Kristiina-kirjan hiillostus valistuksen Euroopassa

Stickord:
Upphovsman/kvinna:
Utgivningsår: 2003
Publicerad i Filosofia.fi: 24.09.2007
Julkaistu:
Faravid 27, 2003, s. 111-157.
 
Ote j0hdannosta:
"Vain yhdellä suomalaisella oli aikanaan kunnia joutua ranskalaisen valistuksen nimekkäimmän nimen Voltairen hampaisiin. Voltaire oli hänestä sitä mieltä, että 'ei pidä luottaa näihin kömpelöihin käsiin, joissa niiden koskettamat kukkaset lakastuvat'. Tämä suomalainen, Johan Arckenholtz, oli lainannut berliiniläisestä arkistosta jäljennöksenä saamaansa Voltairen kirjettä Ruotsin silloiselle kuningattarelle kokonaan ranskalaisfilosofin tietämättä ja lainauksesta oli jäljennöksen tekijän erehdyksen vuoksi puuttunut rivi.  Vuonna 1752 Voltaire kirjoitti joukon mietelmiä otsikolla Pensées sur l’administration publique. Ne olivat kriittisiä huomautuksia eri maiden julkisesta hallinnosta ja hallitsijoista. Voltaire oli esimerkiksi sitä mieltä, että filosofeilla ei ole mitään yksityisiä etuja palveltavanaan, minkä vuoksi he voivat puhua järjen ja yleisen hyvän puolesta (mietelmä XV). Hän väitti: 'Täydellistyessään järki tuhoaa uskonnollisten sotien siemenet. Filosofian henki on hävittänyt maailmasta tämän ruton.' (IX)
Itsevaltius oli hänen mielestään kuninkuuden väärinkäyttöä samalla tavoin kuin anarkia tasavaltaisen hallinnon. Hän täydensi: 'Ruhtinas, joka ilman laillista menettelyä ja oikeudenkäyntiä vangitsee kansalaisen tai aiheuttaa hänen kuolemansa, on maantierosvo, jota kutsutaan Teidän Majesteetiksenne.' (XXXVI) Tästä Voltairella oli esimerkkikin: 'Ikeeseen tottuneet eläimet tarjoutuvat ikeeseen omasta toimestaan. En tiedä, kuka oli se Kristiina-kuningattaren kirjeiden kasaaja, joka suututti ihmiskuntaa oikeuttamalla Monaldeschin murhan. Monaldeschi salamurhattiin Fontainebleaussa ruotsalaisen hienon naisen käskystä sen varjolla, että tämä ruotsalainen nainen oli ollut kuningatar.' (VI)
Kristiinan teon varjo ylsi Voltairen silmissä myös kyseisen moniosaisen teoksen Mémoires concernant Christine, Reine de Suède tekijään. Teoksen 1700-luvulle tyypillinen nimiölehden täyttävä otsikko jatkui: fondés sur ses Lettres, & recueillis des Historiens & des Monuments les plus authentiques, tant manuscrits qu’imprimés, pour servir d’éclaircissement à l’Histoire de son règne, & principalement de sa vie privée, depuis sa naissance jusqu à sa mort: & en même tems aux Evénemens de l’Histoire étrangère de ce tems-la, tant Littéraire que Civile, qui y ont raport. Le tout accompagné de remarques Historiques, Politiques, Critiques & Littéraires: avec les Médailles & un Appendice de Pièces justificatives ou instructives."

Bilagor

Attias, Manninen, Kristtina-kirjan hiillostus: Attias, Manninen, Kristiina-kirjan hiillostus, lopullinen.doc