Muistoja Filosofisen Yhdistyksen toiminnasta Eino Kailan puheenjohtajakaudellaPublished in/Publicerad i/Julkaistu
Ajatus 59, 2002 (7-11).
© The von Wright Heirs/ von Wrights arvingar/von Wrightin perikunta The Georg Henrik von Wright Online Collection, Filosofia.fi (Eurooppalaisen filosofian seura ry) <http://filosofia.fi/vonWright> ed./red./toim. Yrsa Neuman & Lars Hertzberg 2009. Inskanning & transkribering/Skannerointi & litterointi/Scan & transcription: Filosofia.fi Tommi Palosaari | Sonja Vanto Muistoja Filosofisen Yhdistyksen toiminnasta Eino Kailan puheenjohtajakaudella1Varhaisimmat muistoni yhdistyksemme toiminnasta ovat peräisin 1930-luvun puolivälistä. Grotenfelt oli silloin vielä puheenjohtajana aina vuoteen 1936 asti. Eino Kaila oli palannut viimeiseltä Wienin matkaltaan vuonna 1934, eli samana vuonna jona itse valmistuin ylioppilaaksi. Ylioppilasvuosinani kävin ahkerasti Filosofisen Yhdistyksen kokouksissa. Ne pidettiin Säätytalolla porvarisäädyn istuntosalissa, jonka moni läsnä olevista varmasti muistaa yhdistyksen entisenä kokoontumispaikkana. Kovin monta mieleen painuvaa muistoa yhdistyksemme toiminnasta sotaa edeltäneinä vuosina minulla ei kuitenkaan ole. Tämä johtunee ainakin osaksi siitä, että filosofisilla harrastuksillamme oli myös toinen foorumi. Yhdistyksessä ei siihen aikaan – eikä paljon myöhemminkään – käyty esitelmien pohjalta varsinaista keskustelua. Puheenjohtaja saattoi lausua pari kommentoivaa sanaa, siinä usein kaikki. Kaila ei rohkaissut ylimääräisiä puheenvuoroja "from the floor". Rajoitetussa seurassa tilanne oli toinen. Kenties Wienin piirissä saamistaan kokemuksista inspiroituneena hän perusti ympärilleen keskustelupiirin, joka tunnettiin nimellä Filosofinen Kerho. En muista tarkalleen minä vuonna tämä tapahtui. Kerhoon kuuluivat pari Kailan ikätoveria, Rolf Nevanlinna ja Yrjö Reenpää, heitä vähän nuorempi
7
Gustaf Järnefelt, sekä joukko filosofiasta vakavasti kiinnostuneita nuoria, kuten Oiva Ketonen, Max Söderman, Erkki Laurila ja Kalervo Laurikainen. Minut Kaila määräsi kerhon sihteeriksi. Kokoukset pidettiin milloin Yliopistolla, milloin jonkun vanhemman jäsenen kodissa. Muistoissani on säilynyt kuva Yrjö Reenpään fysiologian professorin virka-asunnosta Siltavuorenpenkereellä. Mainitsemieni jäsenten nimistä ovat kaikki varmasti tuttuja – ehkä Max Södermania lukuun ottamatta. Olisin puhunut hänestä viime keväistä Wienin piiri -kokousta varten kirjoittamassani mutta pitämättä jääneessä esitelmässäni. Se kuitenkin tullee julkaistuksi ja olen iloinen, jos teillä on tilaisuus lukea mitä sanon tästä muistamisen arvoisesta miehestä (ks. von Wright 2002). Toistan tässä vain, että Söderman oli minua kaksi vuotta vanhempi harvinaisen monipuolinen ja loistava lahjakkuus, joka kandidaatiksi valmistuttuaan ja osallistuttuaan priimusmaisterina vuoden 1936 promootioon lähti kolmeksi vuodeksi ulkomaille, ensin Wieniin ja Prahaan tarkoituksenaan kirjoittaa väitöskirja Kailalta aiheekseen saamasta Bolzanon logiikasta. Södermanin kohtalo oli traaginen. Hän palasi kotimaahan syksyllä 1939. Talvisodassa hänen terveytensä murtui parantumattomasti ja hän kuoli keuhkotautiin vuona 1947. Sotavuosina sekä Yhdistyksen että Kerhon toiminta oli pitkään lamassa. Yhteydet ulkomaihin katkesivat. Uuden kirjallisuuden hankkiminen kävi käytännöllisesti katsoen mahdottomaksi. Muistan, että saimme käsiimme – en tiedä mitä kautta – Quinen teoksen Mathematical Logic ja myös Carnapin teoksen Introduction to Semantics. Edellisestä Söderman piti kerhossa pari esittelevää alustusta. Sotavuosien ajalta muistan yhdistyksen toiminnasta elävästi vain yhden ainoan tapahtuman, joka on ehdottomasti dramaattisin yhdistyksemme historiassa. Se oli vuoden 1944 vuosikokous. Saman vuoden helmikuussa Helsinkiä pommitettiin kolme kertaa. Ensimmäinen pommitus tapahtui kuukauden kuudentena, toinen kuudentenatoista ja kolmas kahdentenakymmenentenäkuudentena päivänä. Vuosikokous pidettiin viimeksi mainittuna päivänä Säätytalolla. Kesken kokouksen annettiin ilmahälytys ja yleisö – meitä oli ehkä kolmisenkymmentä – komennettiin pommisuojaan rakennuksen kellariin. Siellä
8
kokous jatkui ja Kaila piti vuosikokousesitelmän aiheesta "Logiikka ja psykofysiikka". Kokouksen pöytäkirjassa sanotaan että "ulkoisista häiriöistä huolimatta puheenjohtaja esitti sanottavansa keskittyneesti ja filosofisella järkkymättömyydellä" . Kokouksen jälkeenkin meidän oli pakko pysyä kellarissa. Muistan elävästi, että Kaila kertoi meille muutamista tuoreista elämyksistään kirjallisuudesta. (Kaila oli erinomainen omainen kertoja.) Yksi niistä koski Thomas Mannin romaania Joseph und seine Bräder ja toinen Göran Schildtin vastailmestynyttä esikoisteosta Önskeleken, joka oli viehättänyt Kailaa suuresti. Schildt oli suunnitellut romaaninsa kirjoittamisen Talvisodan helvetissä, missä hän haavoittui hengenvaarallisesti. Kirja on nuoren intellektuellin toiveuni rikkaammasta ja onnellisemmasta elämästä kuin se, jota elettiin sotavuosien Suomessa. Huomautettakoon ohimennen, että myös Schildt oli Kailan oppilaita. jatkosodan aikana, ollessaan invalidina, hän teki Kailalle laudaturtyön värien vaikutuksesta koettuun etäisyyteen Cezannen maalauksissa. Mutta palatkaamme vielä Säätytalon kellariin. Keskellä yötä tuli tieto, että yliopiston päärakennukseen oli osunut pommi ja että talo oli, liekeissä. Rolf Nevanlinna, joka oli yliopiston silloinen rehtori ja kokouksessa läsnä, katsoi velvollisuudekseen kiirehtiä yliopistolle. Sinä yönä Päärakennuksessa tuhoutuivat Edelfeltin kuuluisat maalaukset Turun Akatemian vihkiäisistä ja Väinö Aaltosen meille kaikille tuttu reliefi vaurioitui pahasti. Pommeja putosi myös muutamiin Säätytalon viereisiin rakennuksiin. Aamuyöllä tauot pommituksessa kuitenkin pitenivät ja kun aamu jo sarasti meidän sallittiin poistua. Kuljin Kailan kanssa läpi kaupungin, joka vaikutti tuhansien lasinsirpaleiden ja tyhjien ikkunoiden takia vielä raunioituneemmalta kuin mitä se oli todellisuudessa. Siellä täällä raivosi vielä tulipaloja. Minä asuin siihen aikaan Taka-Töölössä ja Kaila Välskärinkadulla. Erottuani hänestä kävelin rauhallisia katuja pitkin kotiin. Mutta perillä minua odotti yön viimeinen sokki. Talomme viereen oli pudonnut Pommi ja kaikki ikkunat olivat särkyneet. Kotona odottivat vaimoni ja pikku tyttäremme. Olimme tämän jälkeen jonkin aikaa kodittomia.
9
Pian tämän dramaattisen yön jälkeen Oiva Ketonen väitteli tohtoriksi. Vastaväittäjänä oli Lars Ahlfors. Karonkka pidettiin Etelä-Pohjalaisen osakunnan tiloissa. Sää oli pilvinen, satoi lunta ja meteorologisen laitoksen päivystäjä vakuutti meille, ettei pommituksia ollut odotettavissa. Kaikki sujuikin rauhallisesti vaikka olimmekin hieman jännittyneitä. Sotavuosilta on vielä yksi muisto, josta tahtoisin kertoa täällä, vaikka se ei liitykään välittömästi Filosofisen Yhdistyksen eikä Kerhon toimintaan. Max Planck vieraili Helsingissä toukokuussa 1943. Hän piti esitelmän yliopiston juhlasalissa. Kaila esitteli hänet yleisölle. Esitelmä oli luultavasti sama kuin Planckin kirjoitus "Sinn und Grenzen der exakten Wissenschaft" vuodelta 1942, josta minulla on eripainos. Mutta jos näin on, niin painetusta tekstistä puuttuu esitelmän loppuosa, joka tarjosi yllätyksen. Siinä Planck mainitsi mahdollisuudesta rakentaa pommi, jonka räjähdysvoima ylittäisi kaiken, mitä aikaisemmin oli pidetty mahdollisena. Toisin sanoen: atomipommi - vaikka tämä nimitys ei ollut vielä käytössä. (Planck käytti sanaa "Uranmaschine”.) Vuosisatamme fysiikan nestori vakuutti kuitenkin, että tällaista pommia ei tultaisi rakentamaan. Sen toteuttaminen olisi liian kallista ja monimutkaista. Miksi Planck otti tämän asian puheeksi? Olen myöhemmin kertonut siitä myös monille aikamme johtavista fyysikoista. He ovat olleet kertomastani kiinnostuneita, mutta myös yllättyneitä. Tiedämme, että Saksalla oli omat suunnitelmansa käyttää Otto Hahnin ja Lise Meitnerin keksimää fissio-reaktiota sotilaallisiin tarkoituksiin. Mutta asiasta oltiin kuitenkin luovuttu – ainakin osaksi sellaisten fyysikkojen neuvosta, jotka itse vastustivat natsismia. Planck, joka myös oli natsivastainen, oli tietenkin suunnitelmista perillä. En voi ymmärtää hänen sanojaan Helsingissä muutoin kuin naamioituna viestinä liittoutuneille suurvalloille. En tiedä saavuttiko se vastaanottajaansa ja onko tulkintani oikea. Asia kiinnosti myös Kailaa – ja kun kaksi vuotta myöhemmin pommit pudotettiin Hiroshimaan ja Nagasakiin, Planckin sanat muistuivat mieleeni välittömästi.
10
Sotaa seuranneilta vuosilta minulla on vain vähän muistoja siitä, mitä Filosofisessa Yhdistyksessä tapahtui. Vuosina 1947–52 olin enimmäkseen Englannissa, ensin vierailevana luennoitsijana, sitten Cambridgen yliopiston professorina. Poissaoloni aikana perustettiin se Suomen Akatemia, joka sittemmin lakkautettiin. Kailasta tuli sen jäsen ja hänen seuraajastaan filosofian professoriksi käytiin kauan katkeraa kiistaa, kunnes Oiva Ketonen sai viran. Kailan viimeiset elinvuodet eivät olleet täysin onnelliset. Hän taisteli viimeiseen saakka luonnonfilosofisten ongelmien kanssa tavoitellen koko luonnon kattavaa monistista synteesiä. Hän suunnitteli kolmiosaista teosta, josta vain ensimmäinen ilmestyi, nimellä Terminalkausalität in der Atomdynamik (1956). Kaksi seuraavaa osaa, Terminalkausalität in der Biodynamik ja Terminalkausalität in der Neurodynamik, jäivät kirjoittamatta. Kahden viimeksi mainitun suunnittelussa Kailan voidaan sanoa ennakoineen biologisten tieteiden ja varsinkin aivotutkimuksen voimakasta nousua vuosisatamme viimeisten vuosikymmenien aikana. Mutta on helppoa ymmärtää, että hän katkeroitui siitä, ettei hänen sodanaikaisiin ja myöhempiin töihinsä kiinnitetty niiden ansaitsemaa huomiota kansainvälisellä kentällä. Kaila luopui Filosofisen Yhdistyksen puheenjohtajuudesta vuonna 1952. Oiva Ketosesta tuli hänen seuraajansa myös tässä ominaisuudessa. Alkoi uusi aika kunnianarvoisan yhdistyksemme historiassa.
Suomen Akatemia
Kirjallisuus Kaila, Eino (1956), Terminalkausalität als die Grundlage eines unitarishen Naturbegriffs. Eine naturphilosophische Untersuchung. Erster Teil: Terminalkausalität in der Atomdynamik (= Acta Philosophica Fennica; X), Suomen Filosofinen Yhdistys, Helsinki. von Wright, Georg Henrik (2002), "Wienin piiri - henkilökohtaisia muistoja", teoksessa I. Niiniluoto & H.J. Koskinen (toim.), Wienin piiri, Gaudeamus, Helsinki, 197–202.
11 Viitteet: 1 Puhe Suomen Filosofisen Yhdistyksen 125-vuotisjuhlaillallisilla Svenska Klubbenilla Helsingissä 16.10.1998.
|
HakuAIHEPIIRIT1600-luku (21)
1700-luku (66) 1800-luku (77) 1900-luku (139) Acta Academiae Aboensis Humaniora (1) aforismi (1) Ahlman Erik (5) Ajatuksen kulku (12) Ajatus (25) antiikin filosofia (2) antropologia (4) antropologia yhteiskuntafilosofia (1) Archiv für die gesamte Psychologie (1) Arckenholtz Johan (3) Aristoteles (1) arvostelu (1) behaviorismi (2) Bergbom Fredrik (1) bibliografia (5) biologia (1) Bolin Wilhelm (2) brev (17) Carnap Rudolf (4) Chydenius Anders (2) common sense (1) Cygnaeus Fredrik (1) d'Alembert J. le R. (1) Darwin Charles (2) debattipuheenvuoro (1) demokratia (1) Descartes René (1) elämäkerta (7) emeritus (3) empirismi (2) esitelmä (12) etiikka (7) Euterpe (1) fenomenologia (1) Feuerbach Ludwig (1) Filosofia Suomessa (1) Filosofia.fi (1) Filosofiska föreningen (1) Finsk Tidskrift (39) Finska Vetenskaps-Societeten (1) Forsius Sigfridus Aronus (2) Forsskål Peter (1) Framtid (2) Franzén F. M. (1) Geografiska Föreningens Tidskrift (5) Göschel K. F. (1) haastattelu (3) Hartman G. I. (3) Hassel Henrik (1) Hasselbom Nils (1) Hegel G. W. F. (5) Heidegger Martin (1) Helsingin yliopisto (1) Historiallinen sanomalehtikirjasto (3) historiikki (1) humanismi (1) Härmän katekismus (1) Höijer Benjamin (1) Ikaros (1) ilmaisunvapaus (1) intuitio (1) Juslenius Daniel (1) Kaila Eino (12) Kant Immanuel (2) kantilaisuus (1) kasvatusfilosofia (2) Kauppi Raili (1) Ketonen Oiva (3) kirja-arvio (7) kirjallisuuden filosofia (1) kirje (74) kirjeenvaihto (1) kolumni (1) koulu (20) koulutuspolitiikka (1) kristinusko (2) Krohn Sven (2) kulttuurifilosofia (4) Lagerborg Rolf (77) Lagus A. J. (1) Lahtinen Mikko (1) Lamarck Jean-Baptiste (2) Landtman Gunnar (2) Lange Carl (1) liberalismi (1) litteroitu (11) logiikka (8) Logos-ensyklopedia (1) looginen empirismi (4) luento (3) luonto (1) maailmankatsomus (1) maailmankuva (1) Machiavelli Niccólo (1) materialismi (1) metafysiikka (1) mielenfilosofia (5) mieli (1) moraali (8) moraalifilosofia (3) moraalikasvatus (20) moraalirelativismi (2) moraalisairaus (1) muistelma (1) muistokirjoitus (1) muistopuhe (1) mystiikka (1) nationalismi (4) Neurath Otto (1) Nietzsche Friedrich (1) Nietzschedebatten 1901 (4) niin & näin (2) Numelin Ragnar (2) nuoriso (2) oikeus (1) oikeusfilosofia (1) Palander Gabriel (1) paralleeliteoria (1) paranormaalit ilmiöt (1) Pipping Rolf (3) Plotinos (1) Porthan H. G. (2) pragmatismi (2) psykologia (13) puhe (2) päiväkirjakirjoitus (4) rakkaus (1) Reichenbach Hans (1) Rein Thiodolf (2) Reinhold C. L. (1) Reuter Julio (2) romantiikka (1) Rousset de Missy J. (1) Salomaa J. E. (3) Savolainen Raimo (1) Schlick Moritz (3) SFY (2) Siukonen Jyrki (1) siveysoppi (28) Snellman C. H. (1) Snellman J. V. (14) sosialismi (1) Spencer Herbert (1) Spinoza Baruch (1) Stenius Erik (2) Suomen Akatemia (1) Suomen filosofian historia (12) suomennos (11) Svenska Läkartidningen (1) Swedenborg Emanuel (1) swedenborgilaisuus (1) taide (4) taikausko (2) Tengström J. J. (1) Tenkku Jussi (1) tiede (7) tiedon vapaus (1) tieteenfilosofia (4) tietoisuus (1) tietoteoria (2) Transactions of the Westermarck Society (1) tunteet (1) Turun Akatemia (115) Uppslagsverket Finland (3) uskonnonopetus (21) uskonnonvapaus (1) uskonto (32) valistus (1) verkkolinkki (21) Voltaire (1) von Wright G. H. (9) väitöskirja (116) Welin Johan (1) Westermarck Edvard (10) Wienin piiri (4) Wittgenstein Ludwig (4) yhteiskuntafilosofia (3) yliopistot (1) Åbo Akademi (2) Åbo universitets historia (1) TekijäAchrelius Daniel (1)
Ailio Julius (1) Anders Johan Lexell (1) Aristoteles (1) Attias Daniel (1) Avellan Johan Henrik (6) Backman Jussi (1) Bergbom Fredrik (3) Bilmark Johan (16) Bolin Wilhelm (1) Brotherus K. R. (1) Browallius Johan (1) Castrén Zachris (3) Choraeus Mikael (3) Elfving Fredrik (1) F. H-o. (1) Flachsenius Jakob (4) Flachsenius Johan (1) Frank Hartwig (1) Franzén Frans Mikael (7) Gadolin Jacobus (1) Grotenfelt Arvi (2) Gyldenstolpe Samuel (1) Haaparanta Leila (1) Haara Janne (1) Haartman Jakob Johan (3) Haartman Johan (Jakob) (2) Hahn Petter (1) Hartman Gabriel Israel (6) Hassel Henrik (12) Hasselbom Nils (2) Hertzberg Lars (3) Hällström Gustav Gabriel (2) Ingman Lauri (1) Jalava Marja (1) Jokinen Väinö (1) Juslenius Daniel (2) Kalleinen Kristiina (1) Kalm Pehr (3) Karsten Rafael (3) Kempe Axel (2) Kivistö Sari (1) Knif Henrik (1) Koskenniemi V. A. (1) Koski Tapio (1) Kristiansson Sven Elof (2) Lagerborg Rolf (37) Lagerspetz Kari (1) Lagerspetz Olli (1) Lagus Anders Johan (5) Lahtinen Mikko (1) Laitinen Arto (1) Lampén Ernst (2) Landtman Gunnar (1) Laurbecchius Petter (3) Leinonen Mikko (1) Lindroos Ilari (1) Lindroos Karl (1) Lyly J. A. (1) Manninen Juha (13) Mantere Oskari (2) Martin Johan Wallenius (1) Mennander Karl Fredrik (2) Mesterton Karl (6) Meurman Agathon (1) Mickwitz Joachim (1) Mikkonen Jukka (1) Miltopaeus Mårten (3) Neiglick Hjalmar (2) Neuman Yrsa (2) Niiniluoto Ilkka (8) Nääf Vilhelm Robert (2) Oittinen Vesa (9) Palander Gabriel (2) Pekonen Osmo (1) Perander Johan Julius Fritjof (2) Pietarinen Juhani (2) Pihlström Sami (1) Prest Marcus (1) Pursiainen Terhi (2) Pärssinen Hilja (1) Pörn Ingmar (2) Rantala Heli (2) Rein Thiodolf (10) Ringbom Mårten (1) Roinila Markku (1) Rosenqvist Axel Rafael (1) Rosenqvist Georg Gustaf (3) Rudeen Torsten (1) Ruin Waldemar (3) Salmela Mikko (8) Salmi Hulda (1) Salminen Antti (1) Sandelin Kalle (1) Scarin Algot (4) Schauman Georg (1) Sintonen Matti (1) Siukonen Jyrki (1) Soininen Mikael (1) Soldan August Fredrik (1) Stroup Timothy (1) Suoranta Juha (1) Tegen Einar (1) Tengström Jakob (1) Tigerstedt Robert (2) Tomperi Tuukka (1) Tålpo Simon (1) Törnudd Allan (1) Uschanov T. P. (1) Vadén Tere (1) Vilkko Risto (4) Virkkunen Paavo (3) Volanen Matti Vesa (1) von Boguslawski Michael (1) von Fieandt Kai (1) von Plato Jan (1) von Wendt Ernst (1) von Wright Georg Henrik (37) Väyrynen Kari (1) Wallenius Johan (3) Wallenius Martin Johan (1) Wallgren Thomas (2) Wanochius Anders (1) Westermarck Edvard (122) Wetterhof Rosina (1) Wilenius Reijo (1) Y.K. (1) Yrjö-Koskinen Eino Sakari (1) Åström Sven-Erik (1) |