Suomen filosofisen yhdistyksen uusi puheenjohtaja miettii uudistumista ilman hätiköintiä

Vuonna 1873 perustettu Suomen Filosofinen Yhdistys (SFY) koki alkuvuodesta liki historiallisen muutoksen. Helmikuisessa hallituksen kokouksessa yhdistyksen uudeksi puheenjohtajaksi valittiin professori Sami Pihlström. Pihlström toimii Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan uskonnonfilosofian professorina sekä teoreettisen filosofian dosenttina ja on toiminut SFY:n hallituksessa muissa rooleissa jo keväästä 1996. Pihlström seuraa pitkäaikaista edeltäjäänsä, vuodesta 1975 yhdistystä luotsannutta Ilkka Niiniluotoa. Varapuheenjohtajaksi valittiin tieteenfilosofi, vanhempi akatemiatutkija Kristina Rolin.

 

Millaisena vastavalittu puheenjohtaja näkee yhdistyksen tulevaisuuden?

 

”Toiminnan ytimessä pysyvät julkaisu- ja esitelmätoiminta; pysymme varmasti jossain mielessä aika perinteisenä tieteellisenä seurana emmekä uudistu hätiköidysti. Mutta toisaalta on aika kehittää esimerkiksi kokoustoimintaa niin, että ainakin osa kokouksista saataisiin striimattua nettiin - tällaista on jo suunniteltu.”

 

Toiminnan kehittäminen painottuu muutoinkin verkkoon. Jo Niiniluodon puheenjohtajakauden lopussa avattiin SFY:n uudet sivut. Lisäksi tuore puheenjohtaja kertoo yhdistyksessä pohdittavan aktivoitumista nopeasti kehittyvän open accessin eli avoimen julkaisemisen saralla. Hidasteena on budjetin pienuus: ”SFY toimii pienellä budjetilla ja pääosin jäsenmaksujen ja julkaisutoimintaan saatavan valtionavustuksen varassa.” Monien muiden yhdistysten tavoin Pihlström kertoo SFY:ssä pohdittavan, kuinka saada uudet sukupolvet, opiskelijat, mukaan yhdistykseen. ”Jäsenhankintakampanja on yksi mahdollisuus.”

 

Muutoksiin liittyen Pihlström päätyy pohtimaan kehittämisen ja uudistamisen funktioita: ”SFY ei ehkä uudistu kaikkein nopeinta mahdollista vauhtia, mutta on toisaalta hyväkin, että yhteiskunnassa (ja akateemisessa maailmassa) on yhä sellaisia toimijoita, joita ei uudisteta liian hätäisesti pelkän uudistamisen itsensä vuoksi. Hiukan verkkaisesti muuttuvana, jossain määrin konservatiivisena yhdistyksenä SFY voi myös olla arvokas vastavoima jatkuvassa muutoksessa ja nykyisten leikkausten ja irtisanomisten aikana jopa jonkinmoisessa kaaoksessa elävälle yliopistolaitoksen nykytilalle.”

 

Filosofian ja filosofin roolit

Pihlström näkee filosofialla olevan keskeinen asema sivistysyliopiston ytimessä, ja tätä asemaa SFY pyrkii edelleen Pihlströmin johdolla tukemaan ja vahvistamaan. ”On niin ikään itsestään selvää, että filosofialla tulee olla kiinteät yhteistyösuhteet koko tiedekenttään. Teemme voitavamme etenkin humanistis-yhteiskuntatieteellistä tutkimusta koskevan keskustelun ja ymmärryksen lisäämiseksi yliopisto- ja yleisemmin koulutusmaailmassa ja koko yhteiskunnassa. Yksi yhdistys ei voi tässä tehdä kovin paljon, mutta on kaikkien yhteisellä vastuulla puolustaa näitä aloja akateemisessa maailmassa, jossa resurssit niukkenevat.”

 

Haastattelun lopuksi Pihlstöm äityy vielä miettimään omaa rooliaan isojen saappaiden täyttäjänä:


”Yhdistyksen monet aiemmat puheenjohtajat, kuten Eino Kaila, G.H. von Wright ja Ilkka Niiniluoto, ovat olleet yhteiskunnassa laajalti näkyviä julkisia intellektuelleja. Oma profiilini on tietenkin vähemmän näkyvä, enkä tavoittele SFY:lle mitään lisääntynyttä mediajulkisuutta, mutta akateemisen maailman sisältä käsin pyrin kehittämään SFY:tä niin, että sen sitoutuminen filosofian yhteiskunnallisen ja koulutuksellisen aseman vahvistamiseen säilyy toiminnan ytimessä.”

 

SFY:n verkkosivut: www.filosofinenyhdistys.fi


Mikko Kangassalo & portaalin toimitus