Tapahtumat huhtikuulle 2014

Issues in Aristotle’s modal ontology, logic, and moral epistemology

A Colloquium at the Department of Philosophy, History, Culture and Arts Studies, University of Helsinki


Programme

Monday, 28 April 2014

Main Building, Fabianinkatu 33, Auditorium IX

Modalities: theory and practice

9.30–10.45 Kei Chiba (University of Hokkaido), ‘Aristotle’s modal ontology the potentiality, the at-work-ness and the completeness'

11.00–12.15 Mika Perälä (University of Helsinki), ‘The capacity for memory and its exercise in Aristotle’

Lunch

Logic and dialectic

13.30–14.45 Simo Knuuttila (University of Helsinki), ‘Aristotle on predication and identity’

15.00–16.15 Marja-Liisa Kakkuri-Knuuttila (University of Helsinki), ‘How relevant is Aristotle’s dialectic to his methodology of inquiry?’

Coffee and tea

Moral epistemology

16.45–18.00 Hasse Hämäläinen (University of Edinburgh), ‘From identification to insight: Aristotle’s theory of moral perception.’


Prof. Chiba specializes in Greek Philosophy, especially Aristotle’s dialectic, natural sciences and metaphysics, and Apostle Paul’s philosophy of faith. His recent publications on Aristotle include ‘Aristotle on Essence and Defining-Phrase in His Dialectic’ (in D. Charles, ed., Definition in Greek Philosophy, Oxford 2010) and ‘Aristotle on Heuristic Enquiry and Demonstration of What It Is’ (in C. Shields, ed., The Oxford Handbook of Aristotle, Oxford 2012).


The colloquium is open to all interested in Aristotle’s philosophy and these issues in general. For further information please contact Dr. Mika Perälä (mika.perala at helsinki.fi).


Professori emeritus Manfred Frankin (Tübingenin ylipisto) vierailu Turun yliopistossa 24.-25.4. 

Professori Frank on johtava varhaisromanttisen filosofian tutkija, jonka kiinnostuksen kohteisiin kuuluu myös tämänhetkinen analyyttinen mielen filosofia (philosophy of mind) ja sen yhteys klassiseen filosofiaan, erityisesti juuri romantiikan aikakauden filosofiaan.

 

Prof. Frank pitää perjantaina 25.4. klo 14-16 Publicumin luentosalissa IV luennon aiheesta ”From Fichte’s ’Original Insight’ to a Moderate Defense of Self-Representationalism”.

“Self-representationalism” is a relatively recently explored view on the nature of occurrent mental states which we are used to calling “conscious”. Some of its main representatives, Charles Siewert, Terence Horgan, Uriah Kriegel and Kenneth Williford have recently proved curious about classical phenomenology and even some achievements of the so called ‘Heidelberg School’. With some important differences of emphasis and interpretation, these authors think that (1) all consciousness is representational or intentional, and that representation or intentionality is, in general, the appropriate basic term for any philosophy of mind. And secondly they maintain that (2) those and only those acts or experiences may pass for “conscious” that, in addition to their intentional (or representational) object, co-represent themselves. This co- (or peripheral) representation of the conscious episode itself does not, on this view, come about by a different, higher-order act or by an inner duplication (“reflection”), but is, rather, thought to be “built-into” the primitive experience itself (hence the appellation “Same-Order Theory”). This form of self-awareness is supposed to be “ubiquitous”, occurring wherever mental states occur as conscious events.

Self-representationalism thereby embraces a basic conviction of Fichte as it was presented in Henrich’s ground-breaking text on “Fichte’s Original Insight” (in 1966). Differently than Fichte, self-representationalists keep sticking to ‘representation’ as the basic core concept in understanding the problem of self-awareness – and thereby adopt the erroneous “reflection model of self-consciousness”. This is what the lecture turns against, defending a ‘pre-reflective’ model of self-awareness. Constructing his argument on the thought of Michael Tye, Tyler Burge and Jean-Paul Sartre, a model is proposed in which the non-objectuality and transparency of self-awareness appears compatible with a concept of representation of outer reality.


Professori emeritus Manfred Frankin (Tübingenin ylipisto) vierailu Turun yliopistossa 24.-25.4.

 

Professori Frank on johtava varhaisromanttisen filosofian tutkija, jonka kiinnostuksen kohteisiin kuuluu myös tämänhetkinen analyyttinen mielen filosofia (philosophy of mind) ja sen yhteys klassiseen filosofiaan, erityisesti juuri romantiikan aikakauden filosofiaan.


Professori Frank pitää torstaina 24.4. klo 16-18 Janus-salissa (Kaivokatu 12, nivel) luennon aiheesta  ”What Does That Mean: Early Romantic Philosophy?”

Perennial prejudice wants us to believe that early romantic philosophy developed in the footsteps of Fichtean foundationalism. We call ‘foundationalist’ a position which thinks knowledge grounded in an ultimate certitude. In Fichte’s case this was supposed to be an ‘absolutized Ego’. The prejudiced serpent continues to whisper: ‘Attention, Fichte’s philosophy marks the highest peak of subjectivity’s totalitarian seizure of power (Machtergreifung) over Being or différance. And early romantic philosophy is just an (immature) upshot of Fichtean subjectivistic dazzlement.’ It is demonstrated in this lecture that we have excellent reasons for trusting a recently developed research method called Constellation Research. Partially based on lately disclosed new source-text bases, it has entirely changed our view of Early Romanticism as a philosophical movement. We now see clearly that (and why) it was skeptical against foundationalist pretensions, respectful of subjectivity without promoting it to a ‘highest point of philosophy’, ironical with regard to ultimate knowledge claims, ontologically realistic, and pretty more modern than most of us thought it is.

 

Vieralu jatkuu samana päivänä, to 24.4 klo 18-20 yleisen kirjallisuustieteen seminaarihuoneessa (E 223) professori Frankin seminaarilla, jossa keskustellaan hänen kirjoituksestaan ”Zeit und Selbst”.  Seminaarin keskustelukieli on englanti. Tekstiä käsitellään tätä ennen yhdessä prof. Liisa Steinbyn johdolla tiistaina 15.4. klo 16-18 yleisen kirjallisuustieteen seminaarihuoneessa E223. Myös tämä esiseminaari, jossa valmistellaan yhdessä professori Frankille tehtäviä kysymyksiä, on kaikille avoin.

 

Vierailu jatkuu siten, että prof. Frank pitää perjantaina 25.4. klo 14-16 Publicumin luentosalissa IV luennon aiheesta ”From Fichte’s ’Original Insight’ to a Moderate Defense of Self-Representationalism”.

“Self-representationalism” is a relatively recently explored view on the nature of occurrent mental states which we are used to calling “conscious”. Some of its main representatives, Charles Siewert, Terence Horgan, Uriah Kriegel and Kenneth Williford have recently proved curious about classical phenomenology and even some achievements of the so called ‘Heidelberg School’. With some important differences of emphasis and interpretation, these authors think that (1) all consciousness is representational or intentional, and that representation or intentionality is, in general, the appropriate basic term for any philosophy of mind. And secondly they maintain that (2) those and only those acts or experiences may pass for “conscious” that, in addition to their intentional (or representational) object, co-represent themselves. This co- (or peripheral) representation of the conscious episode itself does not, on this view, come about by a different, higher-order act or by an inner duplication (“reflection”), but is, rather, thought to be “built-into” the primitive experience itself (hence the appellation “Same-Order Theory”). This form of self-awareness is supposed to be “ubiquitous”, occurring wherever mental states occur as conscious events.

Self-representationalism thereby embraces a basic conviction of Fichte as it was presented in Henrich’s ground-breaking text on “Fichte’s Original Insight” (in 1966). Differently than Fichte, self-representationalists keep sticking to ‘representation’ as the basic core concept in understanding the problem of self-awareness – and thereby adopt the erroneous “reflection model of self-consciousness”. This is what the lecture turns against, defending a ‘pre-reflective’ model of self-awareness. Constructing his argument on the thought of Michael Tye, Tyler Burge and Jean-Paul Sartre, a model is proposed in which the non-objectuality and transparency of self-awareness appears compatible with a concept of representation of outer reality.

The 12th annual meeting of the Nordic Society for Phenomenology “At the Limits of Phenomenology” will take place in April 24-26, 2014 at the University of Helsinki, Finland.


Keynote Speakers:

HANNE JACOBS (Loyola University Chicago)
JUSSI KOTKAVIRTA (University of Jyväskylä)
MAO NAKA (Kobe University)
CLAUDE ROMANO (Université Paris-Sorbonne, Paris IV)
THOMAS SHEEHAN (Stanford University)
FREDRIK SVENAEUS (Södertörn University Stockholm)

 

+72 submitted speakers


Venue:

Tieteiden Talo, Kirkkokatu 6;
Helsinki University Museum Arppeanum (Friday), Snellmaninkatu 3.

Conference is free and open to all!

 

Program: http://blogs.helsinki.fi/nosp-2014/

 


Oulun Sokrates-kahvilan seuraava tapaaminen on tiistaina 22.4.2014 klo 18 Kulttuuritalo Valveella  ja sitä seuraava 7.5.2014. Kevään viimeinen keskustelu on 20.5.2014. Sen virittelyksi käydään katsomassa Sofian maailma-näytelmä maanantaina 19.5.2014 Oulun kaupungin teatterissa.

Sokrates-kahvilassa käydään ohjattuja filosofisia keskusteluja. Niitä ohjaavat vuorollaan Hannu Juuso, Markku Veteläinen, Riku Välitalo ja Vesa Teppo. Tilaisuuksiin on kaikilla vapaa pääsy. Tulevat keskustelut ja aikaisempien aiheet näkyvät Sokrates-kahvilan blogissa: http://sokrateskahvila.wordpress.com/

Filosofian illat keväällä 2014: Afrodite ja rakkaus, 19.3. & 16.4.

 

Tämän kevään kahtena filosofisena keskiviikkoiltana Tampereen pääkirjaston saleissa syvennytään rakkauteen, kauneuteen, intohimoon – sanalla sanoen Afroditeen.


FT, dosentti Miira Tuominen keskittyy aiheeseen "Antiikin rakkauskäsitykset"

keskiviikkona 16.4. klo 18 pääkirjasto Metsossa, Pietilä-salissa.

 

Miira Tuominen on antiikin filosofian tutkija, joka on tehnyt paljon yhteistyötä muiden aikakausien filosofian tutkijoiden ja toisten tieteenalojen kanssa. Vuodesta 2008 alkaen hän on toiminut filosofian yliopistonlehtorina Jyväskylän yliopistossa ja työskentelee tällä hetkellä akatemiatutkijana (2011–16) tutkimusaiheenaan oman edun tavoittelu ja toisten huomioonottaminen myöhäisantiikin etiikassa. Tuomisen julkaisut liittyvät laajaan kirjoon tutkimusaiheita tieteen, epistemologian ja logiikan historiasta etiikkaan, näkemyksiin rakkaudesta ja teorioihin itsemurhasta.

 

Illan juontaa niin & näin -lehden päätoimittaja Jaakko Belt.

 

Tampereen kaupunginkirjasto (http://kirjasto.tampere.fi) järjestää tilaisuudet yhteistyössä filosofisen aikakauslehden niin & näin (http://netn.fi) kanssa.

 


EVALD ILYENKOV – PROSPECTS AND RETROSPECTS IN PHILOSOPHY AND PSYCHOLOGY

AN INTERNATIONAL SYMPOSIUM ARRANGED BY THE ALEKSANTERI INSTITUTE AND THE CENTER OF RESEARCH ON ACTIVITY, DEVELOPMENT AND LEARNING (CRADLE), UNIVERSITY OF HELSINKI

15TH AND 16TH OF APRIL, 2014

AT THE ALEKSANTERI INSTITUTE, UNIONINKATU 33, SEMINARIUM ROOM AT THE 2ND FLOOR

The methodological ideas of the Soviet philosopher and theoretician of the Activity Approach Evald Ilyenkov continue to exert their influence, as attested, for example, by a recent book Dialectics of the Ideal (ed. by Alex Levant and Vesa Oittinen, Brill/Historical Materialism series, 2013). The Aleksanteri Institute and the CRADLE will organize, in the aftermath of the book publication and a recent Ilyenkov conference in Russia, a two-day symposium on the different aspects of the heritage of Ilyenkov.

 

PROGRAMME

TUESDAY, 15TH OF APRIL

10.00 – 10.45 ALEX LEVANT – Activity Theory and Dialectics of the Ideal

10.45 – 11.30 PENTTI MÄÄTTÄNEN – Logic of action: Iljenkov, Peirce and Dewey

11.30 – 12.15 REIJO MIETTINEN & HANNELE KEROSUO – Ascending from abstract to concrete and practical experimentation: The case of knoworking in construction design

12.15 – 13.15 Lunch

13.15 – 14.00 ANNALISA SANNINO –Ascending from the abstract to the concrete and double stimulation: What is their relationship?

14.00.—14.45 YRJÖ ENGESTRÖM –Concept formation in the wild: Iljenkov's relevance rediscovered

 

WEDNESDAY, 16TH OF APRIL

10.00 – 10.45 CORINNA LOTZ & GERRY GOLD – Contradictions within the Ideal, Mediation and Transformation in Global Capitalist Society

10.45 – 11.30 MIIKA KABATA – Evald Ilyenkov and the Reflection Determination of the Commodity Form

11.30 – 12.15 PAULA RAUHALA – Ilyenkov as a Premonetary Value-Theorist

12.15 – 13.00 VESA OITTINEN – Ilyenkov and Helvétius' Thesis "L'homme est tout éducation"

In addition, there will be a short presentation of the book Dialectics of the Ideal.

http://www.helsinki.fi/cradle/documents/Iljenkov%20symposium_Helsinki%20April%202014l.pdf

Nordic Network for the History of Philosophy (NHP) järjestää Jyväskylässä 10.-11.4. tapaamisen ja työpajan otsikolla "What is history of philosophy (and how should it be done)?"

Tilaisuuden ohjelma löytyy osoitteesta: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/en/research/clusters/itep/Current/itepnhp

Lisätietoa:
juhana.toivanen at jyu.fi

We are happy to announce a meeting and a workshop of a newly established Nordic Network for the History of Philosophy. The occasion will take place at the Department of Social Sciences and Philosophy of the University of Jyväskylä 10-11 April.

All interested are welcome to attend the workshop and discuss about potential avenues for collaboration among Nordic historians of philosophy.

A more detailed program can be found from: https://www.jyu.fi/ytk/laitokset/yfi/en/research/clusters/itep/Current/itepnhp

For more information, please contact:
juhana.toivanen at jyu.fi

Keskiviikkona 9.4. klo 18.00 Tulenkantajien kirjakaupassa, Hämeenpuisto 25, Tampere

Michel Foucault’n klassikkoteos Klinikan synty joutuu tarkkaan syyniin Tulenkantajat-kirjakaupassa. Teosta saapuu kommentoimaan yleislääketieteen professori Raimo Puustinen.

Foucault’n Klinikan synty tarkastelee modernin lääketieteen kehittymistä patologisen anatomian synnyn pohjalta 1700- ja 1800-lukujen taitteessa. Foucault on kiinnostunut modernin lääketieteen käsitejärjestelmän ja yksilökäsityksen synnystä: Miten lääkäristä kehkeytyi asiantuntija, jonka vallassa on tietää potilaasta enemmän kuin tämä itse tietää – tai edes voi tietää? Miten ihmisruumis käsitteellistyi tiedon objektiksi? Miten lääketieteellinen objektiivisuus syntyi?

Foucault’n teos pyrkii luomaan historiallisen kokonaiskuvan lääketieteen käsitteellisestä perustasta. Miten hän lääketieteen professorin mielestä on tehtävässä onnistunut? Tervetuloa kuuntelemaan ja keskustelemaan!

Klinikan synnyn on suomentanut Simo Määttä ja kustantanut niin & näin. Niin & näin -kirjasarjassa on äskettäin ilmestyt myös Foucault’n kirjoituskokoelma Parhaat. Teoksia on myynnissä Tulenkantajat-kirjakaupassa.

http://tulenkantajat.wordpress.com/


Michel Foucault: Klinikan synty kriittisen tarkastelun valossa.

Yleislääketieteen mvs professori Raimo Puustinen, TaY. Kommentti erikoislääkäri, FM Risto Koskinen
Tieteiden talo, Kirkkokatu 6, Helsinki tiistaina 8.4. klo 18.00. Suomen lääketieteen filosofian seuran yleinen kokous.
Reflektion rajat, estetiikka ja teleologia. Kantin Arvostelukyvyn kritiikki -symposium
Tampereen yliopisto, Pinni B, sali B3116. 4.4.2014 klo 10-18

Tilaisuus on avoin kaikille.

Immanuel Kantin myöhäisteos Arvostelukyvyn kritiikki on Kantin tuotannossa erityisessä asemassa. Kant itse kirjoittaa teoksen esipuheissa, että sen, mitä hän kutsuu arvostelukyvyksi, pitäisi koota kriittisen filosofian elementit yhteen. Arvostelukyvyn nimissä tulee mahdolliseksi tarkastella sitä maaperää, joka jää kahden erillisen ”alueen väliin”, kuten Kant muotoilee jo aiemmassa tuotannossaan tarkastelemansa ristiriidan ymmärryksen ja järjen välillä.

Kantin kolmannen kritiikin vastaanoton historia on erityinen. Voisi myös hyvin sanoa, että Arvostelukyvyn kritiikin osaksi asetettu tehtävä, sen onnistuminen ja merkitys ovat yhäkin ajateltava asia. Yhtäältä arvostelukykyä on ajateltu nimenomaan silloittajana, ja tätä kautta poliittisen ja eettisen ajattelun lähtökohtana (mm. Hannah Arendt, Jean-Francois Lyotard). Jotkut fenomenologisesti suuntautuneet tulkitsijat (kuten Maurice Merleau-Ponty tai aivan viime aikoina Laszlo Tengelyi) ovat löytäneet kolmannesta kritiikistä aineksia Kantin transsendentaalifilosofian laajentamiseksi. Näin Kantin myöhäisteoksen on nähty ylittävän aiemman kriittisen projektin. Toisaalta Kantin filosofiaa on tulkittu yksinkertaisesti kriittisenä projektina niin että kolmannen kritiikin projektissa ei nähdä mitään aiemmasta tuotannosta poikkeavaa. Voisi myös väittää, että se minkä me yleisesti nimeämme kantilaisuudeksi, tarkoittaen esimerkiksi aistimellisuuden ja käsitteellisyyden välistä selvää eroa, ei pidä sisällään kolmannen kritiikin ajatusta rajankäynnistä ja välityksestä. Ikään kuin Arvostelukyvyn kritiikin termit eivät täysin sopisi kuvaan siitä Kantista, jonka tunnemme.

Tämä asetelma herättää kysymyksiä. Yhtäältä kolmas kritiikki todella vaikuttaa täydentävän kriittisen projektin. Tällöin kolmannen kritiikin kohde, reflektiivinen arvostelma, on kriittisen projektin avain. Siinä missä Kantin erittelemistä arvostelman muodoista ensimmäinen, määrittävä arvostelma, alistaa yksittäisen kohteen yleisen käsitteen alle, arvostelman toinen muoto, reflektiivinen arvostelma, toimii ilman ennalta annettua yleisyyttä. Näin reflektiivinen arvostelma viittaa sellaiseen yksittäisen ja yleisen suhteeseen, jossa yksittäinen tapaus ei määrity yleisen lain kautta, mutta jossa silti on kyse lain löytämisestä yksittäistapaukselle. Toisaalta kolmas kritiikki vaikuttaa jo viittaavan kriittisen projektin tuolle puolen. Esimerkiksi Hegel tunnistaa varhaisissa kirjoituksissaan Kantin ongelmaksi nimenomaan ajattelun reflektiivisyyden, mutta pitää samalla Kantin kolmatta kritiikkiä jo jonain muuna kuin reflektiivisenä ja kriittisenä ajatteluna. Hegelin mukaan se on ”spekulatiivista ajattelua idullaan”. Spekulatiivisen ajattelun suunnasta katsoen kolmas kritiikki puhuu kohteista aivan eri mielessä kuin kriittisen projektin Kant: kyse on taideteoksista, luonnon olioista ja organismeista kaikessa yksittäisyydessään ja materiaalisuudessaan.

Kantin kolmatta kritiikkiä voisi siis ryhtyä lukemaan puhtaasti systemaattisesta lähtökohdasta ja kysyä yksinkertaisesti: miten Kantin teos pitäisi ymmärtää suhteessa Kantin ajattelun kokonaisuuteen? Nimenomaan kysymys reflektiivisestä arvostelmasta ja yleisemmin ajattelun reflektiivisyydestä tekee kolmannesta kritiikistä myös ajankohtaisen. Onko filosofian reflektiivisyys jotain, joka avaa Kantin ajattelun kriittisen määrityksensä ulkopuolelle, vai onko se juuri sitä kantilaisuutta, jota on aina vastustettu ja jota ehkä yhäkin on vastustettava? Tätä kautta nousee esiin myös yleisempi kysymys: mihin asti Kant ja kriittinen filosofia ylipäätään meidät johdattaa? Missä on reflektion raja?


Ohjelma

10.15-10.30 Tervetuloa

10.30-12.00 1. Sessio
Erna Oesch: Arvostelukyvyn kritiikki aikalaiskeskustelussa
Hemmo Laiho: Mikä olikaan Arvostelukyvyn kritiikin aihe?
Kommentti: Olli Koistinen

Lounas 12.00-12.45

12.45-14.15 2. Sessio
Markku Lehtinen: Kantin maailmakäsitteen radikalisoituminen Arvostelukyvyn kritiikin ylevän analytiikassa
Sami Santanen: Raja-askelia: arvostelukyvyn ekspositio ja vapaus
Kommentti: Susanna Lindberg

Tauko 14.15-14.30

14.30-16.00 3. Sessio
Hanne Appelqvist: Torailevien ystävysten leikistä. Mitä merkitystä kauneudella voi olla tiedon mahdollisuudelle?
Petri Räsänen: Kant ja filosofian esteettisyys
Kommentti: Hermanni Yli-Tepsa

Tauko 16.00-16.15

16.15-17.45 4. Sessio
Ari Korhonen: Kansa, tunneyhteisö ja roskajoukko
Lauri Mehtonen: Kauneus ja intressi Kantilla
Kommentti: Janne Porttikivi
Filosofiakahvila Kuopiossa: kevään 2014 teemana oikeudenmukaisuus

Paikan muutos: Filosofiakahvila kokoontuu tiistaisin 18-20 Snellman-kesäyliopiston tiloissa, opetustila Johanissa, Asemakatu 7 (sisäänkäynti Hatsalankadun pihan puolelta).

Millainen on oikeudenmukainen yhteiskunta? Kuinka käsityksemme oikeudenmukaisuudesta ovat muuttuneet antiikista kristillisen perinteen kautta moderneihin liberaaleihin yhteiskuntiin tultaessa?

Ohjattuja filosofisia keskusteluja isännöivät vuorollaan kuopiolaisen filosofian lukupiirin jäsenet.

8.4.2014 Rangaistusten oikeudenmukaisuus: Professori Matti Tolvanen, Itä-Suomen yliopisto
6.5.2014 Sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta sosiaalisiin oikeuksiin: Professori Toomas Kotkas, Itä-Suomen yliopisto

Tilaisuudet ovat maksuttomia, ei ennakkoilmoittautumista.