adressit

Dear colleagues,

 

The discussions at the next summit of the European Union heads of state or government, which is scheduled for 22 and 23 November, will be decisive in determining the EU research budget for the next seven years.  Several Member States are demanding severe cuts on the total EU budget and research will have to compete with other policy priorities.

 

This is a time when we, the scientific community, should act together and make our case to protect research funding, including that of the European Research Council (ERC), from cuts. Decisions will be prepared in discussions  among politicians at the national level. All of us must look for opportunities to affect these decisions and send a strong signal to the  heads of state or government.

 

An open letter signed by European Nobel laureates has been published in top European newspapers this week. The impact of this letter will be increased if it is followed by a mobilization of the national scientific communities.  To keep the momentum going, an online petition has been launched:

 

http://www.no-cuts-on-research.eu

 

This action is coordinated by the Initiative for Science in Europe  (; www.initiative-science-europe.org)Please contact Wolfgang Eppenschwandtner, Executive Coordinator of the ISE if you have any questions or suggestions.


Mediatiedote / Julkaisuvapaa HETI
 
Nimekkäät asiantuntijat kannattavat filosofiaa peruskouluun
 
 
Yli 150 tunnettua suomalaista yliopistoasiantuntijaa esittää lapsille ja nuorille suunnattua filosofiaa peruskouluun.
 
Kannanotto painottaa, että 2000-luvun koulussa on panostettava selvästi aiempaa vahvemmin ajattelu- ja keskustelutaitoja ja kokonaisuuksien hahmottamista tukevaan opetukseen sekä eettiseen ja demokraattiseen kasvatukseen. Kannanoton mukaan pedagoginen filosofia vahvistaa tutkitusti näitä nyky-yhteiskunnan kannalta keskeisen tärkeitä valmiuksia.

 
Aloitteen taustana on maailmalla suosioon noussut ja Suomessakin yhä laajempaa kiinnostusta herättävä lasten ja nuorten filosofoinnin pedagogiikka. Kannanottoa tukeva allekirjoittajien nimilista on kertynyt lyhyessä ajassa maaliskuun lopussa. Lasten ja nuorten filosofianopetuksen asiantuntijoiden lisäksi se koostuu laajasti useiden eri alojen merkittävistä yliopistotutkijoista, professoreista ja dosenteista. Joukossa on myös erittäin tunnettuja emeritus-vaikuttajia. Kannattajien monialaisuus itsessään kertoo siitä, miten filosofian katsotaan kuuluvan keskeiseksi osaksi nykyaikaista kouluopetusta ja vahvistavan perustavia kriittisen ajattelun valmiuksia sekä kokonaisvaltaista sivistymistä.
 
Peruskouluikäisille lapsille ja nuorille suunnattu filosofia on merkittävä opetuksellinen innovaatio, joka merkittävin tavoin erottuu esimerkiksi akateemisesta tai lukiofilosofiasta poikkeavaksi ja lapsuusikään erinomaisesti soveltuvaksi pedagogiseksi lähestymistavaksi. Lasten filosofointi on yhteisöllistä ja tutkivaa pohdintaa elämän ja kulttuurin peruskysymyksistä: hyvyydestä, totuudesta ja kauneudesta. Lapsia ei pidetä akateemisina oppineina, vaan tuetaan heidän olennaisesti filosofisia valmiuksiaan ihmetellä ja kysyä, esittää ja vaatia perusteita, eritellä ja arvioida, päätellä ja hahmottaa seurauksia, ajatella omaa ajatteluaan ja niin edelleen. Tällaiselle filosofiselle ajattelutyölle on ominaista avoin, rehellinen, utelias, kiireetön ja ihmettelevä asenne sekä herkkyys tunnistaa niin omaan kuin toistenkin ajatteluun sisältyviä olettamuksia, oivalluksia ja ongelmia.
 
Kannanotto on luovutettu maaliskuun lopussa peruskoulun uudistusta valmistelevalle Opetushallituksen tuntijakotyöryhmälle sekä tiedoksi opetusministerille. Kannanotto on tehty erillään eturyhmistä, opettajajärjestöistä ja muista kollektiivisista tahoista, joten allekirjoittajissa on yksinomaan yliopistollisina asiantuntijoina toimivia yksilökannattajia. Esityksen ovat muotoilleet kasvatustieteen, koulupedagogiikan ja filosofian asiantuntijat ilman taustatahoja tai -järjestöjä.
 
Esittäjien nimilistan laajuus ja poikkeuksellinen nimekkyys ovat osoitus myös siitä, että monet eturivin yliopistoasiantuntijat pitävät peruskoulun uudistamista ensiarvoisen tärkeänä hankkeena.
 
Kannanotto allekirjoittajineen sekä perusteluosio tämän tiedotteen liitteinä.
 
Perustiedot kannanotosta, kannanoton tukijoiden nimilista sekä lisä- ja taustatietoa lasten ja nuorten filosofiasta aloitteen verkkosivuilla:
http://filoaloite.wordpress.com/

 
 
Kannanoton taustaa:
Peruskoulun tuntijakotyö

 
Suomalaisen peruskoulun uudistaminen on käynnissä. Uudistuksen suuntaviivat ja tulevan opetussuunnitelman lähtökohdat asettaa päätös peruskoulun tuntijaosta. Päätöksen tekee Valtioneuvosto vuoden 2011 alussa. Opetusministeriön tiedote tuntijaon uudistamisesta:
http://www.minedu.fi/OPM/Tiedotteet/2009/04/tuntijako.html?lang=fi

Koulunuudistuksen rytmit ovat n. 10 vuoden mittaisia, joten päätettävänä on suomalaisen peruskoulun luonne pitkälle tulevaisuuteen, aina 2020-luvulle asti.

Nykyinen koulun tuntijako (eli oppiaineet ja niiden kurssimäärät eli vuosiviikkotunnit) löytyvät valtioneuvoston asetuksesta: http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20011435
Tuntijaon nykyisiä opetusmääriä 9 peruskouluvuoden aikana (vuosiviikkotunteina eli 38 opetustunnin määrissä, vähimmäismäärät):
äidinkieli ja kirjallisuus vähintään 42 vuosiviikkotuntia (kurssia);
matematiikka 32; 
taide- ja taitoaineet 56 (josta vähimmäismäärät seuraavasti: musiikki 7, kuvataide 8, käsityö 11, liikunta 18), lisäksi kotitalous 3;
ympäristö- ja luonnontieto 31 (mukaanlukien biologia ja maantieto 10, fysiikka ja kemia 9, terveystieto 3);
oma uskonto (tai elämänkatsomustieto) 11;
historia ja yhteiskuntaoppi 10 (historia 8, yhteiskuntaoppi 2).
 
Kannanotto korostaa, että suomalaisen koulun oppiainejakoisuudesta huolimatta olisi erittäin tärkeää vahvistaa kokonaisuuksien hahmottamista kouluopetuksessa. Tähän tarvitaan sekä opetuksen tavoitteissa, oppiaineissa että opetusmuodoissa aiempaa enemmän rajoja ylittävää, perustavia kriittisen ajattelun ja ymmärryksen taitoja kehittävää ja kokonaisuuksien jäsentelyä tukevaa ainesta. Samoin nykykoulun on aiempaa selvästi vahvemmin tuettava eettisten ja demokraattisten valmiuksien kehittymistä. Kouluopetuksessa on kyettävä johdattamaan erilaisuuden kohtaamiseen ja erimielisyyksien käsittelemiseen argumentatiivisella, rauhallisella ja myös omia näkemyksiä suhteuttavalla ja kyseenalaistavalla tavalla. 
 
Suuria yhteiskunnallisia haasteita on paljon, ja niihin on löydettävä vastauksia peruskoulua uudistettaessa:
- miten lapset ja nuoret tottuvat käymään toisia kuuntelevaa ja argumentointiin eikä henkilökohtaisuuksiin perustuvaa kiihkotonta keskustelua myös vaikeista aiheista ja erimielisyyksistä,
- miten lapset ja nuoret oppivat ajattelemaan perusteellisesti ja taitavasti sekä arvioimaan kriittisesti ja itsereflektiivisesti myös omaa ajatteluaan, maailmankuvaansa ja elämyksiään siten, ettei koeta tarvetta takertua ensimmäisenä houkutteleviin kärjistettyihin mielipiteisiin, joilla on vahva tunteenomainen vetovoima,
- miten lapset ja nuoret saavat valmiuksia ja puolustuskykyä arvioida yhä kiivaammin mediasta ja muualta ympäristöstä heihin kohdistuvaa viestien ja vaikutteiden tulvaa,
- miten lapset ja nuoret oppivat rakentamaan yhdessä toisten kanssa omaa maailmankuvaansa ja arvojaan, tavoitellen hyvää elämää ja moraalisesti oikeutettua toimintaa. 
 
 
Kannanoton perustelut:
Miksi juuri lapsille ja nuorille suunnattua filosofiaa peruskouluun?

 
1. Filosofia eheyttää ja syventää oppimista yli oppiainerajojen. Filosofointi kehittää kriittisen ajattelun ja toisia kuuntelevan keskustelun taitoja, jotka ovat kasvatuksen ytimessä. Samalla kehittyvät yhteisöllisyys ja demokraattisessa yhteiskunnassa tarvittavat kansalaistaidot.
 
2. Monet lasten spontaanisti ja luonnostaan pohtimista aiheista ovat keskeisiä yleisinhimillisiä filosofisia kysymyksiä. Filosofinen ajattelu on arvokkaalla ja huomattavalla tavalla vaikuttanut kulttuurimme muotoutumiseen. Lapsille on suotava mahdollisuus filosofoida myös koulussa.
 
3. Filosofia tukee osallistavaa ja joustavaa opetussuunnitelmaa.
 
4. Lapsille suunnattu filosofia tukee opettajankoulutuksen kehittämistarpeita ja vahvistaa opettajankoulutuksen tutkimuspohjaisuutta. Lasten ja nuorten filosofiaa on kansainvälisesti tutkittu runsaasti ja kehitetty menestyksekkäästi kymmeniä vuosia.

Lue perustelut tarkemmin aloitteen verkkosivulta: http://filoaloite.wordpress.com/tietoja/
 
 
Kannanoton sanatarkka sisältö:
Esitämme peruskouluun lapsille ja nuorille suunnatun filosofian oppiainetta sekä filosofisen kriittisen ajattelun taitoihin kannustavia opetusmuotoja.

 
Filosofian kouluopetusta lasten ja nuorten ikäluokissa on kansainvälisesti tutkittu runsaasti ja kehitetty menestyksekkäästi kymmeniä vuosia. Pedagoginen filosofointi on saavuttanut yhä laajempaa kannatusta ympäri maailman. Suomalaisella koululla olisi juuri nyt erinomainen tilaisuus saada tukea aihepiirissä vahvasti etenevästä tutkimus- ja kehitystyöstä.
 
Filosofian sisällyttäminen peruskoulun oppiaineisiin ja opetusmuotoihin edistäisi useaa perustavanlaatuisen tärkeää tavoitetta samanaikaisesti:
- koululta on laajasti ja yksimielisesti toivottu vahvempaa panostusta perustavien ajattelu- ja keskustelutaitojen sekä demokraattisten kansalaistaitojen tukemiseen,
- on haluttu lisätä oppilaslähtöisiä ja luovuuteen sekä omien elämysten arviointiin kannustavia sisältöjä ja toimintatapoja,
- on haluttu vahvistaa oppilaiden kykyä kohdata, arvioida ja itsenäisesti jäsentää median sekä tieteen tuottamaa informaatiota omakohtaisella kriittisellä ajattelulla,
- on etsitty mahdollisuuksia tuoda oppilaita yhteen maailmakuva-, arvo- ja kulttuurikysymyksistä keskustelemaan,
- on koettu ongelmaksi koulun oppiainejakoisen aineksen sirpaleisuus ja etsitty kokonaisuuksien hahmottamista tukevia opetustavoitteita, -muotoja ja -sisältöjä,
- ja on toivottu eettisen kasvatuksen keinojen vahvistamista.
 
Lapsilähtöinen filosofinen ajattelu ja keskustelu opetusmenetelmänä sekä lapsille ja nuorille suunnattu pedagoginen filosofia oppiaineena vahvistaisivat yhdellä kertaa kaikkia näitä. Filosofointi tarjoaisi merkittävän pedagogisen ympäristön koulun kasvatustavoitteiden tukemiseksi.
 
Katsomme, että suomalainen koulu ja sen oppilaat hyötyisivät merkittävästi lapsille ja nuorille suunnatun filosofian sisällyttämisestä peruskoulun oppiaineisiin ja opetusmuotoihin.
 
Katso kannanoton allekirjoittajien nimilista aloitteen verkkosivulta: http://filoaloite.wordpress.com/tukijat/
 
 
Yhteydenotot
 
Kannanoton tekijöiden ja tukijoiden puolesta aloitetta edustavat (tarvittaessa delegoiden yhteydenotot eteenpäin allekirjoittaja- ja asiantuntijaryhmän muille jäsenille):
 
Hannu Juuso, KT, lehtori, Oulun normaalikoulu, Oulun yliopisto
hannu.juuso(at)oulu.fi / 050 569 4130
sekä
Tuukka Tomperi, tutkija, filosofian opettaja, kasvatustieteiden laitos, Tampereen yliopisto 
tuukka.tomperi(at)uta.fi / 040 568 2118
 
Syndicate content