Tutkijaliiton kesäkoulu "Ihminen, ihmisyys, inhimillisyys"

Tutkijaliiton 33. kesäkoulu 23.8–25.8. 2013

Ihminen, ihmisyys, inhimillisyys

 

Tutkijaliiton perinteinen, kaikille avoin kesäkoulu pidetään Sibelius-Akatemian kurssikeskuksessa Kallio-Kuninkalassa (Järvenpää) perjantaista 23.8. sunnuntaihin 25.8. 


OHJELMA

Matti Eräsaari: Inhimillisyyden rajalla: ksenofilia, ksenofobia ja antropologinen arvoteoria

Arto Laitinen: Ihmisen arvokkuudesta

Jukka Mähönen: Inhimillisyys oikeudellisena perusteena

Uskali Mäki: Homo economicus

Kirsti Määttänen: Mikä liikuttaa ihmisiä?

Tuomas Nevanlinna: Ihminen ja eläin

Olli Pyyhtinen: Posthumanistisesta filosofiasta ja yhteiskuntatieteistä

Panu Raatikainen: Positivismi vs. hermeneutiikka – onko 100 vuodessa opittu mitään?

Silja Rantanen: Lähimmäinen figuurina ja taustana. Kuvasommittelu ja ihmisrakkaus

Pauliina Remes: Ihminen, toimija ja kosmos antiikin filosofiassa

Miira Tuominen: Aristoteleen filosofian unohdetut puolet

 

Kesäkoulun suunnittelijoina ja puheenjohtajina toimivat Kirsti Määttänen ja Tuomas Nevanlinna.

 

TEMATISOINTI

 

Mistä oikeastaan puhutaan kun puhutaan ihmisestä? Puhutaanko ihmislajista, kaikista muista eläinlajeista poikkeavana lajina, kuten Aristoteleen zoon politikon esitti? Jos delfiinitkin nauravat, simpanssitkin valehtelevat ja mehiläisilläkin on eri kieliä, jääkö mitään yksin ihmisluontoon kuuluvaa?


Onko ihmismieleen liittyvä käsitteistö kutistunut tietoisuuden käsitteeseen, jonka salat aivo­tutkimus voi paljastaa ja jonka tekoäly voittaa? Kuitenkin ajatuksiin ihmisyydestä on aina liittynyt yhteisöllisyys, kulttuuri, sivistys ja vastuu. Vastaavasti sielu, henkisyys, järki, mieli, tietoisuus on liitetty ihmisyyteen, mutta aina jonkinlaisina ”eläimellisen” puolen – viettien, vaistojen ja yllykkeiden – täydenteinä.


Yhteisöllisyyden ja yksilöyden suhde on edelleen sosiaalitieteissä ratkaisematon ongelma. Vetävätkö jotkin ihmiset ja ryhmät toisiaan puoleensa, magneettien tavoin? Ja jos niin on, niin hallitseeko yhtälailla toisinaan ihmisen välisyyttä hyljeksintä ja etäälle pakottaminen, kuten magneetin samanmerkkisten napojen välillä tapahtuu? Miten jäsentää konfliktit, antagonismit ja niiden sovittamisen pyrkimykset?


Evoluutioteoria on länsimaisen ajatteluperinteen mitassa uutuus. Vielä uudempia ovat etologia, ekologia ja genetiikka. Millaisia ovat ihmisyyden käsittämistapojen aiemmat historialliset muodot ja ilmentymät? Filosofiassa, taiteissa ja tieteissä, antiikista modernin eri vaiheisiin? Ei barbaareja ja orjia antiikissa käsitetty ihmisyyden ilmentymiksi. – Entä nyt? – Ja miten on naisten ja lasten kanssa, edelleen?


Jos taide on ihmisyyden ilmausta, voiko olla epäinhimillistä taidetta? Millaista on esimerkiksi inhimillinen tai epäinhimillinen musiikki? Meillä on mielikuvia siitä, miten ihmisiä on kuvattu maalaus- ja veistotaiteessa eri aikoina, mutta miten on muuttunut inhimillisyyden ja ihmisten välisten suhteiden kuvaaminen?


Goethe esitti kannan, joka ei ole käynyt pätemättömäksi: ajatusten ilmaiseminen on luontoa; ilmaistujen ajatusten vastaanottaminen tarjottujen kaltaisina on sivistystä.

 

* * *

 

Kesäkoulun pitopaikka on Sibelius-Akatemian kurssikeskus Kallio-Kuninkalassa
Tuusulanjärven kupeessa (Ristinummentie 6, Järvenpää).

 

Lisätiedot Tutkijaliitosta sähköpostitse tutkijaliitto at helsinki.fi tai puhelimitse (09)-633239 tai 045-3590818. Ilmoittautumiset Tutkijaliittoon 12. heinäkuuta mennessä sähköpostilla tai puhelimella. Osallistumis­maksu 140 euroa (opisk. ym. 100 euroa, yrityksen tai yhteisön maksamana 250 euroa) sisältää majoituksen 2 hengen huoneissa sekä koko viikonlopun ateriat. Maksu suoritetaan 12.8. mennessä Tutkijaliiton tilille.

 

TERVETULOA KESKUSTELEMAAN!