Tapahtumat vuodelle 2016

Voimmeko ymmärtää maailmankaikkeutta jossa elämme?

 

Luonnonfilosofian seura järjestää Helsingissä toukokuun 20.-21. päivinä kansainvälisen tieteellisen konferenssin ”Scientific Models and a Comprehensive Picture of Reality”, jossa luonnontieteilijät ja filosofit pohtivat maailmankuvamme keskeisiä kysymyksiä alkuräjähdyksestä ajan ja avaruuden olemukseen ja rakenteisiin. Todellisuuskuvamme perusteita tarkastellaan filosofisen ajattelun, havaintojen ja niistä johdettujen tieteellisten mallien pohjalta. Esillä on vaihtoehtoisia ja osin kilpailevia malleja, joita esittämässä ja arvioimassa on kansainvälisesti arvostettuja tutkijoita, kuten prof. Jayant Narlikar Intiasta, prof. James Ladyman ja tri Julian Barbour englannista, prof. Atocha Aliseda Meksikosta sekä Suomesta mm. prof. Ilkka Niiniluoto, prof. Ari Lehto ja dos. Tuomo Suntola.

 

Program for Friday, May 20, 2016

 

9:00 Welcome, opening

9:15 Prof. Jayant Narlikar, What Should One Expect from a Cosmological Model?

11:00 Dr. Heikki Sipilä, The Zero-energy Principle as a Fundamental Law of Nature The Zero-energy principle of the universe, history and implications

13:30 Dr. Julian Barbour, The Origin of Time

15:15 Dr. Tuomo Suntola, Restructuring of the Scientific Picture, A Holistic Approach to Relativity, Cosmology and the Essence of a Quantum

16:30 Lic. Phil. Avril Styrman, Economical Unification in Philosophy of Science

17:30 – 18.00 Panel discussion

18:30 Reception at the University of Helsinki main building

 

Program for Saturday, May 21, 2016

9:00  Prof. Ari Lehto, Period Doubling as a Structure Creating Natural Process

10:15 Prof. James Ladyman, Understanding Philosophy of Science

11:45 Prof. Ilkka Niiniluoto, Science Approximates Reality

14:30 Prof. Atocha Aliseda, What Makes a Logical / Physical System a Comprehensive Picture of Reality? A Logician’s Viewpoint

16:15 Prof. Gabriel Sandu, Identifiability and the Interrogative model of Inquiry

17:30 Panel discussion

18:00 Closing words


https://lfs-fi.directo.fi/the-finnish-society-for-natural-/scientific-mo...

The Third Georg Henrik von Wright Lecture: Professor Cora Diamond, “Von Wright on Wittgenstein in Relation to His Times”, May 18th 2016, Helsinki

 

Venue: University of Helsinki, Main building/Small Hall (Pieni juhlasali\Lilla festsalen), Fabianinkatu 33, 4th floor, May 18th 2016, 17.00-19.00 (5-7 pm). 

 

Description

Von Wright was profoundly interested in Wittgenstein’s attitude to his times, and in how that attitude was related to his philosophy.  Professor Diamond’s lecture picks up themes from von Wright’s discussion of these issues, and brings out the importance of the deep conflict within Wittgenstein’s conception of philosophy in the Tractatus. An understanding of that conflict enables us to see both constancy and change in Wittgenstein’s attitude to his times. 

 

Professor Cora Diamond

Cora Diamond is University Professor and Kenan Professor of Philosophy, emerita at the University of Virginia. She is the author of The Realistic Spirit: Wittgenstein, Philosophy, and the Mind and the editor of Wittgenstein's Lectures on the Foundations of Mathematics, Cambridge, 1939, and has written numerous papers on topics in philosophy of language and ethics, and on the work of Wittgenstein and Frege.

 

The Georg Henrik von Wright Lecture 

The Georg Henrik von Wright Lecture is funded by a donation to the University of Helsinki made by the von Wright family 2013. It is intended as a recurring event with the purpose of promoting research and debate relating to the philosophical work of the Finnish philosopher Georg Henrik von Wright (1916–2003).


Additional information is provided by Bernt Österman, curator of the von Wright and Wittgenstein Archives at the University of Helsinki (WWA).

Bernt.Osterman at helsinki.fi


For other events of the von Wright centennial year, see

http://www.helsinki.fi/wwa/von_Wright_centenary_2016.html

Kuopion filosofiakahvilan ke­vätkauden 2016 tee­ma­na on us­kon­to

tiistai-illat:

17.5. klo 17.00: ”Ateis­mi yh­teis­kun­nal­li­sen il­mi­ö­nä”
Tee­mu Taira, FT, us­kon­to­tie­teen yli­o­pis­ton­leh­to­ri, Hel­sin­gin yli­o­pis­to

Jo to­teu­tu­neis­sa fi­lo­so­fi­an­kah­vi­ti­lai­suuk­sis­sa pi­det­ty­jen lu­en­to­jen tal­len­teet löy­ty­y osoitteesta:
http://www.kantti.net/filosofiakahvila/

Ti­lai­suu­det ovat kai­kil­le avoi­mia ja mak­sut­to­mia. Ne jär­jes­te­tään Kuo­pi­on kau­pun­gin­kir­jas­ton kah­vi­las­sa, os. Maa­her­ran­katu 12. Fi­lo­so­fi­a­kah­vi­laan ei tar­vit­se il­moit­tau­tua.

Ordinary Language and Metaphysics

Workshop at Åbo Akademi University, May 12-13 2016
Location: Auditorium Westermarck, C 101, Department of Philosophy, Fabriksgatan 2

Participation is free, but those who are interested should send Prof. Martin Gustafsson margust (a) abo.fi an e-mail before May 5 to register.

Program
Thursday, May 12
9.30-9.45    Opening words
9.45-11.00    Wolfram Gobsch (University of Leipzig): Hegel’s Conception of Philosophy’s Relation to Life
11.15-12.30    Oskari Kuusela (University of East Anglia):   Misunderstanding the Role of the Ideal in Our Language
12.30-14.00    Lunch
14.00-15.15    Stefan Giesewetter (University of Potsdam/Åbo Akademi University): Later Wittgenstein’s ‘Piecemeal’ Approach to Philosophy
15.30-17.00    Anne-Marie Søndergaard Christensen (University of Southern Denmark) : Wittgenstein on ‘Metaphysics as a Kind of Magic’
19.00    Dinner

Friday, May 13
10.00-11.15    Martin Gustafsson (Åbo Akademi University):  Categories, Reality, and Ordinary Language
11.45-13.00    Jean-Philippe Narboux (University of Bordeaux III):
    The Indirect Significance of the Philosophical Appeal to Ordinary Language
13.00 -    Lunch, and continuing informal discussion at a suitable venue

The workshop is organized within the Academy of Finland research project, “The Philosophical Import of Ordinary Language: Austin, Ryle, Wittgenstein, and their Contemporary Significance”.
Contact: Martin Gustafsson, martgust@abo.fi

Overall Themes and Questions
Wittgenstein – early and late – sometimes talks of metaphysics as if it were one single project resting on one fundamental sort of error. As in Zettel 458: “Philosophical investigations: conceptual investigations. The essential thing about metaphysics: it obliterates the distinction between factual and conceptual investigations.”
Here and at other places, Wittgenstein seems to ignore the Kantian distinction between critical and dogmatic metaphysics. Critical metaphysics proceeds from the notion that the metaphysical order of reality is the same as the logical order of thought and language, and that metaphysics can therefore be meaningfully pursued only by investigating this shared logical order. Dogmatic metaphysics, on the other hand, conceives of reality’s order as separate from what it sees as our merely subjective or conventional means of representation. Consequently, whereas the critical metaphysician will reject dogmatic metaphysics as a confused attempt to investigate the world “from sideways on,” the dogmatic metaphysician will conceive critical metaphysics as a subjectivist form of idealism.

Dogmatic metaphysics was always one of Wittgenstein’s central targets. His relation to critical metaphysics is less clear. The Tractatus is often read as a work of critical metaphysics, and it is fairly easy to see why. But what about his later philosophy? Interpreters who emphasize the independence and arbitrariness of Wittgensteinian grammar will deny that his later project can sensibly be conceived as a form of critical metaphysics. Other readers, including Anscombe, McDowell and Putnam, seem much more open to a critical-metaphysical way of inheriting Wittgenstein’s later thought.
Central here is later Wittgenstein’s view of the philosophical import of ordinary language. What is the exact significance of his stated aim to “bring words back from the metaphysical to their everyday use” (PI 116)? It has often been said that later Wittgenstein’s emphasis on ordinary language goes hand in hand with a deep criticism of philosophy’s traditional aspiration towards system-building. Now, a systematic aspiration of the sort Wittgenstein seems to reject is present not only among dogmatic but also among critical metaphysicians. Indeed, as Kant’s own work aptly illustrates, systematicity is often seen as absolutely central to the critical-metaphysical endeavor. So, does Wittgenstein’s rejection of system-building in philosophy show that he is not doing any sort of metaphysics at all? Or, is his point that critical metaphysics can somehow be done in a non-systematic fashion? Or, is there a deep tension at the heart of Wittgenstein’s philosophy, between his attack on system-building and an aspiration to do critical metaphysics? Or, is Wittgenstein a systematic philosopher in the relevant sense, after all?

Similar questions arise not only with regard to Wittgenstein, but also with regard to other 20th century thinkers who have emphasized the philosophical significance of ordinary language, including J. L. Austin, Gilbert Ryle, and Stanley Cavell. The overall aim of the workshop is to discuss this tangle of issues, exegetically and systematically. Individual papers need not engage in exegesis, but can well look more systematically at one or several of the difficulties involved.

Kevään teemana Filosofian illoissa on Sota.

 

20. 4. klo 18 luennoi professori Tarja Väyrynen aiheesta

Sota kokemuksena ja kokemuksellisena ilmiönä.


Paikka: Sampolan auditorio, Sampolankatu 2, Tampere


Tilaisuuden järjestää niin & näin ja Tampereen kulttuuripalvelut ja kirjasto

Kuopion filosofiakahvilan ke­vätkauden 2016 tee­ma­na on us­kon­to

tiistai-illat:

12.4. klo 17.00: ”Kir­kon usko ja tie­teel­li­nen maa­il­man­kuva”
Jari Jolk­ko­nen, do­sent­ti, Hel­sin­gin yli­o­pis­to ja Itä-Suo­men yli­o­pis­to, Kuo­pi­on hiip­pa­kun­nan piis­pa.

17.5. klo 17.00: ”Ateis­mi yh­teis­kun­nal­li­sen il­mi­ö­nä”
Tee­mu Taira, FT, us­kon­to­tie­teen yli­o­pis­ton­leh­to­ri, Hel­sin­gin yli­o­pis­to

Jo to­teu­tu­neis­sa fi­lo­so­fi­an­kah­vi­ti­lai­suuk­sis­sa pi­det­ty­jen lu­en­to­jen tal­len­teet löy­ty­y osoitteesta:
http://www.kantti.net/filosofiakahvila/

Ti­lai­suu­det ovat kai­kil­le avoi­mia ja mak­sut­to­mia. Ne jär­jes­te­tään Kuo­pi­on kau­pun­gin­kir­jas­ton kah­vi­las­sa, os. Maa­her­ran­katu 12. Fi­lo­so­fi­a­kah­vi­laan ei tar­vit­se il­moit­tau­tua.

VIII Jaakko Suolahti -luento torstaina 31.3.2016

 

50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Suomen Oppihistoriallinen Seura järjestää VIII Jaakko Suolahti -luennon Seuran ensimmäisen puheenjohtajan, yleisen historian professori Jaakko Suolahden (1918–1987) kunniaksi torstaina 31. maaliskuuta 2016 kello 17:00 Säätytalossa, sali 15 (Snellmaninkatu 9–11).

 

Cambridgen yliopiston tieteenhistorian ja -filosofian Hans Rausing -professori Hasok Chang luennoi aiheesta ”Putting Science back into History of Science”.

 

TERVETULOA!


Filosofian iltojen tämän kevään teema on sota. Ensimmäisenä luennoi professori Aki-Mauri Huhtinen Maanpuolustuskorkeakoulusta.


Huhtisen aiheena on sota ja sen muutos. Näin hän kirjoittaa:

"Hybridiuhat liittyvät vahvasti informaatioyhteiskuntaan ja eri medioiden yhä vahvempaan rooliin ihmisen elämässä. Vaikka Suomi ei ole ollut sodassa seitsemäänkymmeneen vuoteen, maailmalla vellonut sotapropaganda on vaikuttanut myös suomalaiseen keskusteluun sodista ja yleensä väkivallasta.


Ukrainan sota vuonna 2014 siirtyi myös jokaisen suomalaisen kotiin näyttöruuduille, kiitos informaatioajan verkoissa olevien palvelujen. Sosiaalisen median palveluissa sota näyttäytyi uusilla käsitteillä kuten 'trollaamisena'. Trollaaminen voidaan kuitenkin nähsä roskapostin käsitteen jatkona. Uuden informaatiosodan ja vanhan propagandasodan pohdinta palautti sotataidollisen keskustelun takaisin käyttämään käsitteitä, joilla kuvataan sitä, mistä on kysymys. Amerikkalaisperäinen käsite 'hybridisodankäynti' sai länsimaissa, Suomi mukaan luettuna, uuden muodon venäläisten käymästä sodasta Ukrainassa. Suomalaisista tuli osallisia Ukrainan sotaan myös sotapropagandatantereilla."


Aika: 23.3.2016 18.00 – 19.30

Paikka: Sampolan kirjasto

Sammonkatu 2


Filosofian illat järjestää niin & näin ja Tampereen kulttuuripalvelut ja kirjasto

Kuopion filosofiakahvilan ke­vätkauden 2016 tee­ma­na on us­kon­to

tiistai-illat:

15.3. klo 17.00: ”Is­lam ja fi­lo­so­fia”
Jari Kaukua, FT, tut­ki­ja­toh­to­ri, Jy­väs­ky­län yli­o­pis­to


12.4. klo 17.00: ”Kir­kon usko ja tie­teel­li­nen maa­il­man­kuva”
Jari Jolk­ko­nen, do­sent­ti, Hel­sin­gin yli­o­pis­to ja Itä-Suo­men yli­o­pis­to, Kuo­pi­on hiip­pa­kun­nan piis­pa.

17.5. klo 17.00: ”Ateis­mi yh­teis­kun­nal­li­sen il­mi­ö­nä”
Tee­mu Taira, FT, us­kon­to­tie­teen yli­o­pis­ton­leh­to­ri, Hel­sin­gin yli­o­pis­to

Jo to­teu­tu­neis­sa fi­lo­so­fi­an­kah­vi­ti­lai­suuk­sis­sa pi­det­ty­jen lu­en­to­jen tal­len­teet löy­ty­y osoitteesta:
http://www.kantti.net/filosofiakahvila/

Ti­lai­suu­det ovat kai­kil­le avoi­mia ja mak­sut­to­mia. Ne jär­jes­te­tään Kuo­pi­on kau­pun­gin­kir­jas­ton kah­vi­las­sa, os. Maa­her­ran­katu 12. Fi­lo­so­fi­a­kah­vi­laan ei tar­vit­se il­moit­tau­tua.


Kuopion filosofiakahvilan ke­vätkauden 2016 tee­ma­na on us­kon­to

tiistai-illat:

23.2. klo 17.00: ”Ju­ma­la ja sek­si pervoteorian sil­min”
Tee­mu Ra­ti­nen, TT, tut­ki­ja­toh­to­ri, Hel­sin­gin yli­o­pis­to


15.3. klo 17.00: ”Is­lam ja fi­lo­so­fia”
Jari Kaukua, FT, tut­ki­ja­toh­to­ri, Jy­väs­ky­län yli­o­pis­to

12.4. klo 17.00: ”Kir­kon usko ja tie­teel­li­nen maa­il­man­kuva”
Jari Jolk­ko­nen, do­sent­ti, Hel­sin­gin yli­o­pis­to ja Itä-Suo­men yli­o­pis­to, Kuo­pi­on hiip­pa­kun­nan piis­pa.

17.5. klo 17.00: ”Ateis­mi yh­teis­kun­nal­li­sen il­mi­ö­nä”
Tee­mu Taira, FT, us­kon­to­tie­teen yli­o­pis­ton­leh­to­ri, Hel­sin­gin yli­o­pis­to

Jo to­teu­tu­neis­sa fi­lo­so­fi­an­kah­vi­ti­lai­suuk­sis­sa pi­det­ty­jen lu­en­to­jen tal­len­teet löy­ty­y osoitteesta:
http://www.kantti.net/filosofiakahvila/

Ti­lai­suu­det ovat kai­kil­le avoi­mia ja mak­sut­to­mia. Ne jär­jes­te­tään Kuo­pi­on kau­pun­gin­kir­jas­ton kah­vi­las­sa, os. Maa­her­ran­katu 12. Fi­lo­so­fi­a­kah­vi­laan ei tar­vit­se il­moit­tau­tua.


Julian Honkasalo väittelee lauantaina 23.1.2016 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Sisterhood, Natality, Queer - Reframing Feminist Interpretations of Hannah Arendt". Väitöstilaisuus järjestetään Päärakennuksen Auditorium XII:ssa. Tilaisuuden jälkeen seuraa kahvitarjoilu.


Vastaväittäjänä toimii Professor Eleni Varikas (Université Paris 8) ja kustoksena professori Tuija Pulkkinen.


Väitöskirja on saatavissa myös elektronisena julkaisuna ja luettavissa E-thesis -palvelussa.

 

Julian Honkasalo will defend the doctoral dissertation entitled "Sisterhood, Natality, Queer - Reframing Feminist Interpretations of Hannah Arendt" in the Faculty of Arts, University of Helsinki, on 23 January 2016 at 12:00. The public examination will take place at the following address: Auditorium XII, University Main Building. Coffee reception follows.


Professor Eleni Varikas, Université Paris 8, will serve as the opponent, and Professor Tuija Pulkkinen as the custos. The dissertation is also available in electronic form through the E-thesis service.

 

ABSTRACT in English:

 

Hannah Arendt (1906-1975) did not theorize gender as a political question. None of her major works deal with women s liberation, women s rights, or with gendered aspects of power. In her public life, she neither participated nor spoke up in favor of any feminist group. Yet, her works have generated a rich and polyphonic tradition of feminist scholarship. This dissertation provides the first monograph length, systematic examination of four decades of feminist responses to Arendt's political thought.

 

In this study I ask how and for what purposes have feminist interpreters of Arendt singled out concepts and topics for scrutiny and debate in their efforts to understand the absence of a theory of gender in Arendt's oeuvre. Why has precisely Hannah Arendt been so widely and passionately read by feminist theorists, despite the fact that she did not engage in this field of inquiry at all?

 

By analyzing and contextualizing how each text in feminist secondary literature on Arendt constitutes a distinct response to her silence on gender, and by then grouping these responses, this study finds that feminist efforts to make sense of the absence of a theory of gender in Arendt s political thinking can best be understood through a threefold categorization. First, Anglophone, early second wave sisterhood-interpretations approach Arendt through the conceptual pairs of the public and the private, and the social and the political, arriving at the conclusion that Arendt is a masculine anti-feminist. Second, Continental, French and Italian interpretations operate with Arendt s concept of natality and regard Arendt as a female genius. Finally, postmodern and queer readings highlight concepts such as unique distinctness, speech and action and pariahdom, establishing Arendt as a precursor to feminist elaborations on performativity as well as critiques of identity politics. I contend that taken together, these three feminist perspectives form a prism through which Arendt's enigmatic silence on gender becomes meaningful. At the same time, the history of contemporary feminist political theorizing emerges as a highly polyphonic tradition. Hence, there is no single, univocal feminist theory or feminism that can be applied to Arendt s texts in order to answer the question of how and why she left questions related to gender and sexuality unanswered. Instead, Arendt s account on gender and sexuality can only be grasped through multiple perspectives and multiple feminist voices.


Nuorten filosofiatapahtuma 15.–16.1.2016 Paasitornissa, Paasivuorenkatu 5 A Helsinki


Nuorten filosofiatapahtumaa vietetään 15.–16.1.2016 Paasitornissa Helsingissä. Viikonlopun keskusteluohjelman alustajiksi saapuu yli 20 tieteen, taiteen ja yhteiskunnan alojen asiantuntijaa, mm. historioitsija Juha Siltala, kansantaloustieteen professori Markus Jäntti, kuvataiteilija Jani Leinonen sekä toimittaja Maryan Abdulkarim. Rennompaa iltaohjelmaa tarjoilee stand up -koomikko Ali Jahangiri. Juhlavuoden tapahtumaa täydentää uusi oheisohjelma, johon lukeutuu mm. taide- ja tiedetyöpajoja, butotanssia sekä poikkitaiteellinen performanssiesitys.

Tuttuun tapaan Nuorten filosofiatapahtumassa käydään myös valtakunnallinen lukiolaisten Sokrates-väittelykilpailu, jonka jännittävä finaali ratkeaa lauantai-iltana. Lisäksi tapahtumassa pidetään vapaamuotoisempia Filosofisia teehetkiä, joissa keskustellaan yhteiskunnallisista ja filosofisista aiheista pienemmässä ryhmässä.

Alustajanimiä ja muuta ohjelmaa paljastetaan vähitellen tapahtuman kotisivuilla www.nufit.fi sekä Facebookissa www.facebook.com/nuortenfilosofiatapahtuma.

 

Lisätiedot:     Työryhmän pj. Riikka Utriainen, , p. 050 362 7734

Pääsymaksut: Pop Up Nufit: Vapaa pääsy. Nuorten filosofiatapahtuma: nuori 5€/ aikuinen 8€ / kerran sisään 3€ / kannatuslippu 20€

 

Nuorten filosofiatapahtuman järjestää Prometheus-leirin tuki ry yhdessä Filosofian ja elämänkatsomustiedon opettajat Feto ry:n, Helsingin yliopiston filosofian opiskelijoiden ainejärjestö Dilemma ry:n sekä Paasitornin kanssa. Sekä alustajan haastajaksi että Filosofisen teehetken pitäjäksi on mahdollista hakea lähettämällä sähköpostia osoitteeseen nufit at protu.fi.


Oulun Sokrates-kahvilan 7. vuosi alkaa tiistaina 12.1.2016 klo 18 Kulttuuritalo Valveella.  Sen jälkeen keskustelut jatkuvat joka toinen tiistai samaan aikaan.


Vetäjien johdolla käymme ohjattuja filosofisia keskusteluja, ajattelemme yhdessä joko pienen alkupuheenvuoron tai alustuksen pohjalta, joskus alkuvirittelynä on toiminut myös teatteri, taidenäyttely tai luonto. Lyhyet yhteenvedot ja jatkokeskustelut näkyvät osoitteessa: https://sokrateskahvila.wordpress.com/.Blogissa on myös kirjavinkkejä ja muita vinkkejä  ja seuraavan keskustelun ajankohta löytyy sieltä.


Suomen Filosofinen Yhdistys ry järjestää 7.-8.1.2016 Helsingissä Tieteiden talolla perinteisen "yhden sanan kollokvion", jonka teemana on tällä kertaa MAHDOLLISUUS.

 

Kutsuttujen esitelmien lisäksi ohjelmaan sisällytetään tarjottuja suomen- tai ruotsinkielisiä esitelmiä. Kutakin esitelmää varten on varattu aikaa 20 minuuttia, sekä lisäksi 10 minuuttia keskustelua varten. Esitelmiä voidaan hyväksyä kollokvioon yhteensä noin 40. Valikoima esitelmistä pyritään julkaisemaan kirjoituskokoelmana.

 

Esitelmissä voidaan käsitellä esimerkiksi seuraavia teemoja:

o modaalikäsitteiden historia

o mahdollisuuden metafysiikka ja epistemologia

o modaalilogiikka

o mahdollisten maailmojen semantiikka

o mahdollisuuksien tasa-arvo

o toiminnan vapaus, vastuut ja mahdollisuudet

 

Esitelmän pitämisestä kiinnostuneilta pyydämme alustavaa otsikkoa ja noin 400 sanan (yhden sivun) abstraktia 30.9.2015 mennessä. Otsikon ja abstraktin pyydämme lähettämään osoitteeseen: .

 

Järjestelytoimikunta

Ilkka Niiniluoto, Tuomas Tahko ja Teemu Toppinen