Tapahtumat tammikuulle 2010

Conference and call for papers:

International Society for MacIntyrean Enquiry

4th Annual Conference

Mykolas Romeris University, Vilnius, Lithuania
Friday July 29 – Sunday August 1, 2010

Proposal deadline: 1st of February 2010
ISME encourages paper proposals addressing the entire spectrum of ethical, social, political, historical and ideological problems related to the current economic crisis, drawing on or responding to the works of Alasdair MacIntyre.

Keynote Speakers

Bob Brecher

Center for Research and Development, University of Brighton
Zenonas Norkus
Department of Sociology, Faculty of Philosophy, University of Vilnius
John O’Neill
School of Social Sciences, University of Manchester
Clemens K. Stepina
Institute for Theatre, Film and Media Sciences, University of Vienna

Virtue and Economic Crises

Alasdair MacIntyre once argued that Karl Marx left philosophy and turned to political economy at a time when his philosophical enquiry was still incomplete.  From After Virtue to Dependent Rational Animals MacIntyre’s work has laid a solid philosophical foundation for building an understanding of the nature of human rationality, virtue and practice. This conference aims to encourage interdisciplinary research into the field of ethics, philosophy, political economy, social theory and theology in order to think through the moral and political aspects of the future of economic development. Its underlying presupposition rests in our belief that the orthodox neoclassical economic theory has to be theoretically challenged. A robust Aristotelian social theory and moral philosophy can contribute in rethinking these presuppositions and beliefs.

Possible Questions to Address Include:

* The importance of moral and intellectual virtues for equitable economic development.
* What are the moral and philosophical presuppositions behind the neoclassical economic thought and behind the existing socio-economic order of market capitalism?
* What can economic theory learn from moral philosophy and virtue ethics?
* What is the role of business ethics in times of economic crises?
* What does the current economic crisis tell us about the place of an ethics of social relationships in the economic system of advanced modernity?

Please submit proposals, including title and abstract, of no more than 350 words to: Dr. Andrius Bielskis, Department of Political Sciences, Mykolas Romeris University, Vilnius, Lithuania, e-mail: andrius.bielskis(at)mruni.eu

For more information on theme please visit

Mimesis, Ethics and Style
International Conference on Literary Representation

University of Helsinki


Finnish Academy Research Project Styles of Mimesis solicits submissions for the conference “Mimesis, Ethics and Style” hosted by the Department of Finnish Language and Literature, University of Helsinki, Finland.

The conference aims to bring together the interconnected though often separately studied questions of style and mimesis and open up a new kind of discussion not only on the relationship between style and representation but also on the ways literary texts engage ethics and ideology. It explores the ways in which literature produces its peculiar reality effects and negotiates its relationship to value systems connecting it to the world of everyday experience and ethics, as well as to different ideologies, emotions, world views and fields of knowledge. By inviting re-readings of the classical conceptions of mimesis as imitation and copying, we hope to bring new insights to the concept of intertextuality as well as to the idea of style imitations.

The keynote speakers for the conference:

Robert Doran is Assistant Professor of French and Comparative Literature at the University of Rochester, and the author of a number of recent articles on Auerbach, mimesis and literary history. He is currently working towards a volume titled The Sublime: Cultural Aesthetics from Longinus to Nietzsche. He is also the editor of Mimesis and Theory: Essays on Literature and Criticism, 1953-2005 (2008), a collection which brings together twenty of René Girard's uncollected essays on literature and literary theory.

Stephen Halliwell is Professor of Greek at the University of St Andrews. His research interests cover a wide area of the history and criticism of ancient Greek literature and the Classical Tradition, including attitudes to laughter, the theory of tragedy and Greek theatre practice. In 2002 he published The Aesthetics of Mimesis: Ancient Texts and Modern Problems, and his current project is a book entitled Between Ecstasy and Truth: Values and Problems in Greek Conceptions of Poetry.

Professor Jonathan Hart is the Director of the Comparative Literature Program at the University of Alberta. His research interests include cultural history and comparative Canadian and American studies, as well as the visual representations of the New World. Professor Hart is the editor of The Canadian Review of Comparative Literature, and his most recent publications are Interpreting Cultures: Literature, Religion and the Human Sciences (2006) and Comparing Empires: European Colonialism from Portuguese Expansion to the Spanish-American War (2008).

Professor Patricia Waugh from the Department of English Studies at the University of Durham has published widely on the relationship between literature, philosophy and science, and is the co-organiser of the 2008-2009 Institute of Advanced Study workshop series on ‘Thinking with Feeling’ on literature, philosophy and the cognitive sciences. The third edition of her seminal Metafiction: The Theory and Practice of Self-Conscious Fiction will be published by Routledge in 2009, and her new volume The Two Cultures: Literature, Science and the Good Society is forthcoming in 2010.

We invite Professors, Scholars and Doctoral Students to send proposals for original twenty-minute papers discussing the various aspects of:

Concepts of Mimesis
Ethics of Representation
Mimesis, Knowledge and Cognition
Mimesis as Style (Intertextuality, Parody, Pastiche)
Reality Effect and Concepts of Literary Realism
Mimesis and Allegory

Comparative and interdisciplinary approaches are very welcome. Audiovisual equipment will be available in the conference rooms.

Please e-mail proposals for papers (max. 500 words) with a short CV or a biographical summary to the following address: mimesisconference(at)gmail.com by January 31st, 2010.

The conference is organised in cooperation with the Finnish Graduate School of Literary Studies.

The organising committee:
Professor Pirjo Lyytikäinen (Project Director)
Dr Riikka Rossi (Conference Chair)
Dr Minna Maijala (Graduate School Coordinator)
Dr Saija Isomaa
Assistant Professor Sari Kivistö
Sanna Nyqvist, MA
Dr Merja Polvinen

More details on the project Styles of Mimesis can be found at the website http://www.eng.helsinki.fi/mimesis/index.htm
Philosophical Psychology, Morality and Politics Research Unit

Friday, 29 January, 12-15 (Auditorium XI, Main Building, Unioninkatu 34 [Helsinki], 3rd floor)

Ineke Sluiter (Leiden), Free speech and failing markets
Siegfried van Duffel (Singapore), The Moral Psychology of Natural Rights

TT, FM Matti T Amnell väittelee 29.1.2010 kello 12 Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa aiheesta "Uskonto ilman uskontoa - Radikaalin postmodernin uskonnonfilosofian haaste" (Religion without religion. The challenge of radical postmodern philosophy of religion.). Väitöstilaisuus järjestetään osoitteessa Yliopiston päärakennus, Pieni juhlasali, Fabianinkatu 33 [Helsinki].

Vastaväittäjänä on Dos. Tommi Lehtonen, Vaasa, ja kustoksena on professori Matti Sintonen.

Väitöskirja on myös elektroninen julkaisu ja luettavissa E-thesis - palvelussa.


Paikka: Sali HU 106, Humanistinen tiedekunta, Linnanmaa


Perjantai 29.1.

10.15-10.20 Avaus
10.20-11.00 Prof. Kuisma Korhonen (Oulun yliopisto): Historia ja kirjallisuus
11.00.-11.30 Prof. Olavi K. Fält (Oulun yliopisto): Globalisaatio ja mielikuvat verkostoteorian pauloissa

11.30.-12.15. lounastauko

12.15.-12.45. Dos. Kari Väyrynen (Oulun yliopisto): Descartes ja Vico historiallisen tiedon varmuudesta
12.45.-13.15.. Dos. Mikko Lahtinen (Tampereen yliopisto): Montesquieun historianfilosofia
13.15.-13.45. Tutkija Asko Nivala (Turun yliopisto): Systemaattisuus ja teleologia Friedrich Schlegelin varhaisromanttisessa historianfilosofiassa

13.45.-14.15 kahvitauko

14.15.-14.45. Tutkija Henna Seinälä (Jyväskylän yliopisto): Nietzschen historiakäsitys ikuisen paluun ajatuksen kautta tulkittuna
14.45.-15.15. Dos. Heikki Saari (Helsingin yliopisto): R.G. Collingwood historiallisesta tiedosta ja sen ehdoista
15.15.-15.45. Tutkija Sakari Ollitervo (Turun yliopisto): ”Historia on jotain sangen monimutkaista”. Gadamerin filosofinen hermeneutiikka historianfilosofiana.

15.45-16.00 tauko

16.00.-16.30. Dos. Jarmo Pulkkinen (Oulun yliopisto): Postanalyyttisestä historianfilosofiasta
16.30-17.00. Tutkija Sami Syrjämäki (Tampereen yliopisto): Anakronismit ja intellektuaalihistoria – näkökulmia.

19.00 Illanvietto

Lauantai 30.1.

10.15.-10.45. Dos. Jouko Jokisalo (Joensuun yliopisto): Edistyksen käsitteestä
10.45.-11.15. Tutkija Markku Mäki (Oulun yliopisto): Hegelin historianfilosofia
11.15.-11.45. Tutkija Inka Moilanen (Oulun yliopisto): Retoriikka ja historian tulkinta

11.45.-12.00. Tauko

12.00.-12.30. Tutkija Niina Timosaari ja tutkija Heidi Kurvinen (Oulun yliopisto): Feministinen historiankäsitys
12.30.-13.00. Tutkija Mikko Myllykangas (Oulun yliopisto): Foucaultin ’Tiedon arkeologia’ historioitsijan inspiraation lähteenä

- esitelmille varattu ohjelman mukaan aikaa 20-30 min. ja 10 min. keskustelu
Call for papers

2nd Uppsala Forum Workshop on Climate Change Policy after Copenhagen: Politics, Policy and Ethics.

March 22, 2010

The workshop will be attended by Uppsala Forum visiting research fellows John Broome (White's Professor of Moral Philosophy, Corpus Christi College, University of Oxford), and Edward Page (Associate Professor in Political Theory, Politics and International Studies, University of Warwick). Workshop conveners are Professor Folke Tersman (Department of Philosophy) and Dr Jörgen Ödalen (Department of Government).

Global climate change poses significant risks for human health, wealth and security. Although some regions will escape serious climate impacts, the net impact will almost certainly be adverse, with members of future generations and developing countries being worst affected. At the same time, a consensus has emerged in favour of a co-ordinated, international, response to implement effective policies of climatic mitigation and adaptation. Over hundred countries are now committed to the proposition that avoiding dangerous climate change requires the stabilisation, and later reduction, of greenhouse gases so that global temperature does not rise more than 2°C over its pre-industrial level.

This interdisciplinary workshop is organized around three broad themes which capture a number of issues critical to the emergence of a comprehensive, and stringent, climate regime: Politics, Policy and Ethics. We welcome submissions relating to these themes. Possible topics include; processes and outcomes of COP15; the North–South dialogue and central role of EU—US relations; the selection of instruments and mechanisms to meet the objective of avoiding dangerous climate change; the environmental effectiveness, cost efficiency, and political feasibility of alternative policy instruments; our responsibilities to the interests of future generations; the discounting of future lives; the procedural and distributive aspects of global climate policy, as well as questions of how the burdens of climate change mitigation and adaptation can be distributed in a fair and equitable manner.

If you are interested in giving a paper, please send an abstract of at most 200 words to jorgen.odalen(at)statsvet.uu.se before January 29, 2010. Papers will be selected on the basis of these abstracts, and notices of acceptance will be sent out by February 5, 2010.

Uppsala Forum för Fred, Demokrati & Rättvisa
Uppsala Forum on Peace, Democracy & Justice
You are welcome to a lecture by Jussi Kotkavirta, professor of Philosophy at Jyväskylä University, on Thursday 28.1 at 6pm.

The topic of the presentation is the following: "On psychoanalysis and Zeitgeist. What does the untimeliness of psychoanalysis tell about our time?"

Important: The talk is open to everyone and will be in Finnish.

Warm regards,

- Entrance is free and green tea will be served. A donation of €2 (or more!) is suggested and would be extremely welcome.

Psykoanalyysi ja ajan henki

Psykoanalyysi istuu perin huonosti nykyaikaan. Se ei ole ajan hengen mukainen tapa selittää ja hoitaa mielen ongelmia. Tästä havainnosta tuskin kukaan on eri täysin mieltä, vaikka ilmiötä voidaan ymmärtää, selittää ja arvottaa hyvinkin eri tavoin. Psykoanalyysin asema mielenterveysalan kokonaisuudessa on heikentynyt nopeasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Psykoanalyyttinen tai yleisemmin psykodynaaminen ajattelu ei enää kuulu psykiatrien toimenkuvaan. Samaan aikaan psykoterapioiden on kenttä on nopeasti monimuotoistunut ja psykoanalyysi menettänyt kentällä asemiaan. Pohdin alustuksessani ajan henkeen kuuluvia yleisiä ominaispiirteitä, jotka selittävät tai ainakin tekevät ymmärrettäväksi psykoanalyysin epäajanmukaisuutta. Tällaisia ovat yleinen kiire ja elämisen rytmin nopeutuminen; taloudellisten arvojen ja arviointiperusteiden yhä hallitsevampi asema; biologisen ihmiskäsityksen vahvistuminen ja taipumus väheksyä psyykkisiä tekijöitä; psyykkisten ongelmien ymmärtämisen syrjäytyminen niiden hallinnoinnin tieltä; yksilöllisyyden heikkeneminen ja mediakulttuurissa elävien kollektiivisten psyykkisten rakenteiden voimistuminen. Kokoavasti voi sanoa, että psykoanalyysin tarjoama mahdollisuus syventyä analyytikon avustuksella kaikessa rauhassa omaan psyykkiseen todellisuuteen ja yksilölliseen merkitysmaailmaan vaikuttaa nykyajassa yhä vähemmän itsestään selvältä. Alustuksessani pohdin ensisijaisesti sitä, mitä tämä kaikki kertoo nykyajasta ja sen hengestä.

Jussi Kotkavirta
Filosofian professori (Jyväskylän yliopisto)
Estetiikan dosentti (Helsingin yliopisto)
Psykoanalyytikkokandidaatti (IPA)

Psychoanalysis and Zeitgeist

Especially as a method of treating psychic problems, as a form therapy, psychoanalysis looks for many people old-fashioned and unattractive. It seems to be out of the time. Medicaments and other forms of therapy are dominating psychiatric and psychotherapeutic interventions. The situation has drastically changed in two decades, and not only in Finland. By focusing on the causes and reasons for this general trend one may understand more generally something important about the present Zeitgeist. This is at least what I hope to do in my talk. My claim is that the present Zeitgeist is characterised by a number phenomena that tend to exclude psychoanalysis. Among them are general shortage of time; monopoly of economic values; biologism and disregard of psychic factors; administration of psychic problems instead of understanding and sharing them; weakening of genuine individuality and strengthening of collective media driven psychic structures. For a suffering individual psychoanalysis means a possibility to focus with the help of the analyst and without any external goals or time limits on her own psychic reality and personal life history. In out present time such a possibility has lost much of its
plausibility and attraction.
Suomen Filosofinen Yhdistys

Yhdistys kokoontuu seuraavan kerran keskiviikkona 27.1. klo 18 Tieteiden talon salissa 505 (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kokouksessa esitelmöi YTT Olli-Pekka Moisio (Jyväskylän yliopisto) otsikolla ”Persoona ja moraalifilosofia tai pitäisikö puheella persoonan rajoista olla rajansa”.
Jan Löfström, University of Helsinki
gives a presentation on

Historical apologies as acts of symbolic inclusion - and exclusion?
Reflections on institutional apologies as politics of cultural citizenship

at the CEREN Colloquium on Wednesday, January 27th, 16.15 - 18.00 at Snellmaninkatu 12 (Swedish School of Social Science) [Helsinki], room 210.

Jan Löfström is University Lecturer in Social Studies Education at the University of Helsinki, and Docent in Historical Anthropology at the University of Jyväskylä. His current interests relate to the politics of history and, more specifically, to historical apologies and their implications for the symbolic politics of citizenship. He has authored a number of articles and conference papers in Finnish, Swedish and English that discuss institutional historical
apologies as vehicles for the symbolic construction and demarcation of national communities (Tiede & Edistys 1/2004, Historisk Tidskrift för Finland 1/2005, Historiallinen aikakauskirja 4/2006, Politiikka 3/2007, Citizenship Studies forthcoming in 2011).

Next CEREN Colloquium will be on February 10th at 16-18 with with Carl-Gustav Linden. He will talk about National champions and the media: ethnocentrism and nationalism in the economy.

The Colloquiums are open for everyone interested.


For more information, see their web page:
Klubi – filosofia, politiikka, taide
Tiistaisin Helsingissä.
Kevätkausi alkaa 12.1. filosofi Eero Ojasen avauksella.
Seuraavat alustajat: 19.1. kansanedustaja Erkki Tuomioja ja 26.1. kirjailija Risto Ahti.

Metafyysinen klubi

Metafyysinen klubi kokoontuu semiotiikan oppiaineen tiloissa (Vironkatu 1, Helsinki) seminaarihuoneessa 446 [huom.! Paikka muuttunut, päivitetty 24.1.2010] tiistaisin kello 16.00. Lisätietoja klubin toiminnasta sekä ajankohtaisen ohjelman löydät heidän kotisivuiltaan osoitteesta http://www.helsinki.fi/peirce/MC/.

26.1. Mats Bergman: "Peirce and Schiller on Philosophical Anthropomorphism"
Väitös Aristoteleen filosofisesta psykologiasta 22.1.2010

Humanistisessa tiedekunnassa 22.1.2010 tarkastettava Mika Perälän väitöskirja ”Aristotle on the Perception of Perception: Seeing, Remembering, and Sleeping” käsittelee kolmea Aristoteleen psykologiassa esiin nousevaa aihetta: näkemisen havaitsemista, menneiden aistihavaintojen havaitsemista sekä nukkumisen havaitsemista.

Havainnot näkemisestä, menneistä aistihavainnoista ja nukkumisesta ovat kaikki erilaisia havaintoja. Perälän mukaan niitä kuitenkin yhdistää se, että ne ovat havaintoja havaitsijan itsensä suhteesta havainnon objekteihin: väreihin, aiemmin havaittuihin objekteihin tai unissa ilmeneviin asioihin.

Tutkimuksen päälähteinä ja yksityiskohtaisen tekstianalyysin kohteina ovat Aristoteleen teokset ”Sielusta”, ”Muistista ja mieleen palauttamisesta”, ”Nukkumisesta ja valveillaolosta” sekä ”Unista”. Analysoitavat tekstit Perälä liittää tulkinnallisesti mielekkäisiin yhteyksiinsä ja hyödyntää tulkinnassaan Aristoteleen omia tai myöhempiä käsitteellisiä apuvälineitä.

Uutta Perälän väitöskirjassa ovat muun muassa uudet tulkinnat Aristoteleen kiistanalaisesta näkemisen havaitsemista koskevasta argumentista sekä hänen näkemyksestään muistin ja aikahavainnon luonteesta. Väittelijän mukaan Aristoteleen analyysi havaitsemisen havaitsemisesta myös eroaa olennaisesti monista myöhemmistä tietoisuutta koskevista filosofisista teorioista. Hän pitääkin Aristotelesta johdonmukaisena suorana realistina, ei vain aistihavaintojen vaan myös muistin suhteen.

Väitöskirja on ensimmäinen aihetta käsittelevä monografiatutkimus, joka perustuu tarkkaan analyysiin alkuteksteistä, niiden taustasta Platonin filosofiassa ja myöhemmistä tulkinnoista kommentaaritraditiossa aina viimeisimpiä tutkimuksia myöten.

FM Mika Perälän väitöskirja esitetään tarkastettavaksi perjantaina 22. tammikuuta klo 12 (yliopiston päärakennus, auditorio XIV, Unioninkatu 34 [Helsinki]). Vastaväittäjänä on professori Christof Rapp, Ludwig-Maximilians-Universität München, ja kustoksena on professori Matti Sintonen.
Helsingin yliopisto tutkii Eurooppaa

Eurooppa-tutkimuksen verkoston vuodesta jo vuodesta 2004 järjestämässä seminaarisarjassa "Helsinigin yliopisto tutkii Eurooppaa" esitellään HY:lla tapahtuvaa ajankohtaista Eurooppa-tutkimusta.

Kaikki seminaarin luennot järjestetään klo 16.15 – 17.30 Economicumin luentosalissa (Arkadiankatu 7, Helsinki).

Kevään 2010 ohjelma:

21.1. Jyrki Nummi: Suomalainen modernismi: katkoksia vai jatkumoita?

11.2. Charlotta Wolff: Valistuneet lojaliteetit. Vertaileva käsitehistoria ja 1700-luvun jälkipuoliskon Eurooppa

4.3. Pilvi Torsti: Mitä ihmiset ajattelevat historiasta ja mitä väliä sillä on? Historiatietoisuus Suomessa –tutkimushanke

25.3. Sara Heinämaa ja Timo Miettinen: Eurooppalainen rationaalisuus modernin murrok-sessa - tutkimuksia fenomenologiasta ja hermeneutiikasta

22.4. Tero Erkkilä ja Attila Krizsan: Kieli ja identiteetti EU:n poliittis-hallinnollisessa jär-jestelmässä
21.01.2010 - 22.01.2010
Kirjallisuus ja filosofia -seminaari
Turun yliopistossa 21. - 22.1.2010

Turun yliopiston yleisen kirjallisuustieteen yhdessä Kirjallisuudentutkimuksen valtakunnallisen tutkijakoulun kanssa järjestämä seminaari Turussa 21. - 22.1. 2010

Järjestelytoimikunta: Prof. Liisa Steinby (pj.) (liisaa at utu.fi), ass., FL Hanna Meretoja (hailme at utu.fi), FM Tommi Kotimäki (tokrko at utu.fi), HuK Jussi Jaakkola (jojaak at utu.fi)

Kirjallisuuden, kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian väliseen suhteeseen on useita erilaisia tulokulmia. Kirjallisuus voi käsitellä filosofista tematiikkaa, kaunokirjallisen teoksen rakenne voi perustua johonkin tiettyyn filosofiseen näkemykseen, tai kaunokirjallisissa teoksissa voidaan erottaa filosofisia näkemyksiä maailmasta, ihmisestä, tiedosta ja moraalista sielläkin, missä kirjailija ei tematisoi näitä kysymyksiä. Toisaalta filosofia voi olla estetisoivaa tai "kaunokirjallista" – onko se sitä vain toisinaan vai onko näiden välinen raja ylipäänsä selvästi erotettavissa, on kiistanalainen kysymys. Voidaan kysyä, millainen on kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian välinen suhde: ovatko erilaiset kirjallisuudentutkimuksen lähestymistavat filosofisesti perusteltuja tai filosofisesti perusteltavissa, ja tulisiko niiden olla sitä? Päteekö tieteenfilosofia myös taiteentutkimukseen kuten kirjallisuustieteeseen, vai merkitseekö taide haastetta sekä (luonnontieteen tapaan käsitetylle) tieteelle että filosofialle? Millainen on filosofian alaan kuuluvan estetiikan suhde empiiriseen kirjallisuudentutkimukseen ja tätä tukevaan teoriaan? Millaisia muita tapoja olisi vielä asettaa filosofian ja kirjallisuuden suhdetta koskeva kysymys?

Seminaariin kutsutaan kaikkia edellä mainituista kysymyksistä kiinnostuneita esittelemään jotakin probleemakentän osa-aspektia 20 minuutin alustuksessa (jonka jälkeen varataan 10 minuuttia keskustelulle). Alustusten toivotaan tematisoivan nimenomaan kirjallisuuden/kirjallisuudentutkimuksen ja filosofian välistä suhdetta, ei pelkästään käsittelevän jotakin otsikon alle sopivaa erityiskysymystä. Seminaariin toivotaan alustuksia kirjallisuustieteen, filosofian ja estetiikan oppiaineista sekä muista oppiaineista, joissa tehdään kyseiseen tematiikkaan liittyvää tutkimusta. Tavoitteena on saada monipuolinen kuva Suomessa harjoitettavasta tutkimuksesta, jossa kirjallisuuden tutkimus ja filosofiset kysymyksenasettelut kohtaavat toisensa, ja saattaa eri tahot keskusteluyhteyteen toistensa kanssa.



Tauno Nurmela -sali (ls 1)
(Yliopistoalueen kartta, Tauno Nurmela -sali on rakennuksessa T1)

11.15 - 11.30  Liisa Steinby (Yleinen kirjallisuustiede, TY):
Avaussanat: Kirjallisuus ja filosofia

11.30 – 12.00 Salla Shhadeh (Kulttuurihistoria, TY):
Runouden ja filosofian suhteesta Platonilla

12.00 – 12.30 Liisa Steinby (Yleinen kirjallisuustiede, TY):
Miksi kirjallisuus ei ole filosofiaa? J.G. Herder ja runouden "uusi tuleminen"

12.30 – 13.30 Lounas

13.30 – 14.00 Jussi Jaakkola (Yleinen kirjallisuustiede, TY):
Filosofiasta taiteen kokemuksen välttämättömänä edellytyksenä Schellingillä

14.00 – 14.30 Elias Heikkonen (Yleinen kirjallisuustiede, TY):
Tragedian esityksen ja traagisen ihmisen suhde Nietzschen Tragedian synnyssä

14.30 – 14.45 Kahvi

14.45 – 15.15 Jani Vanhala (Estetiikka, HY):
Kirjallisuus ei-käsitteellisen ymmärryksen välittäjänä

15.15 – 15.45 Tommi Kotimäki (Yleinen kirjallisuustiede, TY):
Taiteen totuus? Taiteen, tieteen ja filosofian suhteista Heideggerilla

15.45 – 16.00 Kahvi

16.00 – 16.30 Bo Pettersson (Englantilainen filologia, HY):
Hermeneutiikan ja pragmatismin kiastinen kehitys kirjallisuusteoriassa

16.30 – 17.00 Kalle Puolakka (Estetiikka, HY):
Merkityksestä ja merkityksellisyydestä: E.D. Hirschin apologia

19.00 Iltaohjelma

(Yliopistoalueen kartta, Sirkkala-sali on rakennuksessa T52, osoitteessa Kaivokatu 12)

9.15 – 9.45 Veijo Pulkkinen (Kirjallisuus, Oulun yliopisto):
Analyyttisen kirjallisuudenfilosofian monoliittisen tradition kritiikki

9.45 – 10.15 Jukka Mikkonen (Filosofia, TaY; JoY):
Kirjallisuudentutkimuksen ja kaunokirjallisen asenteen käsitteet ja rooli analyyttisessa kirjallisuusfilosofiassa

10.15 – 10.30 Kahvi

10.30 – 11.00 Tomi Kokkonen (Filosofia, HY):
Tieteenfilosofinen näkökulma kirjallisuudentutkimukseen

11.00 – 11.30 Hanna Meretoja (Yleinen kirjallisuustiede, TY):
Mitä on filosofinen kirjallisuudentutkimus?

11.30 – 12.30 Lounas

12.30 – 13.00 Leena Laiho (Saksan kielen kääntäminen ja tulkkaus, TY; Estetiikka, HY):
Käännösteoksen ja alkuteoksen kompleksinen suhde

13.00 – 13.30 Martin Welander (Institutionen för nordiska språk och nordisk litteratur, HU):
"Tomt, tyst, tidlöst." R.R. Eklund och den sublima upplevelsen

13.30 – 13.45 Kahvi

13.45 – 14.15 Sami Simola (Yleinen kirjallisuustiede, TaY):
Pynchon, DeLillo ja tulkinnan rakenteellinen vainoharhaisuus

14.15 Loppukeskustelu
Klubi – filosofia, politiikka, taide
Tiistaisin Helsingissä.
Kevätkausi alkaa 12.1. filosofi Eero Ojasen avauksella.
Seuraavat alustajat: 19.1. kansanedustaja Erkki Tuomioja ja 26.1. kirjailija Risto Ahti.