seminaarit

J. L. AUSTIN JA PUHETEOT -SEMINAARI 1.12.

Tampereen yliopisto, Päätalo, luentosali A2b, to 1.12. klo 10–15

 

Brittifilosofi J. L. Austinin postuumisti julkaistuilla luennoilla Näin tehdään sanoilla (How to Do Things With Words, 1962) on ollut huomattava vaikutus moniin humanistisiin tieteisiin. Austin kiinnitti ensimmäisten joukossa systemaattista huomiota siihen, ettei sanominen ole vain väittämistä vaan puhumalla tehdään paljon muutakin. Vaikka Austinin ajattelun yksityiskohtia on kritisoitu jyrkästikin, monet hänen käsitteistään ovat jääneet pysyvään käyttöön. Filosofien ohella kielen, kirjallisuuden, politiikan, teatterin, sukupuolen ja useiden muidenkin alojen tutkijat puhuvat yhä edelleen 'puheakteista', 'illokuutioista' ja 'performatiivisuudesta'. Seminaarissa tutkaillaan, mitä Austin oikeastaan alun perin sanoi ja mihin kaikkeen hänen käsitteensä ovat sittemmin taipuneet.

 

Tilaisuudessa juhlistetaan Austinin klassikkoteoksen tuoretta suomennosta Näin tehdään sanoilla (niin & näin). Ks. lisätietoja käännöksestä: netn.fi/nain-tehdaan-sanoilla

 

Seminaari on avoin – kaikki Austinista ja puheella tekemisestä kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita!

 

OHJELMA

10.00 — avaussanat & Risto Koskensilta (väitöskirjatutkija, TaY), Katsaus Austinin puhetekoteoriaan

10.35 — Lars Hertzberg (professori emeritus, ÅA), Puhe tekona – Austin ja Wittgenstein

11.10 — Leila Haaparanta (professori, TaY), Tieto ja väittäminen

 

11.45–12.30 — lounas

 

12.30 — Jukka Mikkonen (tutkijatohtori, TaY),  Puhetekoteoriat kirjallisuuden filosofiassa

13.05 — Outi Lahtinen (väitöskirjatutkija, HY),  Performatiivi ja performatiivisuus draaman, teatterin ja esityksen tutkimuksessa – kiistoja ja kerroksia

13.40 — Juha Vuori (professori, TY), Puheaktiteoria turvallisuudentutkimuksessa

14.15 — Maija Mattila (väitöskirjatutkija, TaY), Poliittinen edustus puheena

 

15.00 — kahvitarjoilu filosofian oppiaineen tiloissa

 

 

Tilaisuuden järjestää Tampereen yliopiston filosofian oppiaine yhteistyössä niin & näin -lehden (netn.fi) kanssa.

 

Lisätietoa tilaisuudesta: Risto Koskensilta, 040 721 0957, risto.koskensilta at uta.fi

Arvostelukappaleet: Jukka Kangasniemi, 040 721 4891, jukka.m.kangasniemi at gmail.com

Seminaarin Facebook-sivu: www.facebook.com/events/316746612034645/

SIVISTYSSEMINAARI 24.9.

 

Paikka: Kirjasto 10, Helsinki

Aika: la 24.9. klo 12-15

 

Vapaa pääsy, tervetuloa!

 

Ohjelma

 

12.00 Seminaarin avaus – Filip Häyrynen

12.10 Eero Ojanen: Snellmanin sivistysidea

12.25 Jan Erik Mansikka & Jarno Paalasmaa: Sivistyksen ulottuvuuksia. Mitä näkökulmia steinerkasvatuksen sivistyskäsitys tuo keskusteluun?

12.50 Sikermä runoja tai muuta taiteellista

13.00 Kahvia ja keskustelua

13.15 Kaisu Otsamo. Puheenvuoro otsikolla Millainen on oppiva yhteisö? Oppiva yhteisö on OPS-tekstien keskeinen käsite, jonka määrittely kuitenkin on vaikeaa. Koulut muuttuvat, mutta muuttuvatko ne todella?

13.35 Timo Jantunen: Leikki ja sivistys. Leikin rooli kasvatuksessa ja opetuksessa

13.50 Keskustelua

14.10 Eeva Raunela: Ydintaidot ja ajattelun tahtominen. Dialogisesta opettamisesta lähinnä steinerlukioiden Erasmus+-projektin näkökulmasta. Dialoginen opettaminen kun on vain yksi tapa kehittää luovan ajattelun taitoa, joka on projektimme keskiössä.

14.30 Keskustelua

14.40 Yleiskeskustelu

14.55 Seminaarin päättäminen – Filip Häyrynen

 

Järjestää:

Kriittinen korkeakoulu, Steinerkasvatuslehti ja Steinerkasvatuksen liitto.


http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/yleisoluennot/sivistysseminaa...

Ihmisen lyhyt historia –seminaari, la 17.9.2016 klo 13.30-18.00

 

100 000 vuotta sitten ihmislajeja oli ainakin kuusi. Nyt lajeja on vain yksi: Homo Sapiens. Miten meidän lajimme syrjäytti muut lajit? Miten lajimme alkoi uskoa jumaliin, ihmisoikeuksiin ja valtioihin sekä alkoi käyttää rahaa, kirjoittaa kirjoja, laatia lakeja ja kehittää yhä tehokkaampia välineitä oman elinympäristönsä muokkaamiseen?

Tänään tietotekniikan  ja tekoälyn kaikkialle levinnen käytön ja kehityksen myötä olemme joutuneet  keskellä uutta mullistusta, joka on asettamassa lajimme ennenkuulumattomien uusien haasteiden eteen.

Alustajina FT Antti Hautamäki ja professori Matti Lehtihalmes ja kommentaattoreina FT Eero Ojanen ja metropoliitta Ambrosius. Seminaarin puheenjohtajana FT Tarja Kallio-Tamminen.

Seminaari järjestetään yhteistyössä Filosofiklubin ja Kriittisen korkeakoulun kanssa.

 

Hinta 20€, sis. suolapalan ja kahvit. Maksetaan paikan päällä.

 

Ilmoittautuminen 16.9. mennessä: reception at sofia.fi tai puh. 010-277 900.

 

Ohjelma

13.30 Ilmoittautuminen, tee- ja kahvitarjoilu

14.00 Avaus: Juha Olavinen

14.05 FT Antti Hautamäki: Mikä teki ihmisen ihmiseksi?

14.50 Kommenttipuheenvuoro: Metropoliitta Ambrosius

15.05 Keskustelua ja kysymyksiä

15.30 Tauko. Tarjolla kahvia ja teetä sekä kala- ja kasvispiirakoita

16.30 Professori Matti Lehtihalmes: Onko eläinten ja ihmisten kommunikoinnissa eroja?

17.00 Kommenttipuheenvuoro: FT Eero Ojanen

17.15 Paneeli: Alustajat ja kommentoijat. Puheenjohtajana FT Tarja Kallio-Tamminen

18.00 Päätös

 

Tervetuloa!

 

. . . . .

 

Seminaarin lähtökohtana on toiminut Jerusalemin hebrealaisen yliopiston professorin Yuval Noah Hararin huomattava teos Sapiens – ihmisen lyhyt historia (Bazar 2016)

 

Antti Hautamäki on filosofian tohtori, vapaa tutkija ja teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa. 2010 – 2013 hän toimi Jyväskylän yliopiston Agora Centerin johtajana ja 2009 – 2013 tutkimusprofessorina. SITRAn tutkimus- ja ohjelmajohtajana Hautamäki oli 1996 – 2008. Hautamäki on pitkään kehitellyt uudentyyppistä innovaatiokäsitystä, jota hän kutsuu kestäväksi innovaatioksi. Hänen laajasta kirjallisesta tuotannostaan mainittakoon esimerkiksi yhdessä Pirjo Ståhlen kanssa julkaistu Ristiriitainen tiedepolitiikkamme (Gaudeamus 2012), joka paneutuu ajankohtaiseen keskusteluun tiedepolitiikasta ja yliopistojemme tulevaisuudesta, jossa humboldtilaisen sivistysyliopistoihanteen ja markkinalogiikan ristiriitaiset paineet hakevat ratkaisuaan.

Hautamäen Yuval Noah Hararin kirjasta tekemä arvio on hyvä johdatus seminaarimme teemaan: http://anthauta.blogspot.fi/2016/05/hararin-kirja-sapiens-ihmisen-lyhy.html

 

Matti Lehtihalmes on Oulun yliopiston logopedian professori. Nykyisessä tehtävässään hän on ollut 22 vuotta ja sitä ennen 10 vuotta Helsingin yliopistossa tutkijana ja opettajana. Hänen keskeisimmät tutkimus- ja opetusalat liittyvät aivoverenkiertohäiriöiden aiheuttamin puheen ja kielen häiriöiden paranemismekanismeihin ja kuntoutukseen. Lisäksi hän on perehtynyt puheentuoton mekanismeihin ja erilaisiin motorisiin puhehäiriöihin sekä nielemisvaikeuksiin ja niiden kuntoutukseen. Viime vuosina hän on työskennellyt monitieteisissä ryhmissä ihmisten vuorovaikutusmekanismien ja niiden analyysin tutkimuksessa. Uusimpana koulutusavauksena hänellä on ihmisen evoluution ja käyttäytymisen monitieteisen opintokokonaisuuden toteuttaminen.


Helsinki Symposium on Philosophy of Psychiatry: Culture, Extended and Embodied Cognition and Mental Disorders 2016

30 June – 1 July, 2016, Lapinlahti, Helsinki


An international symposium organized by the Helsinki Network for Philosophy of Psychiatry, in collaboration with TINT (Centre of Excellence in the Philosophy of the Social Sciences), the Subjectivity, Historicity, Communality Research Network and the Doctoral Programme for Philosophy, Arts and Society.

Our theme, Culture, Extended, Embodied Cognition and Mental Disorders, encompasses cultural issues of mental disorders related to diagnostics, definitions and classifications, as well as phenomenological questions of experience, affectivity and embodiment. The aim of the symposium is to open new horizons for interdisciplinary approaches to mental disorders.

Two days of lectures and discussions among researchers and practitioners take place in the historic Lapinlahti Hospital, which is a former mental institution, among the first modern psychiatric hospitals in Europe.

 

Keynote speakers include:

Giovanna Colombetti, Associate Professor at University of Exeter

Rachel Cooper, Senior Lecturer at Lancaster University

Daniel Hutto, Professor at University of Wollongong

Harold Kincaid, Professor at University of Cape Town

Dominic Murphy, Associate Professor at University of Sydney

Jaakko Seikkula, Professor at University of Jyväskylä

 

Registration has ended (June 1st 2016) – if you would like to inquire about extra places, send us an email at psychiatry-symposium[at]helsinki.fi.

 

Preliminary programme

 

30.6. Thursday

9:30 Registration (& lunch tickets)

10:00 Pii Telakivi & Anna Ovaska, Welcome wishes and a word on Lapinlahti Hospital

10:15-10:45 Tuomas Vesterinen, Culture and the Extension of Mental Disorders

10:45- 12:00 Dominic Murphy (TBA)

12:00-13:00 Lunch

13:00-13:30 Marion Godman, What Is Cultural and What Is Bounded about (Some) Psychiatric Syndromes?

13:30-14:00 Samuli Pöyhönen & Petri Ylikoski, Causal Matrix for Addiction

14:00-14:30 Coffee break

14:30-15:00 Jaakko Kuorikoski & Susanne Uusitalo et al. (TBA)

15:00-15:30 Joona Taipale, The Object of Addiction. Perspectives from Psychiatry, Psychoanalysis and Phenomenology

15:30-15:45 Break

15:45-17:00 Daniel Hutto, A Reconciliation for the Future of Psychiatry: both Folk Psychology and Cognitive Science

17:00-17:30 Tour around Lapinlahti

19:00 Symposium dinner at Holiday, Katajanokka

 

1.7. Friday

10:00 Opening

10:10-10:30 Sanna Tirkkonen, Introduction: Experience and Psychiatric Knowledge

10:30-11:45 Jaakko Seikkula, Open Dialogues: Re-organizing Psychiatry and Focusing on Generating Embodied Dialogues

11:45-12:45 Lunch

12:45-14:00 Giovanna Colombetti, Embodied Moods: from Extension to Incorporation

14:00-14:30 Coffee break

14:30-15:00 Caterina Marchionni, Challenging the Mechanistic view in Psychiatry

15:00-16:00 Harold Kincaid, Realism and Antirealism about Psychiatric Classification

16:00-16:15 Break

16:15-17:30 Rachel Cooper, Extended Mental Disorder

17:30 Picnic at Lapinlahti

 

Saturday 2.7.

Picnic at Suomenlinna


Ordinary Language and Metaphysics

Workshop at Åbo Akademi University, May 12-13 2016
Location: Auditorium Westermarck, C 101, Department of Philosophy, Fabriksgatan 2

Participation is free, but those who are interested should send Prof. Martin Gustafsson margust (a) abo.fi an e-mail before May 5 to register.

Program
Thursday, May 12
9.30-9.45    Opening words
9.45-11.00    Wolfram Gobsch (University of Leipzig): Hegel’s Conception of Philosophy’s Relation to Life
11.15-12.30    Oskari Kuusela (University of East Anglia):   Misunderstanding the Role of the Ideal in Our Language
12.30-14.00    Lunch
14.00-15.15    Stefan Giesewetter (University of Potsdam/Åbo Akademi University): Later Wittgenstein’s ‘Piecemeal’ Approach to Philosophy
15.30-17.00    Anne-Marie Søndergaard Christensen (University of Southern Denmark) : Wittgenstein on ‘Metaphysics as a Kind of Magic’
19.00    Dinner

Friday, May 13
10.00-11.15    Martin Gustafsson (Åbo Akademi University):  Categories, Reality, and Ordinary Language
11.45-13.00    Jean-Philippe Narboux (University of Bordeaux III):
    The Indirect Significance of the Philosophical Appeal to Ordinary Language
13.00 -    Lunch, and continuing informal discussion at a suitable venue

The workshop is organized within the Academy of Finland research project, “The Philosophical Import of Ordinary Language: Austin, Ryle, Wittgenstein, and their Contemporary Significance”.
Contact: Martin Gustafsson, martgust@abo.fi

Overall Themes and Questions
Wittgenstein – early and late – sometimes talks of metaphysics as if it were one single project resting on one fundamental sort of error. As in Zettel 458: “Philosophical investigations: conceptual investigations. The essential thing about metaphysics: it obliterates the distinction between factual and conceptual investigations.”
Here and at other places, Wittgenstein seems to ignore the Kantian distinction between critical and dogmatic metaphysics. Critical metaphysics proceeds from the notion that the metaphysical order of reality is the same as the logical order of thought and language, and that metaphysics can therefore be meaningfully pursued only by investigating this shared logical order. Dogmatic metaphysics, on the other hand, conceives of reality’s order as separate from what it sees as our merely subjective or conventional means of representation. Consequently, whereas the critical metaphysician will reject dogmatic metaphysics as a confused attempt to investigate the world “from sideways on,” the dogmatic metaphysician will conceive critical metaphysics as a subjectivist form of idealism.

Dogmatic metaphysics was always one of Wittgenstein’s central targets. His relation to critical metaphysics is less clear. The Tractatus is often read as a work of critical metaphysics, and it is fairly easy to see why. But what about his later philosophy? Interpreters who emphasize the independence and arbitrariness of Wittgensteinian grammar will deny that his later project can sensibly be conceived as a form of critical metaphysics. Other readers, including Anscombe, McDowell and Putnam, seem much more open to a critical-metaphysical way of inheriting Wittgenstein’s later thought.
Central here is later Wittgenstein’s view of the philosophical import of ordinary language. What is the exact significance of his stated aim to “bring words back from the metaphysical to their everyday use” (PI 116)? It has often been said that later Wittgenstein’s emphasis on ordinary language goes hand in hand with a deep criticism of philosophy’s traditional aspiration towards system-building. Now, a systematic aspiration of the sort Wittgenstein seems to reject is present not only among dogmatic but also among critical metaphysicians. Indeed, as Kant’s own work aptly illustrates, systematicity is often seen as absolutely central to the critical-metaphysical endeavor. So, does Wittgenstein’s rejection of system-building in philosophy show that he is not doing any sort of metaphysics at all? Or, is his point that critical metaphysics can somehow be done in a non-systematic fashion? Or, is there a deep tension at the heart of Wittgenstein’s philosophy, between his attack on system-building and an aspiration to do critical metaphysics? Or, is Wittgenstein a systematic philosopher in the relevant sense, after all?

Similar questions arise not only with regard to Wittgenstein, but also with regard to other 20th century thinkers who have emphasized the philosophical significance of ordinary language, including J. L. Austin, Gilbert Ryle, and Stanley Cavell. The overall aim of the workshop is to discuss this tangle of issues, exegetically and systematically. Individual papers need not engage in exegesis, but can well look more systematically at one or several of the difficulties involved.

Welcome on December 2nd to the Law and Phenomenology workshop organized by The Research Network Subjectivity, Historicity and Communality, The Finnish Association for the Philosophy of Law and The Faculty of Law, University of Helsinki.

 

The workshop explores the contemporary significance of phenomenological approaches to law with the aim to reflect on the relation between law and phenomenology from different perspectives. How is law to be understood as a phenomenon? How do phenomenological approaches figure within contemporary jurisprudence? How are the phenomena of lawfulness, legality and/or normativity approached within classical phenomenology? What is the relationship between law and politics from a phenomenological perspective?

 

Please find the program below.

 

http://blogs.helsinki.fi/shc-helsinki/

https://www.facebook.com/events/755746701219708/

 

Law and Phenomenology Workshop

Venue: House of Sciences and Letters, Kirkkokatu 6, Helsinki

Room 312, 3rd floor

December 2nd 2015

 

10.15–10.30 Sara Heinämaa (Jyväskylä): Opening words

10.30–11.30 Ferdinando Menga (Tübingen): Radical Democracy, Conflicts, Transformative Politics: Phenomenological Remarks on the Transgression of Politico-Legal Boundaries

11.30-11.45 Coffee

11.45–12.45 Sophie Loidolt (Vienna): Phenomenology, Law, and the Political:

On the Possible Role of Phenomenological Approaches to Subjectivity and Intersubjectivity in Legal Theory

12.45–14.15 Lunch

14.15–15.15 Ari Hirvonen (Helsinki): Heidegger and Philosophy of Law

15.15–16.15 Emily Hartz (Southern Denmark):  Law as a Particular Structuring of Subjectivity and World 

16.15–16.45 Coffee

16.45–17.30 Timo Miettinen (Helsinki):  On the Foundations of the European Economic

Constitution: Ordoliberalism and Phenomenology

17.30–18.15 Hanna Lukkari (Helsinki): “Our rights”: On Human Rights and Self-Legislation


Nykysuomen seura ry:n, Kopula ry:n sekä tutkimuskeskus Pluralin järjestävät pienimuotoisen esitelmä- ja keskustelutilaisuuden ymmärtämisestä.

 

Aika: lauantai 10.10.2015 klo 13.00-15.00

Paikka: Tampereen yliopisto, Linna-rakennus, luentosali K103 (Kalevantie 5, Tampere)

 

Ymmärtämistä käsitellään tavallisesti eri kielten välisenä ilmiönä, vieraan kielen oppimisen tai kääntämisen ja tulkkauksen näkökulmasta. Tässä tilaisuudessa ymmärtämistä ja ymmärtämättömyyttä tarkastellaan ihan äidinkielisten kesken. Kuinka paljon ihmiset ymmärtävät toisiaan väärin, vaikka puhuvat samaa äidinkieltä? Miksi kielenkäyttö on joskus niin vaikeaa, vaikka ihminen oppii oman äidinkielensä jo parivuotiaana? Mitä ymmärtäminen edellyttää? Mikä sitä estää? Missä määrin yhteisymmärrys äidinkielisten kesken on illuusio? Tässä tilaisuudessa kolme asiantuntijaa valottaa ymmärtämisen problematiikkaa eri näkökulmista.

 

OHJELMA

 

Klo 13.00

Tervetuliaissanat

Minna Vanhasalo, Nykysuomen seuran puheenjohtaja

 

Klo 13.15

Väärinymmärrysten syitä ja seurauksia

Venäjän kielen professori Arto Mustajoki, Helsingin yliopisto

 

Klo 13.45

Kielen ymmärtäminen kieliteknologian näkökulmasta

Kieliteknologian professori emeritus Kimmo Koskenniemi, Helsingin yliopisto

 

Klo 14.15

Väärinymmärrysten hyödyntäminen komiikassa

Koomikko, HM, YTM Tuure Pitkänen

 

Klo 14.40-15.00

Keskustelua

 

Tilaisuuden jälkeen vapaa keskustelu jatkuu aiheesta ja aiheen vierestä Kielipiirissä myöhemmin ilmoitettavassa paikallisessa pubissa.


Tilaisuus on maksuton ja avoin kaikille.


Tapahtuman sivu Facebookissa: https://www.facebook.com/events/1479217835738588/


Tervetuloa!


RETHINKING REVOLUTION An International Symposium

September 25, 2015, University of Helsinki Tutkijakollegium (Fabianinkatu 24), room 136


The aim of the symposium is to investigate whether the idea of ‘revolution’ is still politically and theoretically useful today, and if so, what we should understand by it. By combining philosophical, historical and political perspectives on the topic, we aim to generate a broad discussion on the possibilities of social transformation in contemporary societies.

 

10.15:    Welcome (Johanna Oksala)

10.30- 12.30:  The Revolutionary Legacies of Kant and Arendt

Omri Boehm (New School for Social Research): ‘Kant on Enlightenment as Revolution’

Ulrika Björk (Södertörn University): ‘Hanna Arendt and the Revolutionary Moment’

12.30-14.00:  Lunch

14.00-16.00:  The Revolutionary Promises of Marxism, Feminism and Ecology

Cinzia Arruzza (New School for Social Research): ‘Conflictual Universality: A Feminist Perspective on Revolution’

Jason W. Moore (University of Umeå): ‘Revolutions: Social, Ecological or World-Ecological?’

16.00-16.30: Coffee

16.30-18.15:  Revolutionary Time

Kristian Klockars (University of Helsinki): ‘The Democratic Revolution, its Presence and Future’

Ari-Elmeri Hyvönen (University of Jyväskylä): ‘Revolutionary Spirit, Worldlessness, and Violence: Arendt, Badiou, and Zizek’

Juuso Tervo (Aalto University): ‘Corrosive Temporalities: Art and the Time of Revolution

 

Contact: Johanna Oksala (johanna.oksala at helsinki.fi) & Ulrika Björk (ulrika.bjork at sh.se)


11.08.2015 - 12.08.2015

EPISTEMOLOGY WORKSHOP

University of Helsinki

August, 11 -12, 2015

Venue: Unioninkatu 40, room 4

 

Program

 

Tuesday 11/8

9:15 - 10:15 Jennifer Lackey (Northwestern University), TBA

10:15  - 11:15 Alan Millar (University of Stirling),  "Social Dimensions of Knowledge"

11:15  - 12:30 Lunch break

12:30 - 13:30 Ram Neta (University of North Carolina, Chapel Hill), TBA

13:30 - 14:30 Michael Hannon (Fordham University), "Knowledge Ascriptions: A User's Guide"

14:30 - 14:45 Coffee break

14:45 - 15:45 Markus Lammenranta (University of Helsinki), "How to Be a Disjunctivist?

 

Wednesday 12/8

9:15 - 10:15 Baron Reed (Northwestern University),  "Norms of Doubt"

10:15 - 11:15 Benoit Gaultier (University of Helsinki), "There Are No Authoritative Epistemic Reasons to Believe"

11:15 - 12:30 Lunch break

12:30 - 13:30 Jonathan Jenkins Ichikawa (University of British Columbia), "Basic Knowledge First"

13:30 - 14:30 Maria Lasonen-Aarnio (University of Michigan, Ann Arbor), “Victims of deceit and the virtue of reasonableness"

14:30 - 14:45 Coffee break

14:45 - 15:45 Jaakko Hirvelä (University of Helsinki), "Knowledge, Virtue and Safety"

 

Organized by Markus Lammenranta’s Academy Project The Sociality of Knowledge.


Time: 3-4 June 2015

Venue: Tieteiden talo (House of Science and Letters), Kirkkokatu 6, Helsinki

 

Speakers:

Rachel Condry

Sari Kivistö

Avishai Margalit

Martha Nussbaum

Sami Pihlström

Risto Saarinen

Naoko Saito

Sigridur Thorgeirsdottir

 

The symposium is free for all but pre-registration is required. Please register online at  https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/61118/lomake.html by May 28.

 

Further information including symposium programme is available at: http://www.helsinki.fi/collegium/events/reconciliation/index.html

Syndicate content