Badiou, Alain

Janne Kurki (julkaistu 26.9.2007)

Alain Badiou (1937) on École Normale Supérieuren filosofian emeritusprofessori ja opettaa tätä nykyä Collège International de Philosophiessa. Hän syntyi Rabatissa, Marokossa ja opiskeli École Normale Supérieuressa vuosina 19561961. Vuonna 1959 hän auttoi ”Yhdistyneen Sosialistisen Puolueen” (PSU), joka oli Algerian sotaa vastustanut Ranskalaisen Sosialistisen Puolueen uusi haara, perustamisessa.

Hän kirjoitti Almagestes-teoksen, ensimmäisen useista kaunokirjallisista teksteistään, vuonna 1964 (Badiou 1964). Kolme vuotta myöhemmin hän alkoi osallistua Louis Althusserin huomattavan ranskalaisen marxilaisfilosofin perustaman Spinoza-tutkimusryhmän toimintaan, jolloin Althusser kutsui hänet myös filosofian kurssilleen.

Kevään 1968 innoittamana Badiou suuntasi poliittista toimintaansa UCFML:n, erään maolaisen organisaation, perustamiseen. Hän opetti Pariisin VIII yliopistossa, jossa toisaalta äärivasemmiston ja toisaalta Jacques Lacanin vaikutus oli huomattava, vuodesta 1969 vuoteen 1999, jolloin hän sai filosofian professorin viran École Normale Supérieuresta. 1970-luvun jälkipuoliskolla hän kirjoitti monta poliittista esseetä maolaisuudesta.

Vuonna 1982 Badiou julkaisi kirjan Théorie du Sujet, jossa Lacanin vaikutus näkyy hyvin voimakkaana. Vuonna 1985 julkaistu Peut-on penser la politique? ottaa puolestaan välimatkaa marxismiin, mutta tekee selväksi, että marxismin kriisi vaatii kriisin subjektia ajattelemaan sitä. Vuonna 1988 julkaistua teosta, L'Être et l'événement voitaneen pitää Badioun tähänastisten teoreettisten kehittelyjen pääteoksena, jonka pohjalta hän on myöhemmin muokannut ja kehittänyt teoriaansa. Muista Badioun teoksista mainitsen tekstin Manifeste pour la philosophie (1989) ja suomeksikin julkaistun Etiikan (1993) sekä kirjan Petit manuel d'inesthétique. Vuonna 2005 julkaistiin Le Siècle ja vuonna 2006 L'Être et l'événement -teoksen toinen osa Logiques des mondes (Badiou 2005; Badiou 2006).

Badiou oli 1970-luvulla maoisti ja hän osallistuu edelleenkin hanakasti päivänpolitiikkaan. Keskeisiä arkipolitiikan kysymyksiä hänelle ovat olleet muun muassa maahanmuuttajien tilanne ja poliittinen oikeudenmukaisuus. Lukuisten filosofiaa käsitelleiden kirjojen lisäksi hän on siis kirjoittanut kaunokirjallisia teoksia ja näytelmiä. Politiikan ja taiteiden ohella hänen erikoisaloihinsa kuuluu myös matematiikka itse asiassa hän on peruskoulutukseltaan matemaatikko. Näin ollen hänen käsittelemiään aiheita ovat muun muassa niinkin erilaiset ajattelun alat kuin joukko-oppi, psykoanalyysi, moderni runous, teatteri ja politiikka. Erityisesti häntä lähellä ovat olleet, tavalla tai toisella, esimerkiksi sellaiset nimet kuin Cantor, Cohen, Mallarmé ja Lenin. Filosofian puolella hän tuntee hyvin niinkin erilaisia kirjoittajia kuin toisaalta Frege, Wittgenstein ja Gödel, toisaalta Hegel, Nietzsche ja Deleuze. Kaikkein tärkeimpinä taustahahmoina hänen ajattelulleen voidaan kuitenkin pitää Lacania, Foucault'ta ja Althusseria. Lacanin käsitteet ja käsitykset ovatkin läsnä kaikkialla Badioun ajattelussa, joskin erojakin on.

Suhteessa aikalaisiinsa Badiou on enemmän kuin kriittinen ja ennen kaikkea poleeminen. Hänen kritiikkinsä kohteeksi joutuvat paitsi angloamerikkalaiset kulttuuriteoriat ja niin sanottu analyyttinen filosofia Wittgenstein mukaan luettuna, myös hermeneutikot, feministit, Frankfurtin koulukunta ja sen työn jatkajat, kommunikaatioteoreetikot, Heidegger ja Heideggerista orientoitumisensa saavat ajattelijat sekä Levinas, Derrida, Deleuze ja Lyotard. Sen sijaan hänen ajattelussaan on kuultavissa selkeä Platonin ajattelun uudelleen muotoilu, jota ei kuitenkaan voida pitää suoranaisesti platonismina. Edellä sanotusta on varmasti tullut selväksi, että hänen käsissään ovat viipyneet myös niin Marx kuin marxilaiset Leninistä Althusseriin.


Kirjallisuutta

Suomeksi

Badiou, Alain (2004). Etiikka Essee pahan tiedostamisesta. (L'Éthique essai sur la conscience du mal, 1993). Suom. Janne Kurki. Apeiron Kirjat, Helsinki.

Badiou, Alain (2011). Apostoli Paavali: Universalismin perustaja (Saint Paul: La fondation de l'universalisme, 1997, 2002). Suom. Janne Porttikivi. Gaudeamus, Helsinki.

Badiou, Alain (2012). Filosofian puolesta: Kaksi manifestia. (Manifeste pour la philosophie & Second manifeste pour la philosophie, 1989–2009). Suom. Lauri Pekonen, Janne Porttikivi ja Anna Tuomikoski. Tutkijaliitto, Helsinki.

Badioun teoksia

Badiou, Alain (1964). Almagestes. Éditions du Seuil, Paris.

Badiou, Alain (1967). Portulans. Éditions du Seuil, Paris.

Badiou, Alain (1969). Le Concept de modèle. Maspero. Paris.

Badiou, Alain (1975). Théorie de la contradiction. Maspero. Paris.

Badiou, Alain (1982). Théorie du sujet. Éditions du Seuil, Paris.

Badiou, Alain (1985). Peut-on penser la politique? Éditions du Seuil, Paris.

Badiou, Alain (1988). L'être et l'événement. Seuil, Paris.

Badiou, Alain (1989). Manifeste pour la philosophie. Seuil, Paris.

Badiou, Alain (1992). Conditions. Éditions du Seuil, Paris.

Badiou, Alain (1993). L'Éthique essai sur la conscience du mal. Éditions Hatier, Paris.

Badiou, Alain (1995). Beckett L'increvable désir. Hachette, Paris.

Badiou, Alain (1997a). Deleuze. Hachette, Paris.

Badiou, Alain (1997b). Saint Paul La fondation de l'universalisme. Presses Universitaires de France, Paris.

Badiou, Alain (1998). Abrégé de métapolitique. Éditions du Seuil, Paris.

Badiou, Alain (2005), Le Siècle, Éditions du Seuil, Paris.

Badiou, Alain (2006) , Logiques des Mondes L'être et l'événement, 2, Éditions du Seuil, Paris.

Kommentaareja

Hallward, Peter (2003). Badiou a Subject to Truth. University of Minnesota Press, Minneapolis London.
­ Badiouta käsittelevistä esittelyteoksista laadukkaimmasta päästä oleva teos, jossa analysoidaan myös tiettyjä Badioun ajattelun implikoimia ongelmia.