Theses philosophicæ

Stickord:
Upphovsman/kvinna:
Utgivningsår: 1757
Publicerad i Filosofia.fi: 02.02.2011

Praeses: Pehr Kalm

Respondens: Johannes Avellan Hämäläinen

Theses philosophicæ

1757

Kalm / Avellan 1757 – Theses philosophicae.


”Filosofisia teesejä”

Väitös koostuu 18 teesistä. Ensimmäisen mukaan kaikkien tieteiden päämäärä on ihmiskunnan onnellisuus; tästä seuraa, että kaikki tieteet koituvat ekonomian hyödyksi. 13. teesi toteaa, että saituutta pidetään usein ekonomialle hyödyllisenä, mutta totuus on aivan päinvastainen.


”Filosofiska teser”

Disstertationen utgörs av 18 teser. Enligt den första är alla vetenskapers mål mänsklighetens lycka. Härav följer, att alla vetenskaper är nyttiga för ekonomin.

I tes 13 konstateras att girighet vid första anblicken kan uppfattas som nyttigt för ekonomin, men att sanningen är den motsatta.


”Philosophical theses”

The dissertation consists of 18 theses. According to the first thesis, the goal of all sciences is the happiness of humanity; and therefore, all sciences are useful for economy. Parsimony, on the other hand, is not, according to thesis 13, useful for the economy.
 

Bilagor

PDF: Skanneroitu/Skannad/Scanned: TA-disput-julk-Kalm-THESES-skannattu.pdf
PDF: Litterointi/Transkription/Transcription: TA-disput-julk-Kalm-THESES-litter.pdf
PDF: Suomennos/Finsk översättning/Finnish translation: TA-disput-julk-Kalm-THESES.pdf
Alla ensin suomennos ja sen perässä latinankielinen litteraatio.
____________________



Olkoon menestyksekästä ja onnekasta

 

FILOSOFISIA TEESEJÄ,

JOTKA

Turun Kuninkaallisen Akatemian Kunniakkaan Filosofisen Tiedekunnan luvalla

Taloustieteen Vakinaisen Professorin sekä

Tukholman Kuninkaallisen Tiedeakatemian ja Uppsalan Kirjallisen Seuran

JÄSENEN

HERRA PEHR KALMIN

TOIMIESSA PREESEKSENÄ

asettaa julkisesti esitettäviksi

MAISTERIN ARVON SAAMISEKSI

HÄMÄLÄINEN

JOHANNES AVELLAN

Suuressa auditoriossa 6. päivänä heinäkuuta 1757

aamupäivällä totuttuun aikaan

 

TURUSSA, painoi Suomen Suuriruhtinaskunnan kuninkaallinen kirjanpainaja

JACOB MERCKELL

 

 

JUMALAN JOHDOLLA

 

I TEESI

Koska kaikkien tieteiden perimmäinen tarkoitus on ihmiskunnan yleinen onnellisuus ja koska ne ojentavat toinen toisilleen auttavia käsiä, on selvää, että kaikki tieteet hyödyttävät jollain tavoin taloustiedettä.

 

II TEESI

Tieteiden joukossa erityisen suositeltava on teologia, jota on tietyssä suhteessa sanottava syystä taloustieteen perustaksi. Sillä auttaessaan kaikkia muita tieteitä säilyttämään ulkoisen järjestyksen se raivaa tietä monenlaisen taikauskon välttämiseksi.

 

III TEESII

Uskonnollinen yhteneväisyys olisi kyllä valtion etuoikeus. Arvelemme kuitenkin, että siellä, missä kärsitään kansalaisten köyhyydestä, voidaan olosuhteet huomioon ottaen sietää vieraita uskontoja.

 

IV TEESI

Luonnonhistoriasta otaksutaan puolestaan olevan sitä suurempaa hyötyä taloustieteelle, mitä enemmän siitä saavutetaan tietoa.

 

V TEESI

Minkään hyödyttömän luominen ei sovellu jumalalliseen viisauteen. Siksi tiedonhaluisille luonnontutkijoille halveksuen esitetty kysymys ”Kenen hyödyksi?” ilmaisee suurta hulluutta.

 

VI TEESI

Tutkistellessaan yleisten ja erityisten totuuksien sekä luonnollisten asioiden todellisten syiden lisäksi myös kaikkea muuta aisteilla havaittavaa niiden ympärillä luonnonhistorian tutkimus varustaa erityisesti Raamatun selittäjää tulevan varalle tukipilareilla, jotka parhaiten edistävät näiden asioiden huolellista tulkintaa, kuten todistavat omalla esimerkillään Matt. 21:19, Mark. 11:13.1

 

VII TEESI

Epäilyksettä vahvistamme yhdessä kuulun Celsiuksen2 kanssa, että niiden mielipide, jotka ymmärtävät heprean sanan חרייונים  eli charey-yowniym (2. Kun. 6:25)3 tarkoittavan kasvia, on ristiriidassa heprean kielen selkeyden kanssa.

 

VIII TEESI

Niiden, jotka Euthymiuksen4 tapaan vakuuttavat, että kreikan sana akridas, ”heinäsirkka”, oli Johannekselle5 jokin kasvilaji, on arveltava täysin erehtyvän totuudesta. Sillä kuten Bochartus6 todistaa teoksessaan Hierozoicus, mitään järjettömämpää tulkintaa ei voi kuvitella.

 

IX TEESI

Niistä, jotka ymmärtävät tässä heinäsirkoilla lintuja ja Jordanvirrasta pyydystettyjä kaloja, ja niistä muista, jotka pitävät niitä pannukakkuina lukien enkridas sanan akridas asemesta7, olkoon arvioni sama kuin edellä.

 

X TEESI

Suurin vaikeus kohtien Matt. 21:19 ja Mark. 11:13 taitavaan tulkintaan on siinä, että armaan Pelastajan sanotaan etsineen hedelmää puusta, vaikka ei ollut kairos sykon, ”viikunoiden aika”. Kukaan ei arvele Jeesuksen haeskelleen hedelmiä tietämättömyyttään.

 

XI TEESI

Mutta luonnonhistoriaan tarkoin perehtynyt tietää, että jotkut puut säilyttävät joskus talven yli hedelmällisyytensä rippeitä ja että eräällä yksittäisellä בנות טוח -suvun viikunalajilla on taipumus työntää esiin joka vuosi kehittymättömiä hedelmiä kypsyttämättä kuitenkaan niitä ennen kuin vasta kolmantena vuonna. Ottaessaan avuksi tämän evankelistojen lausuman ekhousan fylla8, ”joka oli lehdessä”, hän näkee epäilyksen pilvien kokonaan hajoavan.

 

XII TEESI

Mitä kiistattomammin taloustieteen tiedetään opettavan meille, millä tavoin itse kunkin tulee hankkia itselleen sitä, mikä kuuluu kunnialliseen elämään, ja miten sitä tulee säilyttää, sitä ilmiselvempää on, että kaikkia pitää velvoittaa voimiensa mukaan taloustieteen opintojen edistämiseen.

 

XIII TEESI

Vaikka ahneus saattaa ehkä näyttää ensi näkemältä taloustieteen ystävältä, kuitenkin jokainen asiaa syvemmin pohdittuaan pitää sitä ennen kaikkea taloustieteen vihamiehenä.

 

XIV TEESI

Vaikka vanhimmat hyödyllistä taloustiedettä tarkastelevat kirjat ovat kadonneet, Salomonin ja Siirakin kirjoissa on kuitenkin joitakin talouteen liittyviä ohjeita.

 

XV TEESI

Roomalaisilla taloustiede, erityisesti maanviljelys, oli suuressa arvossa, mutta he näyttävät kuluttaneen liian paljon aikaa sotiin.

 

XVI TEESI

Epäilemättä myös meidän varhaisemman sukukuntamme sotaretkistä on haettava syy sille, miksi esi-isämme omistautuivat niin vähän taloustieteille.

 

XVII TEESI

Kuten laeista ei ole mitään hyötyä, ellei niitä noudateta, siten myös talouden edistämiseksi laadittujen lakien noudattaminen vaatii huolellista silmälläpitoa.

 

XVIII TEESI

Niinpä ne, jotka arvelevat, että näitä lakeja voi haavoittaa omaatuntoa loukkaamatta, tekevät arviointivirheen.


 

YKSIN JUMALALLE KUNNIA!!!

 

 

Suomentanut Raija Sarasti-Wilenius

Toimittanut Jarkko S. Tuusvuori

 

 

Suomentajan & toimittajan huomautukset

1 ”[Jeesus] näki tien vierellä viikunapuun ja meni tutkimaan sitä, mutta ei löytänyt siitä muuta kuin lehtiä. Silloin hän sanoi puulle: ’Ikinä et enää tee hedelmää.’ Siinä samassa viikunapuu kuivettui.” (Matt. 21:19); ”Hän näki jonkin matkan päässä viikunapuun, joka oli lehdessä, ja meni katsomaan, löytyisikö siitä jotakin. Puun luo tultuaan hän ei kuitenkaan löytänyt muuta kuin lehtiä, sillä vielä ei ollut viikunoiden aika.” (Mark. 11:13.) Näin suomentuu nykyinen, 1992 hyväksytty Raamattu.

2 Uppsalalainen tiedemies Anders Celsius (1701–1744); teos Hierobotanicon, sive de plantis Sacræ Scripturæ dissertationes breves (1745–1747).

3 ”Kun piiritys pitkittyi, kaupungissa syntyi kova nälänhätä. Aasinpää maksoi silloin kahdeksankymmentä sekeliä hopeaa ja neljännes kab-mittaa kyyhkysenlantaa viisi hopeasekeliä.” 2. Kun. 6:25. Mainittu heprean sana tarkoittaa juuri kyyhkyslantaa.

4 Euthymius Suuri (377–473), kreikkalaiskatolisen kirkon pyhiä johtajia.

5 ”Johanneksella oli yllään kamelinkarvavaate ja vyötäisillään nahkavyö, ja hänen ruokanaan olivat heinäsirkat ja villimehiläisten hunaja” (Mark. 1:6).

6 Samuel Bochart (1599–1677), ranskalainen protestanttinen raamatun tutkija, toimi vierailevana tutkijana 1650-luvun alussa Ruotsissa kuningatar Kristiinan kutsusta. Hän käsitteli luonnonhistorian merkitystä raamatuntutkimukselle teoksessaan Hierozoicon sive de animalibus S. Scripturae (Lontoo 1663).

7 Pannukakkutulkinta mainitaan usein 100–300-luvulla vaikuttaneitten juutalais-kristillisten ebioniittien tavaksi.

8 Ilmaisu esiintyy tässä muodossa tekstikohdassa Mark. 11:13. Ks. yllä huomautus 1.


____________________

 

 

Q. F. F. Q. S.

THESES

PHILOSOPHICAE,

QUAS,

Consensu Ampliss. Facult. Philos. In Reg. Acad. Aboënsi,

PRAESIDE,

DN. PETRO KALM,

Oeconomiae PROFESS. Reg. & Ord. nec non Reg.

Acad. Scinet. Holm. & Societ. Litt. Upsal.

MEMBRO

PRO GRADU,

Publice ventilandas sistit

JOHANNES AVELLAN,

TAVASTENSIS.

In Audit. Majori Die VI. Jul. MDCCLVII.

H. A. M. S.

 

ABOAE, Impressit Direct. & Typogr. Reg. Magn. Duc.

Finland. JACOB MERCKELL.

 

-1-

 

D. D.

 

THESIS I.

 

Quum omnium scientiarum finis ultimus sit felicitas generis humani; quumque illae auxiliatrices sibi invicem praebeant manus, patet exinde, omnes scientias oeconomiae aliquid utilitatis adferre.

 

THES. II.

 

Inter has non minimum commendanda est Theologia, quae fundamentum ejus certo respectu merito dicenda est. Prout enim ad externum ordinem servandum caete-

 

-2-

 

ris omnibus plus confert, ita ad varias evitandas superstitiones viam pandit.

 

THES. III.

 

Unitas religionis in republica maxima quidem praerogativa esset; ubi tamen illa civium laborat inopia, ibi exoticas, observatis observandis, tolerari posse existimamus.

 

THES. IV.

 

Ad historiam naturalem quod adtinet, illa, quo majora capit incrementa, eo majorem utilitatem oeconomiae adferre certo praesumitur.

 

THES. V.

 

Utpote sapientiae Divinae repugnat creare aliquid inutile, ita summam prodit insaniam naturae curiosis illam cum contemtu proponere quaestionem: cui bono?

 

THES. VI.

 

Quandoquidem studium Historicum naturae non modo inquirit in veras ideas

 

-3-

 

genericas & specificas, itemque vera rerum naturalium nomina; verum & omnes alias circumstantias, quae circa illa, sensibus observari possunt; adparet, quomodo illa adminicula maxime S. Scriptura interpreti profutura suppeditet, quae horum nominum accuratae interpretationi optime inserviant, ceu exemplo suo loca Matth. XXI, 19. Marc. XI, 13. comprobant.

 

THES. VII.

 

Simplicitati lingvae Ebraeae illorum sententiam contrariari, qui חרייונים 2. Reg. VI, 25. pro planta accipiunt, cum Celeberrimo Celsio indubie adfirmamus.

 

THES. VIII.

 

Qui cum Euthymio akridas Johanneas herbae cujusdam genus fuisse asseverant, ii utique a vero prorsus aberrare censendi sunt. Nihil enim hac herba afsurdius fingi potest teste Bocharto in Hierozoico.

 

-4-

 

THES. IX.

 

De illis, qui per locustas has, aviculas & pisces in Jordane captos, intelligunt, & aliis qui enkridas pro akridas legentes, lagana fuisse statuunt, idem judicium esto.

 

THES. X.

 

Maxima difficultas ad dextre interpretenda loca Matth. XXI, 19. Marc. XI, 13. in eo sita est, quod Salvator dulcissimus dicatur quaesivisse fructum in arbore, quum non esset kairos sykon, id quod absque ignorantia factum non esse aliquis existimaret.

 

THES. XI.

 

Qui autem ex Historia naturali edoctus arbores quasdam per hyemem interdum fertilitatis suae reliquias retinere & sin-

 

-5-

 

gulare quoddam sicuum genus בנות טוח dictum ejus esse indolis, ut grossulos quovis anno protrudat, ad maturitatem autem non nisi anno tertio perducat, emphaticum illud Evangelistarum ekhousan fylla in auxilium vocaverit, omnes dubitationis nebulas dispersas videbit.

 

THES. XII.

 

Ad studium Oeconomicum pro virili promovendum quemlibet obligari, tanto dilucidius patet, quo certius est, illud nos docere modum, quo quisque, quae ad vitam honeste sustentandam pertinent, sibi adquirere, & adquisita conservare debeat.

 

THES. XIII.

 

Avaritia licet fortassis primo intuitu oeconomiae amica cuipiam videri posset; penitius tamen re considerata eidem inimica maxime a quovis judicabitur.

 

-6-

 

THES. XIV.

 

Licet antiquissimorum libri de utilissima Oecon. scientia agentes perditi sint, habentur tamen in Salomone & Siracide quaedam praecepta oeconomiae.

 

THES. XV.

 

Apud Romanos magni pretii oeconomia, praesertim agricultura, fuit, nimium tamen temporis bellis videntur consum<<p>>sisse.

 

THES. XVI.

 

Ab expeditionibus priscae gentis nostrae etiam arcessenda procul dubio est, caussa, cur tam parum oeconomiae fuerint dediti.

 

THES. XVII.

 

Leges, utpote nullius sunt utilitatis, nisi illis obedientia praestetur; ita etiam

 

-7-

 

illae, quae ad oeconomiam sublevandam sunt latae, adcuratam, ut eis obsecundetur, postulant inspectionem.

 

THES. XVIII.

 

Vitium itaque in judicando committunt, qui illas salva conscientia violari posse existimant.

 

SOLI DEO GLORIA!!!

 

-8-

 

 

Kalm / Avellan 1757 – Theses philosophicae.

 

”Filosofisia teesejä”

 

Väitös koostuu 18 teesistä. Ensimmäisen mukaan kaikkien tieteiden päämäärä on ihmiskunnan onnellisuus; tästä seuraa, että kaikki tieteet koituvat ekonomian hyödyksi. 13. teesi toteaa, että saituutta pidetään usein ekonomialle hyödyllisenä, mutta totuus on aivan päinvastainen.

 

 

”Filosofiska teser”

 

Disstertationen utgörs av 18 teser. Enligt den första är alla vetenskapers mål mänsklighetens lycka. Härav följer, att alla vetenskaper är nyttiga för ekonomin.

I tes 13 konstateras att girighet vid första anblicken kan uppfattas som nyttigt för ekonomin, men att sanningen är den motsatta.

 

 

”Philosophical theses”

 

The dissertation consists of 18 theses. According to the first thesis, the goal of all sciences is the happiness of humanity; and therefore, all sciences are useful for economy. Parsimony, on the other hand, is not, according to thesis 13, useful for the economy.