Neiglick, Georg Hjalmar Garibaldi

(28.06.1860 - 03.11.1889)

Åbo Akademi Picture Collection All rights reserved.

Filosofian professori ja kriitikko, FT 1887.

Neiglick suoritti kokeellisen psykologian opintoja Leipzigissä ja nimitettiin 1887 kyseisen oppiaineen dosentiksi Helsingin yliopistoon, missä hän hoiti myöhemmin filosofian professuuria. Neiglick toi empiirisen filosofian Suomen tieteelliseen elämään ja aloitti siten ajatteluperinteen josta tuli suomalaisen filosofian pääsuuntaus pitkälle seuraavalle vuosisadalle asti. Kulttuurin saralla hän välitti Suomeen manner-Euroopan uusia tuulia ja vaikutti siten merkittävästi 1880-luvun henkiseen murrokseen.

Vuonna 1883 Neiglick, nimimerkillä Arius, puolusti ajatusten vapautta eräässä lehtisessä, osallistuen kiistaan, jonka oli käynnistänyt ruotsalainen Carl von Bergen pitämällä Helsingissä luennon ”tulevaisuuden kristinuskosta” ja jonka jälkeen von Bergenia vastaan oli hyökännyt joukko vanhoillisia yliopisto-opettajia. Hänen työllään Finsk Tidskriftin ja Nya Pressenin kriitikkona oli suuri vaikutus etenkin Ida Aalbergin ja hänen ystävänsä K.A. Tavaststjernan taiteelliseen kehitykseen. Muutamia Neiglickin valittuja esseitä julkaistiin hänen kuolemansa jälkeen 1916.

 (O. Mustelin (1966): Hjalmar Neiglick)

© Uppslagsverket Finland, Schildts Förlags Ab / www.uppslagsverket.fi
(Suom. Joonas Leppänen)



AINEISTOT


Neiglick Filosofia.fi:n aineistoarkistossa

VERKKOLÄHTEITÄ


Presentation av Neiglick i Nordisk Familjebok 1913