissä 20.11.2008. Lisätietoja ohjelmasta löytyy kalenteristamme: UNESCOn kansainvälinen filosofian päivä
Vieras
16.04.2008
Den 6/4 fanns en artikel i New York Times som pekar ut en ny våg av intresse för universitetsstudier i filosofi.
http://www.nytimes.com/2008/04/06/education/06philosophy.html?_r=2&oref=slog I artikeln intervjuas David Schrader som är ordförande för det amerikanska filosofisällskapet. Han gick ganska långt i att hävda direkt nytta med filosofistudier. I förhoppning om nya fakta i det målet bad jag honom om några hänvisningar. Han svarade vänligen och gav tillstånd för spridning av svaret: "While there is not a single location that collects the kind of data that I wish we had to support my claims in the NYT interview, there are a number of sources upon which I base those claims. First, the APA website (www.apaonline.org) has a link entitled, "Data." Much of the data is really quite old, but there is recent data on performance by undergraduate major on the Graduate Record Examination (GRE) that shows philosophy ranking very well. There is also data available on the web showing very high performance by philosophers on the Law School Admission Test (LSAT). You can find that data by doing a google search on "LSAT scores by Major." The relevant site will be the first one listed. The site aggregates philosophy majors and religion majors, but philosophy majors would clearly make up the largest part of that group. Another nice bit of data is available at http://ace.acadiau.ca/arts/phil/why_phil/scores.htm. I do not have access to hard data supporting my more general comments. It comes from a large body of anecdotal data of student claims about the value of their philosophy major, as well as some solid data that looks not simply at philosophy, but at the humanities more generally. At this past annual meeting of the American Association of Colleges and Universities former Harvard President, Derek Bok, reported data that show significant undergraduate improvement in writing skills among humanities majors, modest improvement among social science majors, and decline in writing skills among natural science majors. I believe that data may be found in his recent book, Our Underachieving Colleges. I would love to be able to provide more solid data. This, however, is the best that I can do at the moment." Jan Willner, universitetslektor i filosofi, studierektor, Linköpings universitet
ss
13.11.2007
Jokelan koulussa kahdeksan ihmistä surmannut nuori mies kertoi nettipalstoilla ihailevansa Nietzscheä ja haki oikeutusta teoilleen Nietzschen filosofiasta. Jokelan surullisten tapahtumien jälkeen Friedrich Nietzsche nousikin lukuisten nettikeskusteluiden aiheeksi. Nietzscheä kohtaan noussut mielenkiinto näkyi myös filosofia.fi-portaalissa, johon hakukoneiden kautta tulleiden osumien listalla Nietzsche nousi asiasanalistan kärkeen ja Logos ensyklopedian artikkeli ”Nietzsche” kohosi luetuimmaksi artikkeliksi.
9/11-tragedian jälkeen ihmisten mielenkiinto islamia kohtaan kasvoi huomattavissa määrin. Todettiinkin, että tapahtumien yksi hyvä seuraus oli se, että ymmärrys ja tieto islamista levisi laajalti. Tämä on kuitenkin kovin yksipuolinen näkemys. On nimittäin niin, että jokaista hevosmiesten tietotoimistosta peräisin olevaa viheliäisintäkin muslimeja koskevaa juorua levitetään netissä ja kaduilla huomattavasti tehokkaammin kuin aidosti kriittistä tutkimustietoa. Sama tapahtuu nyt Nietzschen kohdalla. Siksi on hyvä, että Nietzschen ja William Jamesin tietokäsityksistä väitellyt filosofi Henrik Rydenfelt otti kantaa asiaan. Rydenfelt toteaa tämän päivän Helsingin Sanomien vieraskynä-palstalla, että Nietzsche ei kehottanut ääritekoihin. Hän muistuttaa lukijoita siitä, että ”[Nietzschen] tukea ei saa mikään tietty yhteiskuntamalli, demokraattinen tai totalitaarinen” ja, että ”minkäänlaista kehotusta vihaan tai ääritekoihin Nietzschen kirjoitukset eivät sisällä.” Rydenfelt ymmärtää tietenkin, että Nietzscheä on käytetty aiemminkin hyväksi ja katsoo olevan mahdollista, että Nietzsche innoitti ampujan äärimmilleen vietyjä näkemyksiä yksilöiden eriarvoisuudesta myös Jokelan tapauksessa. Tämä tietenkin nostaa esiin sen kysymyksen, että mitä väärinkäsitysten tai väärinkäytösten ehkäisemiseksi on tehtävä. Nettikeskusteluissa on jo törmätty sensuurivaatimuksiin. Rydenfeltin mukaan ikärajat tai varoitustarrat olisivat pikkusormen antamista totalitarismille ja lisäksi ne antaisivat nuoria mieliä kiihottavan ”kielletyn kirjallisuuden” leiman teoksille. Radikaalien ajatusten lakaiseminen maton alle olisi Rydenfeltin mukaan karhunpalvelus yhteiskunnalle ja voisi pahimmillaan ”johtaa harhaisiin käsityksiin omasta [vallitsevasta] älyllisestä ylivertaisuudesta”. Filosofia vallitsevan yhteiskunnan tai moraalin kritiikkinä on vaarallista ja ongelmallista. Olisi kuitenkin varmasti vähintäänkin yhtä vaarallista ja ongelmallista, jos filosofia näkyisi vain ja ainoastaan arvokkaana, mutta täysin vaarattomana toimintana moraalisten polttopisteiden ulkopuolella. En ole varma, onko tällaisten keskusteluiden aika tullut vielä tässä vaiheessa, kun Jokelan uhrien omaisten, ystävien ja muiden läheisten kokema surutyö on vasta aluillaan. Toivon, ettei tämä blogimerkintä syvennä heidän suruaan. Sami Syrjämäki
tere
26.09.2007
Filosofian tuuppaminen verkkoon kaiken kansan saataville on Valistuksen jäljillä. Ainakin valistuksen. Kuten Mikael Böök toteaa: ”The internet is the new hardware and software of the library. Henceforward, the internet and the library are indeed one and the same institution.” Kaikenlaisia alaviitteitä ja varauksia tähän voisi varmasti liittää. Suurin osa maailman ihmisistä ei käytä Internettiä, ja suurin osa joka käyttää, suuntaa suoraan aikusviihteeseen. Silti ja sittenkin, informaation kasautumisella verkkoon on tietopoliittisia seurauksia; ehkä jopa epistemologisia seurauksia.
Ja Kant sanoi: ”Sapere aude! Habe Mut, dich deines eigenen Verstandes zu bedienen! ist also der Wahlspruch der Aufklärung.” Siinä sitten onkin selvittämistä, mitä tarkoittavat “eigen” ja “Verstand”. Esimerkiksi Stirnerillä tai Heideggerilla saattaisi olla “eigen”ista sanottavaa, jota kantilainen valistus ei purematta niele. Jope Ruonansuu tiivistää: “Aattelepa ite.” Oman järjen julkinen käyttö siirtyy kovaa vauhtia verkkoon. Wikipedia.org keskustelusivuineen ja historioineen on suurin yksittäinen demokratia- ja argumentaatiohanke ikinä. Sillä ei muuten ole mitään tekemistä kansallisvaltioiden kanssa, kielten kylläkin.
Tietopoliittinen seuraus no.1: Platonin ihannevaltio menee aivan polvilleen. Ajatus on, että vain filosofikuninkaat tietävät totuuden, josta suorittavalle luokalle paljastetaan vain sopivasti muunneltuja versioita, vieläpä Sokrateen suulla. Jos ja kun suorittava luokka alkaa hillua verkossa ja välittää siellä toisilleen ties mitä, ei runoilijoita saada muurin takan pysymään, ei ainakaan runoja.
Tämä ei ole pelkkää teoriaa. Ruotsissa on puolue nimeltä Piratpartiet, joka sai viime vaaleissa noin satatuhatta ääntä. Parlamenttiin sillä ei äänikynnyksen vuoksi päästy, mutta puolueen nuoriso-osaston jäsenmäärä kasvaa kymmeniä joka kvartaalilla. Ehkä ensi kerralla. Puheenjohtaja Rick Falkvinge kertoo permimmäisen tavoitteen melko korkealentoisesti: “to make the totality of human culture available for everyone.” Jälleen kyse on kirjastosta ja jälleen tarvittaisiin monelaisia varauksia ja alaviitteitä, vaikkapa koskien sitä, mitä ylipäätään voidaan digitalisoituna informaationa esittää. Joka tapauksessa politiikkaa voi tehdä nyt näinkin.
Miksi piraattipuolue? Platonilla ei olisi varmastikaan kestänyt montaa sekuntia tajuta asiayhteyttä. Barbaarit aallonmurtajalla!
Tietopoliittinen seuraus no.2: ällistyttävää tai ei, kirjasto-barbaareja vastassa ovat paitsi Platonin kaltaiset totalitaristit myös (neo-)liberalismin ja yksilönvapauden kauneimmat tai ainakin korkeimmat kukkaset: suuryritykset. Tieto pitää pistää pakettiin ja myydä. Kaiken maailman portaalit ja digitalisointien puuhastelijat romauttavat informaation markkina-arvoa katastrofaalisella tavalla. Eikä se vielä riitä. Tuoreen tutkimuksen mukaan 52% amerikkalaisesta aikuisväestöstä pitää suhdettaan mediaan “vastaanottajana”; loput 48% kokevat olevansa partnereita, kommentoijia, kriitikoita, tuottajia; ulkopuolella perinteisen “yleisön”. Tämä on saatava kuriin heti! Vaikka sitten yksityisyyden suojaa loukkaamalla ja terroristeilla tai taloudellisella romahduksella pelottelemalla.
Kun julkisilla varoilla tuotettu tutkimustieto annetaan tolkuttomia voittoja keräävälle Elsevierille, Kluwerille tai Taylor&Francisille, jotta se voitaisiin isolla rahalla ostaa takaisin, kierii Kant Marxista puhumattakaan väkkäränä haudassaan. Joudumme opettelemaan uudestaan mitä tiede ja kirjasto tarkoittavat. Uusi nimi niille on Open Access.
Epistemologinen seuraus no1: juuri nyt toimitaan tavoilla, jotka määrittelevät mitä tieto on. Missä se on, kenen se on, miksi se on.
Se on kauheaa katsottavaa niin sisältä kuin ulkoakin päin. Esimerkiksi luotettavuus: kuka takaa filosofia.fi'n saati sitten Wikipedia.org'in? Jo jonkin aikaa Wikipedia on ollut 20 luetuimman Internet-sivuston joukossa; käyttäjämäärät ovat tasaisessa kasvussa. On todennäköistä, että suuri osa Wikipediaa (tai wikipedioita) päivittäin käyttävistä kymmenistä miljoonista ihmisistä pitää lukemaansa luotettavana asiaa sen kummemmin ajattelematta. Mutta yhtä lailla on todennäköistä, että suuri joukko – miljoonat ihmiset – päivittäin käyttävät Wikipediaa samalla tietäen, että se ei ole luotettava (samalla tavalla kuin esimerkiksi Britannica). Suuri joukko myös käyttää "muokkaa", "historia" ja "keskustelu" -linkkejä ja tietää niiden läsnäolon jokaisella sivulla. Miljoonat ihmiset käyttävät päivittäin tietolähdettä, jonka tietävät epäluotettavaksi (ja muuttuvaksi, historialliseksi, kiistellyksi, ominkin sormin muokattavaksi): eikö tämä ole radikaali epistemologinen mahdollisuus? [Ote niin & näin -lehden päätoimittajan Tere Vadénin puheesta Filosofia.fi-avajaistilaisuudessa Tieteiden talolla 26.9.]
|
HakuARKISTOAiheet4/09 (1)
9/11 (1) anarkia (2) animismi (1) antifilosofia (2) Arendt (1) argumentaatio (2) artikkelipyyntö (1) ateismi (1) audio (2) Baudrillard (1) blogit (2) Botul (1) Breivik (1) Butler (1) de Beauvoir (2) demokratia (1) Descartes (1) digitointi (1) EFS ry (1) elokuvat (3) etiikka (2) etnisyys (1) evoluutiokeskustelu (1) fasismi (1) feminismi (1) feministinen filosofia (1) filosofia (8) Filosofia.fi (3) filosofiakahvilat (1) filosofian opetus (8) filosofinen uskomus (1) Foucault (1) Frege (1) fundamentalismi (1) geofilosofia (1) Gorz (1) haastattelut (1) Hawking (1) Helsingin kirjamessut (2) Herakleitos (1) Hintikka (1) historian loppu (1) hiukkasfysiikka (1) hiukkaskiihdytin (1) Hume (1) ideologia (1) ilmastonmuutos (1) jalkapallo (1) Juha Sihvola (1) julkaisut (3) julkinen keskustelu (1) julkisuus (1) Jumala (2) kapitalismi (1) kirjasto (1) kirjat (2) kirjoituskilpailu (1) kirkko (1) kommunismi (2) kone (1) konferenssit (2) koulutuspolitiikka (5) Kreikka (1) kriisi (2) kritiikki (1) kääntäminen (1) Lacoue-Labarthe (1) lama (1) lasten filosofia (1) lehdet (2) liberalismi (1) lihansyönti (1) logiikka (1) Loistava polku (1) luonto (1) maailma (1) mafia (1) merkkipäivät (3) metafysiikka (1) mielikuvat (1) Minervan Pöllö (1) monikulttuurisuus (2) muisti (1) muistokirjoitukset (11) nietzsche (2) niin & näin (1) nykyisyys (1) olemassaolo (1) Onfray (1) palkinnot (1) Peru (1) plagiarismi (1) Platon (2) politiikka (17) pop (4) populismi (1) portaali (2) psykoanalyysi (1) rangaistuspotku (1) Ranska (1) retoriikka (2) Rorty (1) seminaarit (2) SETI (1) sosiaalinen media (2) sosiaalinen rationaalisuus (1) Suomi (1) taide (1) talous (6) Tariq Ali (1) Taylor (1) teknologia (1) tekoäly (1) teokset (1) terrorismi (2) tiede (3) tiedeolympialaiset (1) tiedepolitiikka (7) tieteiskirjallisuus (1) tohtorit (1) Trier (1) tulevaisuus (1) Turun Akatemia (1) Unesco (2) urheilu (1) uskontokritiikki (1) uuden ajan rationalistit (1) valistus (1) vallankumous (1) venäläinen filosofia (1) verkkosivut (16) westermarck edvard (1) Yhdysvallat (2) yhteiskunta (2) yliopistot (8) YouTube (1) äänikirja (1) öljy (2) Žižek (2) Filosofisia weblogeja |
