In memoriam: Jussi Tenkku (1917–2005)

Aihepiirit: Ajatus, Tenkku Jussi
Julkaistu: 2005
Julkaistu filosofia.fi sivustolla: 10.12.2007

Ilkka Niiniluoto

In memoriam: Jussi Tenkku (1917–2005)

Ajatus 62, 2005, 7–8.

Liitteet

PDF: Skanneroitu/Skannad/Scanned: Niiniluoto2005.PDF
DOC: Litterointi/Transkription/Transcription: Niiniluoto2005.doc

Ilkka Niiniluoto

In memoriam: Jussi Tenkku (1917–2005)

Ajatus 62, 2005, 7–8.

 

In memoriam:

Jussi Tenkku (1917–2005)

 

 

Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian emeritusprofessori Juho (Jussi) Alfred Tenkku kuoli Helsingissä 88-vuotiaana 6. heinäkuuta 2005. Hän oli syntynyt maanviljelijän perheeseen Nivalassa 28. helmikuuta 1917.

Tultuaan ylioppilaaksi 1935 Jussi Tenkku opiskeli Helsingin yliopistossa teologiaa ja filosofiaa. Papiksi hänet vihittiin 1941, ja filosofian kandidaatin tutkinto valmistui 1945. Sota-ajan kokemuksistaan Tenkku kirjoitti kantaa­ottavan sosiaalipsykologisen ja arvofilosofisen analyysin Alaston ihminen murros­ajan kuvastimessa (1945). Vuosina 1948–52 hän opiskeli Yhdysvalloissa Colum­bian, Bostonin ja Harvardin yliopistoissa, joista viimeksi mainitussa hän suoritti Master of Arts -tutkinnon 1952. Luther-opiston opettajana Järvenpäässä Tenkku toimi 1953–61.

Jussi Tenkun väitöskirja The Evaluation of Pleasure in Platos Ethics (Acta Philosophica Fennica, 1956) käsittelee Platonin käsityksiä nautinnosta. G. H. von Wrightin ja Oiva Ketosen ohjauksessa valmistunut työ pyrkii Platonin kaikkien dialogien pohjalta kokonaiskuvaan, jossa psykologinen ja eettinen hedonismi erotetaan toisistaan. Seuraavissa tutkimuksissaan Tenkku käsitteli muun muassa moraalia ja rikkautta onnen perusteena, Westermarckin moraali­käsitystä ja Kantin arvofilosofiaa. Monografia Oikeus ja elämän arvo (Ajatus XXV, 1963) on suomalaisen aatehistoriallisen tutkimuksen klassikko. Se käsittelee 1600-luvun käsityksiä oikeuden, lain, omistuksen ja luonnon suhteista Grotiuk­sen, Hobbesin, Spinozan, Pufendorfin, Locken ja Humen ajattelussa. Laajan oppineisuutensa etiikan historiasta Tenkku tiivisti näkemyksellisesti ja hauskasti kirjoitettuun teokseen Vanhan ja keskiajan moraalifilosofian historia (Gaudeamus, 1981). Oppikirjana käytetty teos osoittaa havainnollisesti, miksi Tenkkua laajasti suosittiin inspiroivana, huumorintajuisena, tietorikkaana ja suvaitsevana yliopis­ton opettajana.

Jussi Tenkku nimitettiin Helsingin yliopiston filosofian dosentiksi 1959, minkä jälkeen hän hoiti myös käytännöllisen filosofian professuuria. Vuosina 1963–68 hän toimi Jyväskylän yliopiston filosofian an ja teoreettisen kasvatustie-

 

-7-

 

teen professorina, vuosina 1969–72 Turun yliopiston käytännöllisen filosofian professorina ja 1973–80 Helsingin yliopiston käytännöllisen filosofian profes­sorina.

Jussi Tenkku toimi Suomen Filosofisen Yhdistyksen sihteerinä 1963–65 ja varapuheenjohtajana 1975. Suomalaisen Tiedeakatemian jäseneksi hänet nimi­tettiin 1974. Filosofian asemaa hän tuki myös kirjoittamalla tietosanakirja­artikkeleita Otavan Isoon TietoSanakirjaan ja Tiedon Portaisiin. Tenkun 60-vuotis­päivän kunniaksi ystävät ja oppilaat omistivat hänelle Suomen filosofista perin­töä käsittelevän artikkelikokoelman Aate ja maailmankuva (WSOY, 1979).

Ilkka Niiniluoto

-8-