Philosophy of literature by Finnish researchers: a bibliography 1968-2008

Tekijät: Mikkonen Jukka
Julkaistu: 14.11.2008
Julkaistu filosofia.fi sivustolla: 21.11.2008

 

This bibliography aims to gather together studies in the philosophy of literature by Finnish researchers. It consists of articles and monographs which treat i) philosophical literary theory, ii) philosophical literature, or iii) literary philosophy and philosophers’ use of literary devices.

 

Admittedly, it has been problematic to define the philosophy of literature. The conception of the philosophy of literature I have applied in the demarcation derives from analytic aesthetics, which naturally emphasizes certain sort of studies. Moreover, the borders between, for instance, the philosophy of literature and literary theory have been difficult to draw. In borderline cases I have generally preferred inclusion to elimination.

 

The bibliography, collected by requests of publication data and from several Finnish publication databases, is not intended inclusive. Nevertheless, it is being throughout updated, and all kinds of suggestions, updates and corrections are most welcome.

 

Finally, I want to thank all those who kindly submitted their publication information.

 
Jukka Mikkonen
jukka.mikkonen [at] uta.fi

 

Last updated 14 Nov 2008.
 

Liitteet

Philosophy of literature by Finnish researchers: a bibliography 1968-2008: Philosophy of Literature by Finnish Researchers 141108.rtf

BIBLIOGRAPHY

 

 

Aalto, Minna (2008). “Eric-Emmanuel Schmitt, filosofi ja tarinankertoja.” In Tarinoiden paluu – Esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta, edited by Päivi Kosonen, Hanna Meretoja & Päivi Mäkirinta. Helsinki: Avain, pp. 135–142,

 

Ahokas, Jaakko A. (1982). “Diderot ja Ranskan teatteri.” In Yearbook of the Literary Research Society, vol. 34, edited by Auli Viikari. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 169–182.

 

Airaksinen, Timo (1989). “Markiisi de Sade: etiikka ja teksti.” In Kirjallisuuden filosofia, edited by Arto Haapala, Eija Haapala, Aarne Kinnunen & Markus Lammenranta. Helsinki: Valtion painatuskeskus, pp. 175–189.

 

Airaksinen, Timo (1991). Of Glamor, Sex and De Sade. Wakefield: Longwood Academic.

 

Airaksinen, Timo (1995a). The Philosophy of the Marquis de Sade. London: Routledge.

 

Airaksinen, Timo (1995b). Markiisi de Saden filosofia [The Philosophy of the Marquis de Sade]. Translated by Manu J. Vuorio. Helsinki: Gaudeamus.

 

Airaksinen, Timo (1999). The Philosophy of H. P. Lovecraft: The Route to Horror. New York: Peter Lang.

 

Alanko-Kahiluoto, Outi (1995). “Lukijan ja tekstin dialektiikkaa. Wolfgang Iserin lukemisen teoria ja sen angloamerikkalainen vastaanotto.” In Karnevaali ja autiomaa. Kirjallisuustieteellisiä tutkielmia, edited by Anna Makkonen & Teemu Ikonen. Helsinki: Helsinki University Press, pp. 7–22.

 

Alanko-Kahiluoto, Outi (2000). “Maurice Blanchot ja kirjallisuuden oikeus kuolemaan: kirjallisuus (filosofian) ulkopuolena.” In Elämys, taide, totuus. Kirjoituksia fenomenologisesta estetiikasta, edited by Arto Haapala & Markku Lehtinen. Helsinki: Helsinki University Press, 205–240.

 

Alanko-Kahiluoto, Outi (2001a). “Mitä Blanchot’n lukijalle tapahtuu? Thomas l’Obscur, IV luku.” In Kielen ja kirjallisuuden hämärä, edited by Päivi Mehtonen. Tampere: Tampere University Press, pp. 160–189.

 

Alanko-Kahiluoto, Outi (2001b). “How to Avoid Doing Things With Words? The ‘Debate over ‘Nothingness’ in Blanchot’s Thomas l’Obscur’.” In Illuminating Darkness. Approaches to Obscurity and Nothingness in Literature, edited by Päivi Mehtonen. Humaniora vol. 348. Helsinki: The Finnish Academy of Sciences and Letters, pp. 143–168.

 

Alanko-Kahiluoto, Outi & Tiina Käkelä-Puumala (eds.) (2001). Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä. Helsinki: Finnish Literature Society.

 

Alanko-Kahiluoto, Outi (2001). “Lukijasta lukemiseen, tulkinnasta elämykseen: lukijan käsite kirjallisuudentutkimuksessa.” In Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä, edited by Outi Alanko-Kahiluoto & Tiina Käkelä-Puumala. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 206–239.

 

Alanko-Kahiluoto, Outi (2003a). “Kirjallisuuden mahdoton katse: Katseen ja kielen väkivalta Maurice Blanchot’n mukaan,” niin & näin 4/03, s. 36–42.

 

Alanko-Kahiluoto, Outi (2003b). “Maurice Blanchot,” niin & näin 4/03, pp. 28–29.

 

Alanko-Kahiluoto, Outi (2004a). “Onnellisen ihmisen fenomenologia,” Tiede & edistys 29/04, pp. 252–255.

 

Alanko-Kahiluoto, Outi (2004b). “Kuolevien yhteisö,” niin & näin 3/04, pp. 135–136.

 

Alanko-Kahiluoto, Outi (2007). Writing Otherwise than Seeing. Writing and Exteriority in Maurice Blanchot. Helsinki: Helsinki University Press.

 

Aula, Niko (1991). “Filosofiasta ja sen kohtalosta. Paul de Man ja Kant,” Tiede & edistys 3/91, pp. 200–212.

 

Blomstedt, Jan (1987). “Totuus kirjallisuudessa ja kritiikissä,” Synteesi 3/87, pp. 67–70.

 

Blomstedt, Jan (1988). “Kirjallisuuden filosofia,” Katsaus, No. 6, pp. 18–22.

 

Brax, Klaus (1997). “Umberto Eco, intentio ja kirjailijan mahdollisuudet,” Synteesi 4/97, pp. 23–41.

 

Brax, Klaus (2005). “Avoin, suljettu, puoliavoin?” In Umberto Eco – James Joyce, Teräsmies ja vesinokkaeläin, ed. by Tarja Knuuttila & Max Ryynänen. Helsinki: Helsinki University Press, pp. 128–143.

 

Elovaara, Raili (1978a). The Problem of Identity in Samuel Beckett’s Prose: An Approach from Philosophies of Existence. Helsinki: University of Helsinki.

 

Elovaara, Raili (1978b). Eksistentiaalifilosofisen kirjallisuudentutkimuksen premisseistä ja soveltuvuudesta. Turku: Societas Philosophica et Phaenomenologica Finlandiae.

 

Elovaara, Raili (1982). “Uuskritiikistä vielä kerran.” In Yearbook of Literary Research Society, vol. 34, edited by Auli Viikari, Helsinki: Finnish Literature Society, pp 135–152.

 

Elovaara, Raili (1983). “Eksistentialistisen vieraantumisen monumentti.” In Ajatus, Vol. 40. Helsinki: The Philosophical Society of Finland, pp. 195–213.

 

Elovaara, Raili (1986). “Heideggerilaisuus Eeva-Liisa Mannerin tuotannossa,” Synteesi 2–3/86, pp. 40–48.

 

Elovaara, Raili (1987). “Heideggers Gedankengut im Werk von Eeva-Liisa Manner,” Jahrbuch für finnish-deutsche Literaturbeziehungen 19, pp. 61–69.

 

Elovaara, Raili (1989). “Spinoza and Finnish Literature,” Studia Spinozana, Vol. V, pp. 59–80.

 

Elovaara, Raili (1990). “Metaforan uhri ja uhrin vapautus.” In Taiteen kritiikki. Professori Aarne Kinnusen 60-vuotispäiväksi, edited by Arto Haapala. Helsinki: WSOY, pp. 122–135

 

Ervasti, Esko (1960). Suomalainen kirjallisuus ja Nietzsche. Turku: University of Turku.

 

Haapala, Arto (1983). “Fiktiivisistä henkilöistä.” In Taiteen monta tasoa. Professori Maija Lehtosen juhlakirja 10.1.1984, edited by Timo Tiusanen et al. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 77–78.

 

Haapala, Arto (1984). Fiktio ja todellisuus. Kirjallisen fiktion semanttisia ja ontologisia kysymyksiä. Helsinki: University of Helsinki.

 

Haapala, Arto (1986a). “Kuinka monta heitä on? Tekijät, tekijänroolit, tekijäpersoonat ja teoskohtaiset tekijät.” In Teksti ja konteksti. Yearbook of Literary Research Society, vol. 40, edited by Jaana Anttila. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 157–169.

 

Haapala, Arto (1986b). “Fiktio ja todellisuus. Mikä on fiktiivisen sanataideteoksen ja reaalimaailman välinen suhde?,” Kanava, pp. 222–225.

 

Haapala, Arto (1986c). “Fiktion käsitteestä,” Synteesi 1/86, pp. 61–65.

 

Haapala, Arto (1987). “‘Kirjallisuuden’ määrittelystä.” In Kirjallisuus? Tutkimus? Yearbook of Literary Research Society, vol. 41, edited by Jaana Anttila. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 217–241.

 

Haapala, Arto (1988). “Kertojat ja kertominen. Joitakin filosofisia huomautuksia.” In Teokset, taustat, tutkijat. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 42, edited by Jaana Anttila. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 149–160.

 

Haapala, Arto (1989a). “Mikä kirjallinen taideteos on?” In Kirjallisuuden filosofia, edited by Arto Haapala, Eija Haapala, Aarne Kinnunen & Markus Lammenranta. Helsinki: Valtion painatuskeskus, pp. 35–61.

 

Haapala, Arto (1989b). “Fiktiivisyys kirjallisuudessa.” In Kirjallisuuden filosofia, edited by Arto Haapala, Eija Haapala, Aarne Kinnunen & Markus Lammenranta. Helsinki: Valtion painatuskeskus, pp. 63–85.

 

Haapala, Arto, Eija Haapala, Aarne Kinnunen & Markus Lammenranta (eds.) (1989c). Kirjallisuuden filosofiaa. Helsinki: Valtion painatuskeskus.

 

Haapala, Arto (1989d). “Lost in the Funhouse. Kirjallisuudentutkimus ja filosofia – ja Pekka Tammi.” In Kirjallisuushistoria tänään. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 43, edited by Liisa Saariluoma. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 259–269.

 

Haapala, Arto (1989e). What Is a Work of Literature? Acta philosophica Fennica 46. Helsinki: The Philosophical Society of Finland.

 

Haapala, Arto (1990a). “Kirjallinen taito,” Parnasso, pp. 375–378.

 

Haapala, Arto (1990b). “Taidekritiikki – tiedettä vai taidetta?” In Taiteen kritiikki. Professori Aarne Kinnusen 60-vuotispäiväksi, edited by Arto Haapala. Helsinki: WSOY, pp. 83–98.

 

Haapala, Arto (ed.) (1991). Kirjallisuuden tulkinta ja ymmärtäminen. Helsinki: VAPK-kustannus.

 

Haapala, Arto & Markus Lammenranta (1993). “Metafora, vitsi, kitsi ja kauhu.” In Kauneudesta kauhuun, edited by Arto Haapala & Markus Lammenranta. Helsinki: Gaudeamus, pp. 192–196.

 

Haapala, Arto (1995a). “The Fictional in Literature.” In Art and Beyond: Finnish Approaches to Aesthetics. International Institute of Applied Aesthetics series, Vol. 1, edited by Ossi Naukkarinen & Olli Immonen. Translated by Philip & Timothy Binham. Lahti: International Institute of Applied Aesthetics, pp. 66–89.

 

Haapala, Arto (1995b). “Interpretation and Knowledge: The Cognitive Import of Literary Interpretation.” In Methods of Reading, edited by Ismo Koskinen, Erna Oesch & Tere Vadén. Philosophical Investigations from the University of Tampere, vol. 58. Tampere: University of Tampere, pp. 191–202.

 

Haapala, Arto & Ossi Naukkarinen (eds.) (1999). Interpretation and Its Boundaries. Helsinki: Helsinki University Press.

 

Haapala, Arto & Jyrki Nummi (eds.) (2000). Aisthesis ja poiesis – kirjoituksia estetiikasta ja kirjallisuudesta. Professori Aarne Kinnusen juhlakirja 4.2.2000. Helsinki: University of Helsinki.

 

Haapala, Arto & Oiva Kuisma (eds.) (2003). Aesthetic Experience and the Ethical Dimension. Essays on Moral Problems in Aesthetics. Acta Philosophica Fennica vol. 72. Helsinki: The Philosophical Society of Finland.

 

Haapala, Arto (2006). “Aesthetic Intimacy: Experiencing Literature and Art.” In In Visions of Value and Truth: Understanding Philosophy and Literature, edited by Floora Ruokonen & Laura Werner. Acta Philosophica Fennica, Vol. 79, Helsinki: The Philosophical Society of Finland, pp. 139–151.

 

Haapala, Eija (1986). “Tulkinta ja teoksen syntykonteksti.” In Teksti ja konteksti. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 40, edited by Jaana Anttila. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 183–195.

 

Haapala, Eija (1987). “Relativismi tulkinnasssa. Kriittinen katsaus.” In Teksti ja konteksti. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 40, edited by Jaana Anttila. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 199–216.

 

Haapala, Eija (1988). Kirjallisuus ja sen tulkinta. Helsinki: University of Helsinki.

 

Haapala, Eija (1989). “Kirjallisuuden tulkintakriteerit.” In Kirjallisuuden filosofia, edited by Arto Haapala, Eija Haapala, Aarne Kinnunen & Markus Lammenranta. Helsinki: Valtion painatuskeskus, pp. 89–119.

 

Haapala, Eija (1990). “Kirjailijan opissa. Milan Kundera tulkitsee romaanejaan.” In Taiteen kritiikki. Professori Aarne Kinnusen 60-vuotispäiväksi, edited by Arto Haapala. Helsinki: WSOY, pp. 136–148.

 

Haapala, Vesa (2003a). “Sokeus ja oivallus: metaforan retoriikkaa Friedrich Nietzschen ja Edith Södergranin teksteissä.” In Kuvien kehässä. Tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta, edited by Vesa Haapala. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 54–92.

 

Haapala, Vesa (2003b). “Kutsuja, hyppyjä, tilavaa puhetta: Pentti Saarikosken myöhäistuotannon metonyymisia ratkaisuja.” In Kuvien kehässä. Tutkielmia kirjallisuudesta, poetiikasta ja retoriikasta, edited by Vesa Haapala. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 144–182.

 

Haapala, Vesa (2003c). “I am Fire and Water. Self and Modernity in Edith Södergran’s ‘Vierge moderne’ (1916).” In Changing Scenes. Encounters between European and Finnish Fin de Siècle, edited by Pirjo Lyytikäinen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 143–168.

 

Haapala, Vesa (2005). Kaipaus ja kielto. Edith Södergranin Dikter-kokoelman poetiikkaa. Helsinki: Finnish Literature Society.

 

Heinämaa, Sara (1988). “Saatteeksi: makeaa merivettä – merkintöjä ranskalaisesta naistutkimuksesta.” In Loputtomat hunnut: kokoelma eroottisia tekstejä, edited by Sara Heinämaa & Päivi Tapola. Helsinki: WSOY, pp. 7–12.

 

Heinämaa, Sara (1994a). “Napatanssia ja nyrkkeilyä: Virginia Woolfin Oma huone.” In Shakespearen sisarpuolet: naisellisia lukukokemuksia, edited by Sara Heinämaa & Päivi Tapola. Helsinki: Kääntöpiiri, pp. 13–19.

 

Heinämaa, Sara (1994b). “’Käyttölyriikkaa ja päiväkirjamerkintöjä’: naiskirjallisuus valtalehden kritiikissä.” In Pahan tyttäret: sukupuolitettu pelko, viha ja valta, edited by Sara Heinämaa & Sari Näre. Helsinki: Gaudeamus, pp. 268–286.

 

Heinämaa, Sara (1997). “Pinnan liikettä: Luce Irigaray ajatus naisellisesta tyylistä,” niin & näin, 3/97, pp. 21–26.

 

Heinämaa, Sara (2001). “Filosofi – praktik och dialog,” Filosofisk tidskrift, Vol. 22, No. 2, pp. 32–39.

 

Heinämaa, Sara (2003). “Naisia filosofiassa!” In Spiritus animalis: esseitä filosofian historiasta, edited by Sara Heinämaa, Martina Reuter & Mikko Yrjönsuuri. Helsinki: Gaudemus, pp. 180–196.

 

Heinämaa, Sara (2006a). “‘Through Desire and Love’: Simone de Beauvoir on the Possibilities of Sexual Desire.” In Sex, Breath and Force: Sexual Difference in a Post-Feminist Era, edited by Ellen Mortensen. Lanham, Boulder, New York, Toronto, Oxford: Lexington Books, pp. 129–166.

 

Heinämaa, Sara (2006b). “The Background of Simone de Beauvoir’s Metaphysical Novel: Kierkegaard and Husserl.” In Visions of Value and Truth, edited by Floora Ruokonen & Laura Werner. Acta Philosophical Fennica Vol. 79. Helsinki: The Philosophical Society of Finland, pp. 174–190.

 

Heinämaa, Sara (2007c). “Pitääkö Beauvoir silputa?” In Simone de Beauvoir: Onko Sade polttettava? ja muita esseitä, edited by Sara Heinämaa & Erika Ruonakoski, Helsinki: WSOY, pp. 7–21.

 

Heinämaa, Sara (forthcoming). “Havainnon aistimellinen perusta ja taiteiden filosofiset tehtävät,” Tiede & edistys.

 

Heinämaa, Sara (forthcoming). “Simone de Beauvoir.” In Handbook of Phenomenological Aesthetics, edited by Hans Rainer Sepp & Lester Embree. Dordrecht: Springer.

 

Hintikka, Jaakko (1968). “Filosofinen ja mietekirjallisuus.” In Suomen Kirjallisuus 7: Kirjallisuuden kenttä, edited by Matti Kuusi. Helsinki: Finnish Literature Society & Otava, pp. 399–433.

 

Hintikka, Jaakko (1973). “Remarks on Praxis, Poiesis and Ergon in Plato and Aristotle.” Studia Philosophica in honorem Sven Krohn. Turku: University of Turku, pp. 52–63.

 

Hintikka, Jaakko (1979). “Virginia Woolf and Our Knowledge of the External World,” The Journal of Aesthetics and Art Criticism, Vol. 38, No. 1, pp. 5–14.

 

Hintikka, Jaakko & Martin Kusch (1988). Kieli ja maailma. Oulu: Pohjoinen.

 

Hirvonen, Ari (2003). “Tragedian etiikka,” Tiede & edistys 3/03, pp. 203–223.

 

Hämäläinen, Nora (2006). “Litteratur i moralfilosofin – Nussbaum, aristotelism och teorikritik,” Ajatus 63, pp. 229–255.

 

Hökkä, Tuula (1991). Mullan kirjoitusta, auringon savua. Näkökulmia Eeva-Liisa Mannerin runouteen ja sen modernisuuteen. Helsinki: Finnish Literature Society.

 

Hökkä, Tuula (1993). “Fragmentteja Blanchot’n Kafkasta ja meistä.” In Toiseuden politiikat. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 47, edited by Pirjo Ahokas & Lea Rojola. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 185–191.

 

Hökkä, Tuula (1995). “Runoa lukiessa – Paul de Man.” In Kuin avointa kirjaa. Leikkivä teksti ja sen lukija, edited by Mervi Kantokorpi. Helsinki: Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus, pp. 135–176 & 220–222.

 

Hökkä, Tuula (ed.) (2000a). Oi runous. Romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä. Helsinki: Finnish Literature Society.

 

Hökkä, Tuula (2000b). “Tunteen ja kielen poetiikat.” In Oi runous. Romantiikan ja modernismin runouskäsityksiä, edited by Tuula Hökkä. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 11–20.

 

Hökkä, Tuula (2001). “Runouskäsitykset liikkeessä.” In Romanttinen Moderni. Kirjoituksia runouskäsityksistä, edited by Tuula Hökkä. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 8–25.

 

Hökkä, Tuula (2005). “Havisevan runojen filosofia,” niin & näin 4/05, pp. 35–45.

 

Hökkä, Tuula (2007). “Hämmästys ja kirjoittaminen. Eeva-Liisa Mannerin poetiikan perusteista.” In Toiset ambivalentit äänet. Essays in Feminine Poetics in Nordic Countries, edited by Tuula Hökkä. Helsinki: ntamo, pp. 146–172.

 

Ihonen, Maria (2002). “Fantastinen fiktio mahdollisten maailmojen teorian valossa.” In Merkkejä ja symboleja: esseitä kirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta, edited by Markku Lehtimäki. Tampere: Tampere University Press, pp. 184–203.

 

Ikonen, Teemu (2000). Imitaation rajoilla. Täydentävä kirjoitus Denis Diderot’n tuotannossa. Helsinki: University of Helsinki.

 

Ikonen, Teemu (2006). “Diderot ja yleisön paradoksi,” niin & näin 2/06, pp. 69–73.

 

Inkala, Jouni (1993). “Rajattomuutta rajallisessa. Roland Barthesin ja Jacques Derridan näkemyksiä kirjoituksesta ja kirjallisuudesta.” In Heteroglossia, edited by Pekka Tammi. Helsinki: Helsinki University Press, pp. 32–44.

 

Itkonen, Matti (1992). “Hetken ikuisuus. Edmund Husserlin fenomenologinen aika ja Eeva-Liisa Manner,” Pohdin, vol. 7, pp. 53–71.

 

Itkonen, Matti (1993a). “Kronos ja kairos. Paluu itseen – Martin Heidegger ja Eeva-Liisa Manner,” Pohdin, vol. 8, pp. 86–107.

 

Itkonen, Matti (1993b). “Matka ytimeen. Kurkotus ajan taakse – ‘näyn hetki’ ja Eeva-Liisa Manner,” Synteesi 4/93, pp. 78–85.

 

Itkonen, Matti (1993c). “Kvalitatiivisuus ja sisällön analyysin käyttö kirjallisuuden opetuksessa,” Kasvatus 4/93, pp. 347–353.

 

Itkonen, Matti (1994). Zenit – ulkoisesta sisäiseen. Askeleet fenomenologiseen aikaan ja sen tajunnallistumismoduksiin Eeva-Liisa Mannerin lyriikassa. Tampere: Tampere University Press.

 

Itkonen-Kaila, Marja (1982). “Väistelevä Platon. Tyylistä, kielestä ja kääntämisestä,” Parnasso, pp. 390–395.

 

Kaarto, Tomi (1998a). “Kafka palaa Alhoille. Franz Kafkan novellin ‘Rangaistussiirtolassa’ vastaus Arja Alhon ‘Kafka kävi meillä’ -kirjan lain ja oikeudenmukaisuuden ongelmaan”. Kulttuurintutkimus, Vol. 15, No. 2, pp. 27–36.

 

Kaarto, Tomi (1998b). Tekijän syntymä. Michel Foucault’n arkeologian kauden ja Mihail Bahtinin kirjailijakäsitys. Turku: University of Turku, Department of Art. Series A, No. 39.

 

Kaarto, Tomi & Lasse Kekki (eds.) (2000a). Subjektia rakentamassa. Tutkielmia minuudesta teksteissa. Turku: University of Turku, Department of Art. Series A, No. 48.

 

Kaarto, Tomi (2000b). “Derrida ja Husserlin merkin ja subjektin ongelma.” In Subjektia rakentamassa, edited by Tomi Kaarto & Lasse Kekki. Tutkielmia minuudesta teksteissä. Turku: University of Turku, Department of Art. Series A, No. 48, pp. 63–86.

 

Kaarto, Tomi (2000c). “Postmodernismin aporia vai kriittinen postmodernismi. Tony Scottin ja Quentin Tarantinon ‘True Romance’.” Lähikuva, No. 1, pp. 51–65.

 

Kaarto, Tomi (2000d). “Derrida goes to the Movies – David Fincherin Seitsemän ja moraalisen toiminnan epäjohdonmukaisuus,” niin & näin 3/00, pp. 35–41.

 

Kaarto, Tomi (2001a). “Traversing the Undecidable – Law and Justice in Derrida and Kafka’s In the Penal Colony.” In Ethics and Literature, edited by Dorothee Gelhard. Berlin & Cambridge: Galda & Wilch, pp. 131–151.

 

Kaarto, Tomi (2001b). “Romanttinen tekijäkäsitys, tekijän kuolema ja kirjailijafunktio.” In Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteita, edited by Outi Alanko & Tiina Käkelä-Puumala. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 163–183.

 

Kaarto, Tomi (2003). “Derridan toiston käsitteen genealogiaa: Nietzsche ja Husserl,” Synteesi 4/03, pp. 28–39.

 

Kaarto, Tomi (2004a). “Uudelleenkontekstualisointi ja etiikka. Vieraannuttamisefekti, dekonstruktio ja Alivaltiosihteeri,” Kulttuurintutkimus, Vol. 21, No. 4, pp. 21–36.

 

Kaarto, Tomi (2004b). “Dekonstruktio ja tekstin kontekstualisoiva lukeminen,” niin & näin 3/04, pp. 71–83.

 

Kaarto, Tomi (2005). “Kirjallisuuden ‘oikeus sanoa kaikki’, ‘ratkeamaton’ ja lukemisen metodologia. Maailman paljastuminen fenomenologian ja dekonstruktion rajalla,” Synteesi 2/05, pp. 49–65.

 

Kaarto, Tomi (2006). “Derrida ja tekijän intentio. Toisto, konteksti ja Kafkan laki.” In Tekijyyden tekstit, edited by Kaisa Kurikka & Veli-Matti Pynttäri, Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 84–106.

 

Kaarto, Tomi (2008). Jacques Derrida and the Question of Interpretation. The Phenomenological Reduction, the Intention of the Author, and Kafka’s Law. Frankfurt am Main: Peter Lang.

 

Kaimio, Maarit (1977). “Aristoteleen estetiikka ja Runousoppi.” In Antiikin estetiikka, edited by Aarne Kinnunen & Teivas Oksala. Helsinki: WSOY, pp. 66–98.

 

Kaitaro, Timo (1990). “Analoginen mielikuvitus. Diderot’sta Bretoniin,” Synteesi 4/90, pp. 84–91.

 

Kaitaro, Timo (1998). “Kuvittelu ja kielen alkemia: surrealismin kielellinen mielikuvitus,” Tiede & edistys 4/98, pp. 265–285.

 

Kaitaro, Timo (1999). “Oikosulkujen estetiikka – surrealistinen runokuva,” Nuori Voima 2/99, pp. 16–17.

 

Kaitaro, Timo (2000). “René Crevel: surrealisti liikkeessä ja epätoivossa,” Synteesi 1/00, pp. 92–103.

 

Kaitaro, Timo (2001). Runous, raivo, rakkaus: johdatus surrealismiin. Helsinki: Gaudeamus.

 

Kaitaro, Timo (2002). “Surrealistinen automaattikirjoitus – kulttuurin retorinen virta,” Nuori Voima 1/02, pp. 20–21.

 

Kaitaro, Timo (2003). “Ferdinand Alquié ja surrealismi.” In Sprititus animalis. Kirjoituksia filosofian historiasta, edited by Sara Heinämaa, Martina Reuter & Mikko Yrjönsuuri. Helsinki: Gaudeamus, pp. 274–286.

 

Kaitaro, Timo (2004a). “Les images invisibles du surréalisme,” Mélusine, No. XXIV, Lausanne: L’Âge d’Homme, pp. 305–313.

 

Kaitaro, Timo (2004b). “Surréalisme et surrationalisme: éthique de la transgression.” In Avenir de la raison, dévenir des rationalités. Actes du XXIX congrès de l’Association des Sociétés de Philosophie de Langue Française (A.S.P.L.F.) 27 août-1er septembre, edited by Ali Benmahlouf & Jean-François Lavigne, Librairie Philosophique. Paris : J. Vrin, pp. 601–605.

 

Kaitaro, Timo (2006a). “La reflexion et la révélation de l’individualité chez André Breton.” In L’homme et la réflexion. Actes sur XXXe Congrès de l’Association des Sociétés de Philosophie de Langue fraçaise (A.S.P.L.F) 24-29 août 2004, edited by P. Billouet, J. Gaubert N. Robinet & A, Stanguennec. Paris: J. Vrin, Paris, pp. 315–318.

 

Kaitaro, Timo (2006b). “Paul Nougé, Théoricien du surréalisme délibéré.” In Les oubliés des Avant-Gardes, edited by Barbara Meazzi & Jean-Pol Madou. Laboratoire Langages, Littératures, Sociétés. Collection Ècriture et Réprésentation, no. 3. Université de Savoie, Chambery, pp. 267–277.

 

Kaitaro, Timo (2006c). “Dépasser ou surpasser le réalisme ? Le récit surréaliste dans Nadja d’André Breton.” In Les frontières du réalisme dans la littérature narrative du XXe siècle. The Borders of Realism in 20th Century Narrative Literature. Actes du Colloque international (Louvain-la-Neuve, 1-3 décembre 2004). pp. 103–108.

 

Kaitaro, Timo (2007). “Surrealismi kirjallisena avantgardena.” In Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus, edited by Sakari Katajamäki & Harri Veivo. Helsinki: Gaudeamus, pp. 139–158.

 

Kallio, Rakel (1994). “Paradoksien poetiikka. Nuoren Friedrich von Schlegelin luovuuden teorian lähilukua,” Synteesi 3/94, pp. 29–42.

 

Kantokorpi, Mervi (ed.) (1995). Kuin avointa kirjaa: leikkivä teksti ja sen lukija. Helsinki: University of Helsinki.

 

Karkama, Pertti (1974). Metodi ja maailmankatsomus: kirjallisuudentutkimuksen suuntaviivoja. Oulu: Pohjoinen.

 

Karkama, Pertti (1979). Sanataiteen suhde todellisuuteen: materialistisen sanataideteorian perusteet. Oulu: Pohjoinen.

 

Karkama, Pertti (1982a). “Toiminnan käsite Hegelin estetiikassa.” In Yearbook of the Literary Research Society, vol. 34, edited by Auli Viikari. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 115–134.

 

Karkama, Pertti (1982b). “Näkökulmia sanataiteen reseptioon,” Tiede & edistys 4/82, pp. 269–279.

 

Karkama, Pertti (1990a). “Lebensphilosophie, Moderne und Postmoderne.” In Moderne – Nietzsche – Postmoderne, edited by Manfred Peter Hein. Berlin: Akademie Verlag.

 

Karkama, Pertti (1990b). “Ironie.” In Europäische Enzyklopedie zu Philosophie und Wissenschaften. Bd. 2, edited by Hans Jörg Sandkuhler. Berlin: Felix Meiner Verlag, pp. 712– 14.

 

Karkama, Pertti (1991). Teos tekijäänsä kiittää: kirjallisuuden teoriaa. Helsinki: Finnish Literature Society.

 

Karkama, Pertti (1993). “Friedrich Schiller als Ästhetiker der (Post)Moderne.” In Das Erbe Europas, edited by. Manfred Buhr. Napoli: Vivarium, pp. 321–333.

 

Kauppinen, Jari (1991). “Paul de Manin ‘tapaus’,” Tiede & edistys 3/91, pp. 216–223.

 

Kauppinen, Jari (1993). “Amerikkalainen dekonstruktio. Paul de Man ja lukeminen.” In Heteroglossia, edited by Pekka Tammi. Helsinki: Helsinki University Press, pp. 1–15.

 

Kettunen, Keijo (1983a). Kirjallisuus ja puhetoiminta. Tutkimus puheaktiteorian soveltamisesta kaunokirjallisiin teksteihin. Analyysiesimerkkinä Hemingwayn novellituotanto. Helsinki: University of Helsinki.

 

Kettunen, Keijo (1983b). “Puheaktiteorian sovellutuksia kaunokirjallisiin teksteihin.” Yearbook of the Literary Research Society, vol. 35. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 189–200.

 

Kilpeläinen, Tapani (2006). “Anteeksi, mutta onko tämä sama kirja? Tuntemattoman sotilaan englanninnoksesta.” In Kirjoituksia Väinö Linnasta, edited by Antti Arnkil & Olli Sinivaara. Helsinki: Teos, pp. 75–102.

 

Kinnunen, Aarne (1960). F. Nietzsche. Helsinki: Kirjayhtymä.

 

Kinnunen, Aarne (1969). “Fiktion kysymyksiä.” In Tieto ja mielikuvitus. Professori Irma Rantavaaran juhlakirja 4.5.1968, edited by Maija Lehtonen, Raili Elovaara, Aarne Kinnunen, Vappu Roos, Matti Salo & Timo Tiusanen. Helsinki: Otava, pp. 75–80.

 

Kinnunen, Aarne (1982). “Kuka puhuu? Kirjallisuudentutkimuksen metodologiaa I–II,” Parnasso, pp. 335–343 & 425–432.

 

Kinnunen, Aarne (1985). Draaman maailma: villiintynyt puutarha. Helsinki: WSOY.

 

Kinnunen, Aarne & Teivas Oksala (eds.) (1977). Antiikin estetiikka. Helsinki: WSOY.

 

Kirstinä, Leena (1985a). “Avoin kohta.” In Lukeminen – reseptio – tulkinta, edited by Yrjö Hosiaisluoma. Tampere: University of Tampere, pp. 105–115.

 

Kirstinä, Leena (1985b). Epämääräisyyskohta teoksen rakenteen ominaisuutena Roman Ingardenin ja Wolfgang Iserin mukaan. Tampere: University of Tampere.

 

Kirstinä, Leena (1989). “Kirjallisuushistoria ja odotushorisontin muutos. Onko reseptioteoriaan perustuva kirjallisuushistoria mahdollinen?” In Kirjallisuushistoria tänään. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 43, edited by Liisa Saariluoma. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 119–128.

 

Klemola, Timo (1989). “Zen ja runojenkirjoittamisen taito,” Parnasso, pp. 351–353.

 

Koivunen, Anu & Hannu Riikonen & Jari Selenius (eds.). Bahtin-boomi! Turku: University of Turku.

 

Korhonen, Kuisma (1993). “Jaakko Fatalisti, antiromaani 1700-luvulta,” Nuori Voima 2/93, pp. 28–31.

 

Korhonen, Kuisma (1994). “Miksi Roland Barthes hukkui kyynelten mereen,” Nuori Voima 6/94, pp. 42–44.

 

Korhonen, Kuisma (1993). “Montaignelainen essee antikerrontana.” In Heteroglossia. Kirjallisuustieteellisiä tutkielmia, edited by Pekka Tammi. Helsinki: Helsinki University Press, pp. 169–185.

 

Korhonen, Kuisma (1995). “Augustinus, Rousseau, Augustinus.” In Subjekti, minä, itse, edited by Pirjo Lyytikäinen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 131–156.

 

Korhonen, Kuisma (1997). “Esseen traditioista.” In Kirjoita itsesi maailman väleihin. Esseitä, esseistä, edited by Kirsti Mäkinen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 17–32.

 

Korhonen, Kuisma (1998). Essaying Friendship. Friendship as a Figure for the Author-Reader Relationship in Essayistic Discourse, from Plato to Derrida. Helsinki: Helsinki University Press.

 

Korhonen, Kuisma & Outi Alanko (eds.) (2000a). Subliimi, groteski, ironia. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 52. Helsinki: Finnish Literature Society.

 

Korhonen, Kuisma (2000b). “Poetiikan ja etiikan suhteesta.” In Aisthesis and poiesis, edited by Arto Haapala & Jyrki Nummi. Helsinki: University of Helsinki, Department of Art, pp. 281–295.

 

Korhonen, Kuisma (2001a). “Yö, varjot ja valon virtuaaliset välähdykset. Mallarmén kirous eli ranskalaisen obskurantismin traditio.” In Kielen ja kirjallisuuden hämäryys, edited by Päivi Mehtonen. Tampere: Tampere University Press, pp. 133–159.

 

Korhonen, Kuisma (2001b). “Kirjallisuustieteen alue.” In Kirjallisuudentutkimuksen peruskäsitteitä, edited by Outi Alanko & Tiina Käkelä-Puumala. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 11–39.

 

Korhonen, Kuisma (2002). “Le temple et le papillon blanc. Pensée structurale dans Divagations de Stéphane Mallarmé.” In Methode! nº2: Le recueil poétique, edited by Didier Alexandre, Madeleine Fréderic & Jean-Marie Gleize. Billère: Vallonges, pp. 123–139.

 

Korhonen, Kuisma (2003). “The Non-literary Essay. Between Sensuality and Conceptuality,” Nordisk estetisk tidskrift, Vol. 27, pp. 27–28.

 

Korhonen, Kuisma (2004a). “Textuelle vennskap. Platon, Montaigne, Augustin, Derrida.” ARR – idéhistorisk tidsskrift 1/04, pp. 33–45.

 

Korhonen, Kuisma (2004b). “Elävänä vai kuolleena? Tekstuaalisten kohtaamisten ontologiaa,” Avain, 2/04, pp. 26–35.

 

Korhonen, Kuisma (2004c).”Renessanssi @ leevilehto.net.” In Runosta runoon. Suomalainen runous maailmankirjallisuudessa, edited by. Johanna Pentikäinen & Sakari Katajamäki. Helsinki: WSOY.

 

Korhonen, Kuisma (2005a). “A Flower? Stéphane Mallarmé and the Poetic Essay.” In The Modern Essay in French: Movement, Instability, Performance, edited by Andy Stafford & Charles Forsdick. London: Peter Lang, pp. 233–245.

 

Korhonen, Kuisma (2005b). “Thanato-Genet. Poetry of the Death (and) of God.” In Death. Language, Thought: On Gérard Bucher’s L’imagination de l’origine, edited by Metka Zupančič. Birmingham: SUMMA Publishers, pp. 77–90.

 

Korhonen, Kuisma (2005c). “Personification of Texts, or the Night of the Living Dead.” Conference proceedings of Rhetoric, Politics, Ethics. Ghent University. http://www.rpe.ugent.be/Korhonen_paper.doc

 

Korhonen, Kuisma (2006a). “Textual Communities.” Electronic journal Culture Machine, special 2006 COMMUNITY issue, edited by Dorota Glowacka. http://www.culturemachine.net

 

Korhonen, Kuisma (ed.) (2006b). Tropes for the Past: Hayden White and the History/Literature Debate. Amsterdam: Rodopi.

 

Korhonen, Kuisma (2006c). “General Introduction: The History/Literature Debate.” In Tropes for the Past: Hayden White and the History / Literature Debate, edited by Kuisma Korhonen. Amsterdam: Rodopi, pp. 9–22.

 

Korhonen, Kuisma (2006d). Textual Friendship. The Essay as Impossible Encounter. From Plato and Montaigne to Levinas and Derrida. Amherst: Humanity Books.

 

Korhonen, Kuisma, Arto Haapala, Sara Heinämaa & Kristian Klockars (eds.) (2008). Chiasmatic Encounters: Art, Ethics, Politics. New York: Lexington Books.

 

Korhonen, Kuisma (forthcoming). “Les Essais de Montaigne: le livre comme une critique de la pensée monumentale.” Les monuments du passé : traces et représentations d’une histoire dans la littérature. Villeneuve d’Ascq (Nord). Université Charles-de-Gaulle/“UL3 Travaux et Recherches.”

 

Korhonen, Kuisma (forthcoming). “Narrating Trauma? Perec’s W ou le souvenir d’enfance.” In Arts and Terror, edited by Matti Hyvärinen & Kia Lindroos. London: Palgrave.

 

Korhonen, Kuisma (forthcoming). Lukijoiden yhteisö. Helsinki: Tammi.

 

Korhonen, Kuisma (forthcoming). “Diffacing the Difference. Genet, Derrida, and the Double Column Essay.” In Crossing Borders, edited by Hugh Silverman & Michael Sanders. New York: Lexington Books.

 

Koskenniemi, Heikki (1986a). “Beobachtungen zum philosophischen Hintegrund in den Georgica Vergils.” In Literatur und Philosophie in der Antike, edited by Heikki Koskenniemi, Siegfrid Jäkel & Vappu Pyykkö. Turku: University of Turku, pp. 51–64.

 

Koskenniemi, Heikki, Siegfrid Jäkel & Vappu Pyykkö (ed.) (1986b). Literatur und Philosophie in der Antike. Turku: University of Turku.

 

Kotkavirta, Jussi (1990). “Reseption takana?” In Kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen funktiot, edited by Liisa Saariluoma & Risto Turunen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 85–98.

 

Kovalainen, Heikki A. (2007a). Emerson ja filosofia – Ralph Waldo Emersonin filosofian ääriviivoja. Helsinki: Gaudeamus.

 

Kovalainen, Heikki A. (2007b). “Emerson ja kulttuurin merkitykset,” Ajatus, Vol. 64. Helsinki: The Philosophical Society of Finland.

 

Kovalainen, Heikki A. (2007c). “Ralph Waldo Emerson.” In LOGOS Encyclopedia, edited by Sami Syrjämäki, Toni Kannisto & Lauri Järvilehto. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry. Internet: <http://filosofia.fi/node/2895>. 27 Sep 2007.

 

Kovalainen, Heikki A. (2007d). “Ralph Waldo Emerson, filosofi,” niin & näin 3/07, pp. 81–87.

 

Kovalainen, Heikki A. (2008). “Emersonin filosofinen voima,” niin & näin 2/08, pp. 27–31.

 

Kuisma, Oiva (1991a). Platon, Aristoteles ja Plotinos taiteellisesta mimesiksestä. Helsinki: University of Helsinki, Department of Art.

 

Kuisma, Oiva (1991b). “Taidekritiikin perusmuodot Platonilla ja Aristoteleella,” Synteesi 3/91, pp. 2–16.

 

Kuisma, Oiva (1996). Proclus’ Defence of Homer. Commentationes Humanarum Litterarum, vol. 109. Helsinki: The Finnish Society of Sciences and Letters.

 

Kuisma, Oiva (1997a). “Platon ja Proklos sanataiteen tunnevaikutuksista,” Synteesi 3/97, pp. 3–12.

 

Kuisma, Oiva (1997b). “Kuva ja symboli uusplatonisti Prokloksen filosofiassa.” In Suomalaisen Teologisen Kirjallisuusseuran vuosikirja, pp. 9–22.

 

Kuisma, Oiva (2001). “Homeroksen runonlaulajakuvia,” Synteesi 3/01, pp. 3–16.

 

Kuisma, Oiva (2002). “Plutarkhos runouden kasvatusarvosta,” Synteesi 3/02, pp. 65–78.

 

Kuisma, Oiva (2004). “Uuden Testamentin estetiikka,” Tieteessä tapahtuu 8/04, pp. 32–39.

 

Kuisma, Oiva (2006a). “Henrik Gabriel Porthanin estetiikka,” Historiallinen Aikakauskirja, pp. 282–292.

 

Kuisma, Oiva (2006b). The History of Finnish Aesthetics from the Late 18th Century to the Early 20th Century. The History of Learning and Science in Finland 1828–1918, vol. 15c. Helsinki: The Finnish Society of Sciences and Letters.

 

Kujansivu, Heikki (2002). “Faktissi ja lukemisen riski – Max Applen ‘An Offering’ ja fiktionaalisuus.” In Merkkejä ja symboleja. Esseitä kirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta, edited by Markku Lehtimäki. Tampere: Tampere University Press, pp. 268–306.

 

Kujansivu, Heikki (2004). “’Kuolemani hetken’ jälkeen.” In Maurice Blanchot: Kuolemantuomio & Kuolemani hetki, translated by Janne Kurki & Heikki Kujansivu. Helsinki: Apeiron, pp. 64–72.

 

Kujansivu, Heikki (2007). “Todistuksen totuus: tapaus Rigoberta Menchù.” In Tunnustus ja todistus. Näkökulmia kahteen elämän esittämisen tapaan, edited by Heikki Kujansivu & Laura Saarenmaa. Helsinki: Gaudeamus, pp. 223–239.

 

Kunnas, Tarmo (1986). “Kadonnutta taiteilijaa etsimässä – biografinen taiteentutkimus,” Historiallinen Aikakauskirja, No. 3, 218–223.

 

Kurikka, Kaisa (2003). “Seán Burke ja miten tekijä tehdään,” niin & näin 1/03, pp. 77–78.

 

Kurikka, Kaisa (2004). “Tekijyyttä lainaamassa. Algot Untola ja tekijyys taktiikkana.” In Laji, tekijä, instituutio. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 56, edited by Tuomo Lahdelma, Risto Niemi-Pynttäri, Outi Oja & Keijo Virtanen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 151–174.

 

Kurikka, Kaisa (2006a). “Peili, lamppu ja vankila vai anonymiteetin utopia? Johdatusta tekijyyden teksteihin.” In Tekijyyden tekstit, edited by Kaisa Kurikka & Veli-Matti Pynttäri. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 15–37.

 

Kurikka, Kaisa (2006b). “Liikkuva tekijyys. Maiju Lassilan Rakkautta tekijyyden tekstinä.” In Tekijyyden tekstit, edited by Kaisa Kurikka & Veli-Matti Pynttäri. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 224–248.

 

Kurikka, Kaisa (2008). “Tekijän nimeen – Algot Untolan kuolema ja tekijänimet.” In Tekijyyden ulottuvuuksia, edited by Eeva Haverinen, Erkki Vainikkala & Tuomo Lahdelma. Jyväskylä: Nykykulttuurin tutkimuskeskus, pp. 34–56.

 

Kusch, Martin (1986). Ymmärtämisen haaste. Oulu: Pohjoinen.

 

Kusch, Martin (1988). “Kertova minä.” In Minä, edited by Ilkka Niiniluoto & Petri Stenman. Helsinki: The Finnish Philosophical Association, pp. 152–164.

 

Kusch, Martin (1989). Language as Calculus vs. Language as the Universal Medium: A Study in Husserl, Heidegger, and Gadamer. Dordrecht: Kluwer.

 

Kusch, Martin (1990). “‘Runous on taiteen olemus’ – kieli universaalina mediumina Heideggerin taiteenfilosofiassa.” In Kauneus. Filosofisen estetiikan ongelmia, edited by Markus Lammenranta & Veikko Rantala. Philosophical Investigations from the University of Tampere, vol. 4. Tampere: University of Tampere, pp. 234–245.

 

Kuisma, Oiva & H. K. Riikonen (eds.) (2005). Estetiikan syntysanat. Suomalaisen estetiikan avainkirjoituksia valistusajalta 1970-luvun alkuun. Helsinki: Finnish Literature Society.

 

Kuusisto, Pekka (2001). From the Center to the Circumference: Encyclopedic Topologies in Literature from Dante through Modern Science Fiction. Riverside: University of California.

 

Kuusisto, Pekka (2004). “Laji, perheyhtäläisyys ja ensyklopedia: Kirjallisuuden lajiteorian tieteenfilosofiasta.” In Laji, tekijä, instituutio. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 56, edited by Tuomo Lahdelma, Risto Niemi-Pynttäri, Outi Oja, & Keijo Virtanen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 196–220.

 

Kuusisto, Pekka (2006a). “Nostalginen tiedonkehä Eeva-Liisa Mannerin Tämä matka -kokoelmassa.” In Klassinen tapaus. Dos. Eero Jarva 60 vuotta, edited by Vesa-Pekka Herva & Janne Ikäheimo. Oulu: University of Oulu, pp. 303–318.

 

Kuusisto, Pekka (2006b). “The Limits of Geometry in the ‘Convivio’ and their Inversion in the ‘Comedy’: On Dante’s Cosmology and Its Modern After-Life.” In Perspektiv på Dante II: Proceedings of the Nordic Dante Studies Symposium, edited by Anders Cullhed. København: Multivers Academic, pp. 267–313.

 

Kuusisto, Pekka (2007). “Closing in Sublunary Darkness? On the ‘Material Vision’ in Dante’s and Paul de Man’s Cosmos.” In Illuminating Darkness: Approaches to Obscurity and Nothingness in Literature, edited by Päivi Mehtonen. Humaniora vol. 348. Helsinki: Finnish Academy of Science and Letters, pp. 27–46.

 

Kuusisto, Pekka (2008). “Kirjoituskone: avoimen ensyklopedian hakusana Eeva-Liisa Mannerilla.” In Mistä meille metsä, niitty, lähde. Kirjoituksia Eeva-Liisa Mannerista, edited by Tuula Hökkä & Jarkko Tontti. Helsinki: ntamo, pp. 16–32.

 

Könönen, Juha (1986). “Satiirin estetiikan ja historiallisen romaanin ongelmia.” In Historiallisen romaanin teoriaa ja käytäntöä Georg Lukácsista Umberto Ecoon, edited by Markku Ihonen & Liisa Saariluoma. Joensuu: University of Joensuu, pp. 219–239.

 

Lahtinen, Mikko (2002a). “Matkoja mahdolliseen: Utooppisen ajattelun vaiheita”. Teoksessa Matkoja utopiaan, edited by Mikko Lahtinen. Tampere: Vastapaino, pp. 169–265.

 

Lahtinen, Mikko (ed.) (2002b). Matkoja utopiaan. Tampere: Vastapaino.

 

Lahtinen, Mikko (2006). Snellmanin Suomi. Tampere: Vastapaino.

 

Laine, Tapani (1988). “Vieraan sanan virrassa, ‘vieraan sanan’ problematiikka Bahtinilla.” In Mihail Bahtinin elämä ja tuotanto, edited by Erkki Peuranen & Arja Pikkupeura. Jyväskylän yliopisto, Venäjän kielen laitoksen julkaisuja 5, pp. 52–69.

 

Laine, Tapani (1990). Väinö Linna esseistinä. Introduction in Väinö Linna, Murroksia. Helsinki: WSOY, pp. 9–17.

 

Laine, Tapani (1991). “Dostojevski, Bahtin ja monisubjektisuus.” Afterword in Mihail Bahtin, Dostojevskin poetiikan ongelmia. Helsinki: Orient Express, pp. 387–397.

 

Laine, Tapani (1995). “Romaanin synty kansan naurukulttuurin hengestä”. Afterword in Mihail Bahtin, François Rabelais – keskiajan ja renessanssin nauru. Helsinki: Taifuuni, pp. 425–431.

 

Laine, Tapani (1997). “Tragedia etiikkana,” niin & näin 4/97, pp. 18–20.

 

Laine, Tapani (2000). “Väinö Linna esseistinä.” In Väinö Linna, Kootut teokset, vol. VI. Essays. Helsinki: WSOY, pp. 5–15.

 

Laine, Tapani (2004). “Bahtin ja ‘ihmisen kuva’,” Avain 2/04, pp. 36–42.

 

Laine, Timo (1983). Romaanin dialogiikka. Mihail Bahtinin romaaniteoria, lähtökohdat ja niiden filosofis-antropologinen kritiikki. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

 

Lammenranta, Markus (1987). Taideteos symbolina: Nelson Goodmanin taidefilosofia. Helsinki: Helsinki University Press.

 

Lammenranta, Markus (1989a). “Kirjallisuuden arvottaminen.” In Kirjallisuuden filosofiaa, edited by Arto Haapala, Eija Haapala, Aarne Kinnunen & Markus Lammenranta, Helsinki: Valtion painatuskeskus, pp. 143–156.

 

Lammenranta, Markus (1989b). “Kirjallisuus ja tieto.” In Kirjallisuuden filosofiaa, edited by Arto Haapala, Eija Haapala, Aarne Kinnunen & Markus Lammenranta. Helsinki: Valtion painatuskeskus, pp. 191–207.

 

Lammenranta, Markus (1993). “Symbolit ja tietoteorian uudistustarve.” In Malli, metodi, merkitys: Esseitä Veikko Rantalan 60-vuotispäivän kunniaksi, edited by Leila Haaparanta, Ismo Koskinen, Erna Oesch & Tere Vadén. Philosophical Investigations from the University of Tampere, vol. 49, Tampere, pp. 265–278.

 

Lappalainen, Otto (1988). “Ennakkotieto vai -luulo? Hermeneuttinen traditio tekstintulkinnan rajoituksena.” In Teokset, taustat, tutkijat. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 42, edited by Jaana Anttila. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 187–199.

 

Lehtinen, Torsti (1991). “Pentti Kierkekoski,” Parnasso, pp. 15–18.

 

Lehtonen, Mikko (1991). “Estetiikan epistemologinen perusta,” Tiede & edistys 3/91, pp. 224–228.

 

Lehtonen, Mikko (1994). Kyklooppi ja kojootti: subjekti 1600–1900-lukujen kulttuuri- ja kirjallisuusteorioissa. Tampere: Vastapaino.

 

Lehtonen, Maija (1991). “Sartre – aikansa tulkki,” Kanava 7/91, pp. 401–405.

 

Lehtonen, Tuomas M. S. (1991a). “Metafora, allegoria ja tulkinta. Retorisesta traditiosta Augustinuksen hermeneutiikkaan.” In Miten valehdellaan. Yearbook of Literary Research Society, vol. 45, edited by Markku Ihonen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 11–27.

 

Lehtonen, Tuomas M. S. (1991b). “Rhetorica revificata. Retoriikan paluu / paluu retoriikkaan, Tiede & edistys 2/91, pp. 110–122.

 

Lehtonen, Tuomas M. S. (1992). “Kadonneen avaimen arvoitus ja kuunalainen maailma. Keskiaikaista ja modernia teoriaa runoudesta.” In Tekstinkätkentäjuttu. Yearbook of Literary Research Society, vol. 46, edited by Markku Ihonen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 47–63.

 

Lemetti, Juhana (2005). “Sacher-Masoch, Leopold von.” In Sex from Plato to Paglia: A Philosophical Encyclopedia, vol. 2, edited by Alan Soble. Westport: Greenwood Press, pp. 949–952.

 

Lemetti, Juhana (2006). Imagination and Diversity in the Philosophy of Hobbes. Helsinki. Helsinki University Press, pp. 152–185.

 

Lilja, Jenny (1972). Runoilija ja eksistenssi: Eksistentiaalianalyyttinen tutkimus Uuno Kailaan tuotannon teemoista ja niiden yhteyksistä ekspressionismiin. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

 

Lilja, Jenny (1975). “Sisäkkäiset todellisuudet: Psykologisesta ja filosofis-metafyysisestä kerrostumasta Eeva-Liisa Mannerin näytelmästä ‘Toukokuun lumi’,” Sananjalka, Vol. 17, pp. 91–108.

 

Linnér, Sven (1975). Starets Zosima in Brothers Karamasov. A Study in the Mimesis of Virtue. Stockhom: Almqvist & Wicksell International.

 

Lyytikäinen, Pirjo (1988). “Suutarin aurinko ja kerronnan filosofiaa. Volter Kilven novelli Aurinkotytin tanssi; kolme merkitystasoa.” In Teokset, taustat, tutkijat. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 42, edited by Jaana Anttila. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 59–73.

 

Lyytikäinen, Pirjo (1992). Mielen meri, elämän pidot: Volter Kilven Alastalon salissa. Helsinki: Finnish Literature Society.

 

Lyytikäinen, Pirjo (1995a). “Kirjallisuuskäsitys kirjallisuushistorian käsitteenä Michel Foucault’n arkeologian valossa.” In Ajan taitteita: kirjallisuuskäsitys ja periodin murros suomalaisessa kirjallisuudessa, edited by Juhani Sipilä, Helsinki: University of Helsinki, pp. 11–23.

 

Lyytikäinen, Pirjo (1995b). “Muna vai kana: erä tulkintapeliä Michael Riffaterren inspiroimana.” In Kuin avointa kirjaa: leikkivä teksti ja sen lukija, edited by Mervi Kantokorpi. Helsinki: University of Helsinki, pp. 15–50.

 

Lyytikäinen, Pirjo (ed.) (1995c). Subjekti, minä, itse: kirjoituksia kielestä, kirjallisuudesta, filosofiasta. Helsinki: University of Helsinki.

 

Lyytikäinen, Pirjo (1995d). “Johdatus subjektiin.” In Subjekti, minä, itse: kirjoituksia kielestä, kirjallisuudesta, filosofiasta, edited by Pirjo Lyytikäinen. Helsinki: University of Helsinki, pp. 7–12.

 

Lyytikäinen, Pirjo (1995e). “Friedrich Nietzsche: minän purkamisesta minuuden rakentamiseen.” In Subjekti, minä, itse: kirjoituksia kielestä, kirjallisuudesta, filosofiasta, edited by Pirjo Lyytikäinen. Helsinki: University of Helsinki, pp. 157–187.

 

Mallinen, Jukka (1981). “Bulgakov, satiirista moraalifilosofiaan,” Kulttuurivihkot, No. 3, pp. 37–41.

 

Manninen, Juha (1979). “Snellman ja myöhäisromantiikka.” In Aate ja maailmankuva, edited by Simo Knuuttila, Juha Manninen & Ilkka Niiniluoto. Helsinki: WSOY, pp. 141–173.

 

Matsson, Ragnar (1985). “Tage Aurell och existentialismen,” Horisont, No 6, pp. 60–72.

 

Mehtonen, Päivi (1989). “Näkyvä ja näkymätön maailma: Keskiajan filosofisesta kaunokirjallisuudesta.” In Filosofia ja kaunokirjallisuus, edited by Juha Varto. Philosophical Investigations from the University of Tampere, vol. 3 Tampere: University of Tampere, pp. 1–14.

 

Mehtonen, Päivi (1990). “Usko ja tieto: Intellekti ja rationaalisuus Eckhartin kristillisessä mystiikassa.” In Pohdin, Vol. 4, edited by Juha Varto. Tampere: University of Tampere, pp. 1–12.

 

Mehtonen, Päivi (1991a). “Retorinen rehabilitaatio: Gadamer ja allegoria,” Tiede & edistys 2/91, pp. 123–129.

 

Mehtonen, Päivi (1991b). “Teksti, hämäryys, tulkinta. Kolme episodia lukemisen historiasta.” In Kirjallisuuden tulkinta ja ymmärtäminen, edited by Arto Haapala. Helsinki: VAPK-kustannus, pp. 17–27.

 

Mehtonen, Päivi (1991c). “Mentiri debemus probabiliter: Fiktion ongelma 1100-luvun kirjallisuusteoriassa.” In Yearbook of the Literary Research Society, vol. 45, pp. 127–137.

 

Mehtonen, Päivi (1992). Totuudellisuuden taito: Sepitteiden asema 1100-luvun ja 1200-luvun alun latinankielisessä kirjallisuusteoriassa. Tampere: University of Tampere, Department of Literature and the Arts.

 

Mehtonen, Päivi (1993). “Maailma kirjana: tulkinnan tasoista, rajoituksista ja jumalista.” In Malli, metodi, merkitys. Esseitä Veikko Rantalan 60-vuotispäivän kunniaksi, edited by Leila Haaparanta, Ismo Koskinen, Erna Oesch & Tere Vadén. Tampere: University of Tampere, pp. 403–415.

 

Mehtonen, Päivi (1994). “Totuuden alkuperät keskiajalla,” niin & näin 2/94, pp. 3–5.

 

Mehtonen, Päivi (1995). “Trichotomies of Representation: History of Poetics, Fiction, and Reality.” In Methods of Reading, edited by Ismo Koskinen, Erna Oesch & Tere Vadén. Philosophical Investigations from the University of Tampere, vol. 58. Tampere: University of Tampere, pp. 157–169.

 

Mehtonen, Päivi (1996a). “Obscurity as a Linguistic Device: Introductory and Historical Notes,” Danish Yearbook of Philosophy 31, pp. 157–168.

 

Mehtonen, Päivi (1996b). Old Concepts and New Poetics: Historia, Argumentum, and Fabula in the Twelfth- and Thirteenth-Century Latin Poetics of Fiction. Commentationes humanarum litterarum, vol. 108. Helsinki: The Finnish Society of Sciences and Letters.

 

Mehtonen, Päivi (1997). “O-ratio: Ramon Llull ja Petrus Ramus retoriikan filosofisuudesta,” niin & näin 1/97, pp. 16–19.

 

Mehtonen, Päivi (1999a). “Vanhan ja uuden välissä. Keskiajan kommentaarit muutoksen tulkkeina.” In Matkalla tulevaisuuteen, edited by Jan Rydman. Helsinki: Federation of Finnish Learned Societies, pp. 73–82.

 

Mehtonen, Päivi (1999b). “Poimintoja filosofisen valohämyn historiasta,” niin & näin 2/99, pp. 9–11.

 

Mehtonen, Päivi (ed.) (2001a). Kielen ja kirjallisuuden hämärä. Tampere: Tampere University Press.

 

Mehtonen, Päivi (2001b). “Johdatus hämäryyden historiaan, teoriaan ja käytäntöön.”

In Kielen ja kirjallisuuden hämärä. Tampere: Tampere University Press, pp. 9–36.

 

Mehtonen, Päivi (2001c). ‘“When Is Obscurity Apposite?’” George Campbell at the Crossroads of Rhetorical Theory and Modern Epistemology.” In Communication and Intelligibility, edited by Lars Lundsten, Arto Siitonen & Bernt Österman. Acta Philosophica Fennica, vol. 69. Helsinki: The Philosophical Society of Finland, pp. 159–169.

 

Mehtonen, Päivi (2002a). “Valistuksen selko- ja hämärätyylit Pohjolassa: Quintilianus ja Porthan.” In Antiquitas Borea – Antiikin kulttuurin pohjoinen ulottuvuus. Acta Universitatis Ouluensis, Humaniora B, vol. 48. Oulu: University of Oulu, pp. 71–80.

 

Mehtonen, Päivi (2002b). “Obscurity in Quintilian and in the Eighteenth Century.” In Ten Nordic Studies in the History of Rhetoric, edited by Pernille Harsting & Stefan Ekman. Copenhagen: NNRH, pp. 95–108.

 

Mehtonen, Päivi (2003a). “Moriuht ja räävittömyyden poetiikka. Runous ja rivous keskiajalla.” In Pahan tiedon puu. Väärä tieto ja väärin tietäminen sydänkeskiajalta valistukseen, edited by Meri Heinonen & Janne Tunturi. Helsinki: Gaudeamus, pp. 248–271.

 

Mehtonen, Päivi (2003b). ‘“Läran om duncla begrepp är af stor vigt’: H. G. Porthan och hindren för kommunikation,” Historiska och litteraturhistoriska studier 78, pp. 15–23.

 

Mehtonen, Päivi (2003c). Obscure Language – Unclear Literature. Theory and Practice from Quintilian to the Enlightenment. Humaniora, vol. 320. Helsinki: The Finnish Academy of Sciences and Letters.

 

Mehtonen, Päivi (2006a). “Poetics, Narration and Imitation. Rhetoric as ars aplicabilis.” In The Rhetoric of Cicero in its Medieval and Early Renaissance Commentary Tradition, edited by Virginia Cox & John O. Ward. Leiden: Brill, pp. 289–312.

 

Mehtonen, Päivi (ed.) (2006b). “1700-luvun poetiikka,” niin & näin 2/06, p. 51.

 

Mehtonen, Päivi (2007a). “Essential Art: Matthew of Linköping’s Fourteenth-Century Poetics,” Rhetorica, Vol. 25, No. 2, pp. 125–139.

 

Mehtonen, Päivi (ed.) (2007b). Illuminating Darkness. Approaches to Obscurity and Nothingness in Literature. Humaniora vol. 348. Helsinki: The Finnish Academy of Sciences and Letters.

 

Mehtonen, Päivi (2007c). “‘Pilgrims on the Road to Nowhere.’ Towards a Poetics of Nothingness.” In Illuminating Darkness. Approaches to Obscurity and Nothingness in Literature, edited by Päivi Mehtonen. Humaniora, vol. 348. Helsinki: The Finnish Academy of Sciences and Letters, pp. 9–24.

 

Meretoja, Hanna (2000). “Tarujen hirviön harteilla: myytit todellisuuden hahmottamisen välineinä Michel Tournierin Keijujen kuninkaassa.” In Keijujen kuningas ja musta Akhilleus: myytit modernissa kirjallisuudessa, edited by Liisa Saariluoma. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 191–226.

 

Meretoja, Hanna (2003). “Itseymmärryksen kulttuuris-historiallinen välittyneisyys Gadamerin ja Ricoeurin hermeneutiikassa.” In Kohtaamisia ajassa. Kulttuurihistoria ja tulkinnan teoria, edited by Sakari Ollitervo, Jussi Parikka & Timo Väntsi. Turku: k&h, pp. 58–86.

 

Meretoja, Hanna (2004a). “Kysymisen taito. Hermeneutiikka kriittisen kulttuurintutkimuksen lähtökohtana,” Kulttuurintutkimus, Vol. 21, No. 3, pp. 3–9.

 

Meretoja, Hanna (2004b). “The Ethical Ambiguity of the Monster. Good and Evil as Human Possibilities in Michel Tournier’s Le Roi des Aulnes.” In Monsters and the Monstrous. Myths and Metaphors of Enduring Evil, edited by Paul L. Yoder & Peter Mario Kreuter. Oxford: Inter-Disciplinary Press, pp. 205–219.

 

Meretoja, Hanna (2004c). “Tarinoiden hajottajista toisin kertojiin. Kirjailijan yhteiskuntakriittisestä tehtävästä eksistentialismin jälkeisessä Ranskassa.” In Laji, tekijä, instituutio. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 56, edited by Tuomo Lahdelma, Risto Niemi-Pynttäri, Outi Oja & Keijo Virtanen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 121–150.

 

Meretoja, Hanna (2005). “Sobre el potencial crítico y emancipador de la hermenéutica gadameriana desde la perspectiva de los estudios literarios.” In Endoxa: Series Filosóficas. No 20. Hans-Georg Gadamer: El Lógos de la era hermenéutica, edited by Teresa Oñate Zubía, Miguel Ángel Quintana Paz & Cristina García Santos. Madrid: UNED, pp. 379–404.

 

Meretoja, Hanna (2006). “The Narrative Turn in the French Novel of the 1970s.” In The Travelling Concept of Narrative, edited by Matti Hyvärinen, Anu Korhonen & Juri Mykkänen. COLLeGIUM: Studies across Disciplines in the Humanities and Social Sciences. Helsinki: Helsinki Collegium for Advanced Studies, pp. 97–117.

 

Meretoja, Hanna (2007). “Ranskalainen uusi romaani avantgardekirjallisuuden suuntauksena.” In Kirjallisuuden avantgarde ja kokeellisuus, edited by Sakari Katajamäki & Harri Veivo. Helsinki: Gaudeamus, pp. 183–205.

 

Meretoja, Hanna (2008). “Michel Tournier – myyttien uudelleentulkitsija.” In Tarinoiden paluu – Esseitä ranskalaisesta nykykirjallisuudesta, edited by Päivi Kosonen, Hanna Meretoja & Päivi Mäkirinta. Helsinki: Avain, pp. 113–123.

 

Meretoja, Hanna (forthcoming). “Against Pre-Established Meanings: Alain Robbe-Grillet and Phenomenology.” In Phenomenology and Modernism, edited by Ariane Mildenberg & Carole Bourne-Taylor. Oxford: Peter Lang.

 

Meretoja, Hanna (forthcoming). “On the Ethical Significance of Encountering the Otherness of Literary Worlds.” In Chiasmatic Encounters: Art, Ethics, Politics, edited by Hugh J. Silverman. New York: Lexington Books.

 

Meretoja, Hanna (forthcoming). “Hermeneutics of Narrative Identity in Michel Tournier’s The Erl-King.” In Narrative and Identity. Theoretical Approaches and Critical Analyses, edited by Birgit Neumann, Ansgar Nünning & Bo Pettersson. Trier: Wissenschaftlicher Verlag Trier.

 

Mikkonen, Jukka (2004). “Tekstien ja merkitysten suhde Nelson Goodmanin kirjallisuuden filosofiassa,” niin & näin 4/04, pp. 67–72.

 

Mikkonen, Jukka (2007). “Kerronta, väittäminen ja väittävä kerronta: puheaktit fiktiossa,” niin & näin 2/07, pp. 87–97.

 

Mikkonen, Jukka (2008). “Analyyttinen kirjallisuuden filosofia.” In LOGOS Encyclopedia, edited by Sami Syrjämäki, Toni Kannisto & Lauri Järvilehto. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura ry. Internet: <http://filosofia.fi/node/3419>. 18 Feb 2008.

 

Mikkonen, Jukka (forthcoming). “Philosophical Fiction and the Act of Fiction-Making,” SATS – Nordic Journal of Philosophy, Vol. 9, No. 2.

 

Mikkonen, Jukka (forthcoming). “Intentions and Interpretations: Philosophical Fiction as Conversation,” Contemporary Aesthetics.

 

Mikkonen, Kai (2002). “Voiko fiktiosta tulla totta?” In Merkkejä ja symboleja: esseitä kirjallisuudesta ja sen tutkimuksesta, edited by Markku Lehtimäki. Tampere: Tampere University Press, pp. 307–340.

 

Mikkonen, Kai (2004). “Catamorphosis, Becoming and Minor Literature: David Malouf’s Remembering Babylon as a Deleuzian Experiment in the Culturally Hybrid.” In Discern(e)ments: Deleuzian aesthetics = esthétiques deleuziennes, edited by Jooist de Bloois, Sjef Houppermans & Frans-Willem Korsten. New York: Rodopi, pp. 205–221.

 

Mikkonen, Kai (2006a). “Word that are Sick: Literary Guile and Narrative Trouble in Sartre,” Neohelicon, Vol. 23, No. 1, pp. 193–205.

 

Mikkonen, Kai (2006b). “Can Fiction become Fact? The Fiction-to-Fact Transition in Recent Theories of Fiction,” Style, Vol. 40, No. 4, pp. 293313.

 

Mäkinen, Kari (1989). “Kirjallisuuden moraali vai moraalinen kirjallisuus. Keskustelun taustaa 1930-luvulta.” In Kirjallisuuden filosofia, edited by Arto Haapala, Eija Haapala, Aarne Kinnunen & Markus Lammenranta. Helsinki: VAPK-kustannus, pp. 157–173

 

Niemi, Juhani (1980). “Kaarlo Kramsun Runoelmien filosofiaa,” Kanava, pp. 544–547.

 

Niiniluoto, Ilkka (1978). “Edgar Allan Poe ja geometrinen analyysi,” Parnasso 28, pp. 513–522.

 

Niiniluoto, Ilkka (1983). “On the Logic of Imagination.” In Vexing Questions: An Urnful of Essays in Honour of Veikko Rantala on the Occasion of His Fiftieth Birthday, edited by Ilkka Patoluoto, Esa Saarinen, & Petri Stenman. Reports from the Department of Philosophy, vol. 3. Helsinki:University of Helsinki, pp. 23–28.

 

Niiniluoto, Ilkka (1984). “Maailma 3:n oliot.” In Olio, edited by Leila Haaparanta. Helsinki: University of Helsinki, pp. 120–141.

 

Niiniluoto, Ilkka (1985). “Remarks on the Logic of Imagination.” In Action, Logic and Social Theory, edited by Ghita Holmström & Andrew J. I. Jones. Acta Philosophica Fennica, vol. 38. Helsinki: The Philosophical Society of Finland, pp. 183–202.

 

Niiniluoto, Ilkka (1986). “Imagination and Fiction,” Journal of Semantics, Vol. 4, No. 3, pp. 209–222.

 

Niiniluoto, Ilkka (1990a). Maailma, minä ja kulttuuri: Emergentin materialismin näkökulma. Helsinki: Otava.

 

Niiniluoto, Ilkka (1990b). “Kauneus ja informaatio.” In Kauneus, edited by Markus Lammenranta & Veikko Rantala. Tampere: University of Tampere, pp. 200–222.

 

Niiniluoto, Ilkka (1990c). “Luonto, elämä ja sielu: Eino Kaila 1910-35.” In Eino Kaila: Valitut teokset 1, edited by Ilkka Niiniluoto. Helsinki: Otava, pp. 9–38.

 

Niiniluoto, Ilkka (1992). “Eino Kaila ja 1950-luku.” In Avoin ja suljettu: Kirjoituksia 1950-luvusta suomalaisessa kulttuurissa, edited by Anna Makkonen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 178–191.

 

Niiniluoto, Ilkka (1999). “Abduction and Geometrical Analysis – Notes on Charles S. Peirce and Edgar Allan Poe.” In Model-Based Reasoning in Scientific Discovery, edited by Lorenzo Magnani & Nancy J. Nersessian. Dordrecht: Kluwer, pp. 239–254.

 

Niiniluoto, Ilkka (2001). “Information, Meaning, and Understanding.” In Communication and Intelligibility, edited by Lars Lundsten, Arto Siitonen and Bernt Österman. Acta Philosophica Fennica, vol. 69. Helsinki: The Philosophical Society of Finland, pp. 43–54.

 

Nikander, Ismo (2005). “Dialogin mahdollisuus ja mahdottomuus – Gadamerin ja Derridan ‘epätodennäköinen kiistely.’” In Tulkinnasta toiseen – Esseitä hermeneutiikasta, edited by Jarkko Tontti. Tampere: Vastapaino, pp. 241–265.

 

Niku, Annikki (2002). “‘Runollisesti asuu ihminen’: Heideggerin, Nietzschen ja Hölderlinin ristiinlukua,” Synteesi 1/02, pp. 37–49.

 

Oesch, Erna (1990). “Virginia Woolf – todellisuus ja tietoisuuden virta.” In Filosofia ja kaunokirjallisuus, edited by Juha Varto. Philosophical Investigations from the University of Tampere, vol. 3. Tampere: University of Tampere, pp. 31–42.

 

Oesch, Erna (1991). “Yksi ja monta maailmaa: todellisuus kirjallisuudenfilosofian ongelmana.” In Kirjallisuuden tulkinta ja ymmärtäminen, edited by Arto Haapala. Helsinki: VAPK-kustannus, pp. 101–112.

 

Oesch, Erna (1994). Tulkinnasta: tulkinnan tiedolliset perusteet modernissa ja filosofisessa hermeneutiikassa. Philosophical Investigations from the University of Tampere, vol. 53. Tampere: University of Tampere.

 

Oesch, Erna (1995). “General Laws or Fundamental Identity – Towards the Idea of Hermeneutical Logic.” In Methods of Reading, ed. by Ismo Koskinen, Erna Oesch & Tere Vadén. Philosophical Investigations from the University of Tampere, vol. 58. Tampere: University of Tampere, vol. 3. pp. 141–157

 

Oesch, Erna & Veikko Rantala (1999). “Interpretation, Reception and Aesthetic experience.” In Interpretation and its Boundaries, edited by Arto Haapala & Ossi Naukkarinen. Helsinki: Helsinki University Press, pp. 32–45.

 

Oesch, Erna (2000). “Järjen vallasta mielikuvituksen voimaan – filosofia ja runous saksalaisilla varhaisromantikoilla.” In Mitä on valta?, edited by Juha Räikkä & Mikko Wennberg. Kuopio: UNIpress, pp. 254–268.

 

Oesch, Erna (2005). “Umberto Eco ja ymmärtämisen kehä – ajatuksia semiotiikasta ja hermeneutiikasta.” In Umberto Eco – James Joyce, Teräsmies ja vesinokkaeläin, ed. by Tarja Knuuttila & Max Ryynänen. Helsinki: Helsinki University Press, pp. 144–178.

 

Ojala, Aatos (1972). “Teos tutkimuskohteena – Struktuurin ja substanssin käsitteistä kirjallisuustieteessä.” In Yearbook of the Literary Research Society , vol. 26, edited by Vesa Karonen, Hannes Sihvo & Ilpo Tiitinen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 165–175.

 

Oksala, Johanna (2006). “From the Death of the Author to the Freedom of Language: Foucault on Literature.”In Visions of Value and Truth: Understanding Philosophy and Literature, edited by Floora Ruokonen & Laura Werner. Acta Philosophica Fennica, Vol. 79, Helsinki: The Philosophical Society of Finland, pp. 191–201.

 

Pekkarinen, Immo (1998). “Tuomarien kirja: Jefta, Celan, Derrida,” Synteesi 1/98, pp. 37–45.

 

Pesonen, Pekka (1983). “Dostojevskin ihmiskuva.” In Kirjojen meri. Professori Annamari Sarajaksen juhlakirja 12.10.1983, edited by Kai Laitinen, Irja Rane-Peltola, Kaarina Sala & Urpo Vento. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 150–163.

 

Pihlainen, Kalle (1998). “Narrative Objectivity versus Fiction. On the ontology of historical narratives,” Rethinking History, Vol. 2, No. 1, pp. 7–22.

 

Pihlainen, Kalle (2001a). “Crossing the Public-Private Divide: Jean-Paul

Sartre and Richard Rorty on the Function of Literature.” In The New Europe at the Crossroads. Europe’s Classical Heritage in the Twenty-First Century, edited by Ursula E. Beitter. New York: Peter Lang, pp. 281–299.

 

Pihlainen, Kalle (2001b). “Kaunokirjallisuus ja totuudellisuuskysymysten ylittäminen historiantutkimuksessa.” In Kulttuurihistoria. Johdatus tutkimukseen, edited by Kari Immonen & Maarit Leskelä. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 303–317.

 

Pihlainen, Kalle (2002a). “Historiankirjoitus ja kerronta fakta–fiktio

-keskustelun jälkeen.” In Dialogus. Historian taito, edited by Meri Heinonen, Leila Koivunen, Sakari Ollitervo, Heli Paalumäki, Hannu Salmi & Janne Tunturi. Turku: Kirja-Aurora, pp. 165–178.

 

Pihlainen, Kalle (2002b). “Kaunokirjallisen tiedon käyttö historiantutkimuksessa – esimerkkinä Josef Skvoreckyn Ihmismielten insinööri.” In Hetkiä historiassa, edited by Henri Terho. Cultural History – Kulttuurihistoria, Vol. 2. Turku: University of Turku, pp. 345–371.

 

Pihlainen, Kalle (2002c). “The Moral of the Historical Story: Textual Differences in Fact and Fiction,” New Literary History, Vol. 33. No. 1, pp. 39–60.

 

Pihlainen, Kalle (2004). “Ympäri mennään... Sanataide ja historiankirjoituksen rajat,” Laji, tekijä, instituutio. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 56, edited by Tuomo Lahdelma, Risto Niemi-Pynttäri, Outi Oja & Keijo Virtanen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 234–245.

 

Pihlainen, Kalle (2005). “Understanding and Commitment: Narrative Representation in Sartre’s L’Idiot de la Famille,” Clio. A Journal of Literature, Vol. 34, Nos. 1–2, pp. 59–82.

 

Pihlainen, Kalle (2006). “The Confines of the Form: Historical Writing and the Desire that it be what it is not.” In Tropes for the Past. Hayden White and the History / Literature Debate, edited by Kuisma Korhonen. Amsterdam & New York: Rodopi, pp. 55–67.

 

Pihlainen, Kalle (2007). “Performance and the Reformulation of Historical Representation,” Storia della Storiografia, Vol. 51, pp. 3–16.

 

Pihlström, Sami (1993). “Ovatko narratologisen kommunikaation agentit olemassa?” Camenes, Vol. 13, pp. 12–36.

 

Pihlström, Sami (1998a). “Narrativity, Modernity, and Tragedy: How Pragmatism Educates Humanity.” Chapter 9 of Pihlström, Pragmatism and Philosophical Anthropology. New York: Peter Lang.

 

Pihlström, Sami (1998b). “Taide todellisuuden kuvaajana – esimerkkinä kauhufiktio,” Synteesi 1/98, pp. 23–36.

 

Pihlström, Sami (2001). “Pragmatism, Art, and the Real World,” Musiikkikasvatus: Finnish Journal of Music Education, Vol. 5, Nos. 1–2, pp. 155–175.

 

Pihlström, Sami (2006). “Death, Rationality, and Irrationality: Challenging Science and Conceptual Categorization through Horror Fiction.” In Science – a Challenge to Philosophy?, edited by Heikki J. Koskinen, Sami Pihlström & Risto Vilkko. Frankfurt am Main: Peter Lang, pp. 309–322.

 

Puolakka, Kalle (2008). “Literature, Ethics, and Richard Rorty’s Pragmatist Theory of Interpretation,” Philosophia, Vol. 36, No. 1, pp. 29–41.

 

Puoskari, Ensio (1988). “Dekonstruktio. Kirjoittamista ja tekstisyyttä,” Nuori Voima 1/88, pp. 14–15.

 

Pylkkö, Pauli (1983). “Sulkapallo ja runous. Peliteoreettista poetiikkaa,” Synteesi 3–4/83, pp. 30–34.

 

Pylkkö, Pauli (1990). “Runoilijan tieto – filosofinen johdatus Pentti Saarikosken myöhäistuontantoon,” Synteesi 4/90, pp. 23–30.

 

Pyrhönen, Heta (1991). “Etsivä ja manan majat. Philip Marlowe tulkitsee kuolemaa.” In Kirjallisuuden tulkinta ja ymmärtäminen, edited by Arto Haapala. Helsinki: Valtion painatuskeskus, pp. 123–135.

 

Pyrhönen, Heta (2004). “Kaunokirjallisuuden temaattisesta tutkimuksesta,” Synteesi 1/04, pp. 28–52.

 

Pyykkö, Vappu (1986). “‘Mythos’ und ‘Wahrheit’ bei Basileios von Kaisareia.” In Literatur und Philosophie in der Antike, edited by Heikki Koskenniemi, Siegfrid Jäkel & Vappu Pyykkö. Turku: University of Turku, pp. 119–125.

 

Pönni, Antti (1991). “a/Z: Jacques Derrida ja Zen,” Nuori Voima 5/91, pp. 37–39.

 

Rantala, Veikko (1989). “Kirjallisen taideteoksen luonne.” In Kirjallisuuden filosofia, edited by Arto Haapala, Eija Haapala, Aarne Kinnunen & Markus Lammenranta. Helsinki: Valtion painatuskeskus, pp. 17–34.

 

Rantala, Veikko (1990). “Kirjallinen teos ja intentionaalisuus.” In Filosofia ja kaunokirjallisuus, edited by Juha Varto. Philosophical Investigations from the University of Tampere, vol. 3. Tampere: University of Tampere, pp. 61–74.

 

Rantala, Veikko (1991). “Tulkinnan kognitiiviset rajoitukset.” In Kirjallisuuden tulkinta ja ymmärtäminen, edited by Arto Haapala. Helsinki: Valtion painatuskeskus, pp. 59–70.

 

Remes, Pauliina (2006). “Friday, or The Island of Sartrean Desert: Michael Tournier and the Other.” In Visions of Value and Truth: Understanding Philosophy and Literature, edited by Floora Ruokonen & Laura Werner. Acta Philosophica Fennica, Vol. 79, Helsinki: The Philosophical Society of Finland, pp. 59–72.

 

Ridell, Seija (1992). “Onko tällä lukijalla tekstiä?” Synteesi 3/92, pp. 45–55.

 

Riikonen, H. K. (1986). “Aristoteleen varjon hajottajia: Erich Auerbach ja Mihail Bahtin.” In Teksti ja konteksti. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 40, edited by Jaana Anttila. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 123–138.

 

Rojola, Lea (1990). “Salainen, tyhjä kirjoitus. Eeva-Liisa Manner Platonin luolassa.” In Marginaalista muutokseen. Feminismi ja kirjallisuudentutkimus, edited by Pirjo Ahokas & Lea Rojola. Turku: University of Turku, pp. 97–122.

 

Rojola, Lea (1995). “Teksti nimeltä R. B.: Roland Barthes ja minä.” In Subjekti, minä, itse: kirjoituksia kielestä, kirjallisuudesta, filosofiasta, edited by Pirjo Lyytikäinen. Helsinki: University of Helsinki, pp. 80–105.

 

Ruokonen, Floora (2000). “Tuulihaukan tarkkailua. Kauneuden merkityksestä Iris Murdochin moraalifilosofiassa.” In Ajatus, vol. 56. Helsinki: The Philosophical Society of Finland, pp. 161–178.

 

Ruokonen, Floora (2002a). “On elämä vakava, taide iloinen. Huomautus Martha Nussbaumin Love’s Knowledgeen.” In Kokemus, edited by Leila Haaparanta & Erna Oesch. Acta Philosophica Tamperensia, vol. 1. Tampere: Tampere University Press, pp. 204–222.

 

Ruokonen, Floora (2002b). “Käytännön kokemuksesta kohti hyvää Iris Murdochin moraalifilosofiassa.” In Käytäntö, edited by Sami Pihlström, Kristina Rolin & Floora Ruokonen. Helsinki: Helsinki University Press, pp. 145–154.

 

Ruokonen, Floora (2004). “Sairas ruumis ja kaunis sielu (Johann Christoph Friedrich von Schiller 1759–1805).” In Filosofin kuolema, edited by Timo Kaitaro & Markku Roinila. Helsinki: Summa, pp. 206–213.

 

Ruokonen, Floora (2005). “Iris Murdoch on Love and the Sublime.” In Philosophical Aspects on Emotions, edited by Åsa Carlson. Stockholm: Thales, pp. 83–95.

 

Ruokonen, Floora & Werner, Laura (2006a). “Philosophy and Literature in Dialogue. Introduction.” In Visions of Value and Truth: Understanding Philosophy and Literature, edited by Floora Ruokonen & Laura Werner. Acta Philosophica Fennica, Vol. 79, Helsinki: The Philosophical Society of Finland, pp. 5–12.

 

Ruokonen, Floora & Werner, Laura (eds.) (2006b). Visions of Value and Truth: Understanding Philosophy and Literature. Acta Philosophica Fennica, vol. 79. Helsinki: The Philosophical Society of Finland.

 

Ruokonen, Floora (2008). “Building Trust: A Fairly Honourable Defeat,” SATS: The Nordic Journal of Philosophy, Vol. 9, No 1, pp. 46–68.

 

Ruokonen, Floora (forthcoming). “Iris Murdoch and the Extreme Ambiguity of Art,” The Journal of Value Inquiry.

 

Räsänen, Pajari (2006). “Tiessäänolo paikallaolon tapana: ‘Kielikuvan’ tällä puolen.” In Heidegger: Ajattelun aiheita, edited by Jussi Backman & Miika Luoto. Tampere: Eurooppalaisen filosofian seura, pp. 81–97.

 

Räsänen, Pajari (2007a). Counter-figures. An Essay on Antimetaphoric Resistance: Paul Celan’s Poetry and Poetics at the Limits of Figurality. Helsinki: University of Helsinki, Institute for Art Research.

 

Räsänen, Pajari (2007b). “‘Schreiben als Form des Gebets’: An Impossible Form of Apostrophe? (‘P.S.’ on a fragment by Kafka as adapted by Celan).” In lluminating Darkness: Approaches to Obscurity and Nothingness in Literature, edited by Päivi Mehtonen. Annales Academiae Scientiarum Fennicae. Humaniora, vol. 348. Helsinki: Finnish Academy of Science and Letters, pp. 187–207.

 

Räsänen, Pajari (forthcoming). “‘Undecidably Equivocal’: On ‘Todtnauberg’ and Forgiveness.” In Encounters in Art and Philosophy, edited by Kuisma Korhonen & Pajari Räsänen.

 

Saariluoma, Liisa (1980). Sanataideteoksen ontologia René Wellekin ja Austin Warrenin teoksessa Theory of Literature. Tampere: University of Tampere.

 

Saariluoma, Liisa (1981). “Poiesis ja Mimesis. Huomautuksia Käte Hamburgerin eeppisen runouden logiikkaan.” In Tutkielmia kirjallisuudesta ja kirjallisuudentutkimuksesta, edited by Liisa Saariluoma. Joensuu: University of Joensuu, pp. 136–196.

 

Saariluoma, Liisa (1982). “Järnefeltin Isänmaa – hegeliläistä logiikkaa romaanin muodossa?” In Yearbook of the Literary Research Society, vol. 34, edited by Auli Viikari. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 49–59.

 

Saariluoma, Liisa (1988). “Viehättää vai ilmaista? Kirjailija aristokraattisen ja porvarillisen estetiikan välissä. Wielandin romaanin Geschichte des Agathon sosiaalihistoriallista taustaa.” In Kirjallisuus yhteiskunnassa, yhteiskunta kirjallisuudessa. Tutkimuksia kirjallisuuden sosiologiasta ja sosiaalihistoriasta, edited by Erkki Sevänen & Raisa Simola. Joensuu: University of Joensuu, pp. 93–109.

 

Saariluoma, Liisa (1990). “Eksaktius, tiedonintressi ja kirjallisuudentutkimuksen käsitteet.” In Kirjallisuuden tutkimuksen ja opetuksen funktiot. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 44, edited by Liisa Saariluoma & Risto Turunen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 111–130.

 

Saariluoma, Liisa (1991). “Lucien Goldmannin geneettinen strukturalismi.” In Taide modernissa maailmassa. Taiteensosiologiset teoriat Georg Lukácsista Fredric Jamesoniin, edited by Erkki Sevänen, Liisa Saariluoma & Risto Turunen. Helsinki: Gaudeamus, pp. 88–105.

 

Saariluoma, Liisa (1994a). “Kenen käsitteitä käytät? Kirjallisuudentutkimus humanistisena tieteenä.” In Yearbook of the Literary Research Society, vol. 48, edited by Päivi Lappalainen & Lea Rojola. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 164–172.

 

Saariluoma, Liisa (1994b). Postindividualistinen romaani. Helsinki: Finnish Literature Society.

– (1994). Der postindividualistische Roman. Würzburg: Königshausen und Neumann.

 

Saariluoma, Liisa (1996). Nietzsche als Roman. Über die Sinnkonstituierung in Thomas Manns “Doktor Faustus”. Tübingen: Niemeyer.

 

Saariluoma, Liisa (1997). “Hinaus aus der Zivilisation. Tourniers ‘Vendredi’ und Rousseaus Zivilisationskritik,” Germanisch-Romanische Monatsschrift 47, pp. 133–149.

 

Saariluoma, Liisa (1999). “Virginia Woolf’s The Years: Identity and Time in an Anti-Family Novel,” Orbis litterarum, vol. 54, pp. 276–300.

 

Saariluoma, Liisa (2000). “Hermeneutiikka, teoria ja ‘toisen’ kohtaamisen ongelma.” In Yearbook of the Literary Research Society, vol. 53. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 11–26.

 

Saariluoma, Liisa (2005). Wilhelm Meisters Lehrjahre und die Entstehung des modernen Zeitbewusstseins. Kleine Reihe Literatur – Kultur – Sprache. Hrsg. von Lothar Bluhm. Trier: Wissenschaftlicher Verlag Trier.

 

Saariluoma, Liisa (2006a). “Herderin kulttuurin tutkimuksen metodi.” In Herder, Suomi, Eurooppa, edited by Sakari Ollitervo & Kari Immonen. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 144–175.

 

Saariluoma, Liisa (2006b). “Kone, organismi, kone: miten metaforat jäsentävät todellisuuttamme,” Avain 4/06, pp. 4–21.

 

Salmela, Pia (1991). “Totuudesta kirjallisuudessa.” In Kirjallisuuden tulkinta ja ymmärtäminen, edited by Arto Haapala. Helsinki: Valtion painatuskeskus, pp. 113–119.

 

Santanen, Sami (1990). “Kritiikin lapsu(u)s. Huomioita Kantin Arvostekukyvyn kritiikistä.” In Taiteen kritiikki. Professori Aarne Kinnusen 60-vuotispäiväksi, edited by Arto Haapala. Helsinki: WSOY, pp. 36–8.

 

Santanen, Sami (2004). “Lähteen korvalla: Hölderlin, Heideggerin ja Benjaminin välissä,” Nuori Voima 1/04, pp. 28–34.

 

Sarajas, Annamari (1980). “‘Aika – ei semmoista ole.’ Bergson, Kaila ja Sillanpää.” In Orfeus nukkuu. Helsinki: WSOY, pp. 220–229.

 

Savolainen, Matti (1980). “Fenomenologisesta kirjallisuudentutkimuksesta.” In Yearbook of the Literary Research Society, vol. 33. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 135–144.

 

Savolainen, Matti (1988). “Fenomenologiasta dekonstruktioon kirjallisuudentutkijana: Paul de Man ja J. Hillis Miller.” In Teokset, taustat, tutkijat. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 42, edited by Jaana Anttila. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 161–185.

 

Savolainen, Matti (1991). “Paul de Man ja retoriikka,” Tiede & edistys 3/91, 288–199.

 

Selenius, Jari (1984). “Eksistentialistin kaksoisidentiteetti,” Parnasso, pp. 360– 366.

 

Sepänmaa, Yrjö (1982). “Kirjailijamuotokuva.” In Kirjailijakuvia, ed. Riitta Saastamoinen. Kuopio: Suomen maakuntakirjailijat, pp. 101–106.

 

Sepänmaa, Yrjö (1983). “Tekijät, tekijänimet ja otsikot tulkinnassa.” In Kirjojen meri. Professori Annamari Sarajaksen juhlakirja 12.10.1983, edited by Kai Laitinen, Irja Rane-Peltola, Kaarina Sala & Urpo Vento. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 235–243.

 

Sepänmaa, Yrjö (1984). “Aleksis Kiven kirjailijakuva. Metodologinen luonnos.” In Aleksis Kiven maailmasta: esseitä ja tutkielmia. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 37, edited by Markku Envall. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 49–64.

 

Sepänmaa, Yrjö (1986). “Kirjailijapersoona ja hänen kuvansa.” In Teksti ja konteksti. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 40, edited by Jaana Anttila. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 171–181.

 

Sepänmaa, Yrjö (1986). “Olennainen piilossa,” Parnasso, pp. 166–172.

 

Sepänmaa, Yrjö (1991). “Kuolemattomat kirjailijat,” Parnasso, pp. 267–269.

 

Sihvola, Juha (2006). “The Ethics of Forgiveness: Dostoyevskyan Reflections.” In Visions of Value and Truth: Understanding Philosophy and Literature, edited by Floora Ruokonen & Laura Werner. Acta Philosophica Fennica, Vol. 79, Helsinki: The Philosophical Society of Finland, pp. 47–57.

 

Siitonen, Arto (1986). “‘Ruusun nimi’ tieteenfilosofian kannalta,” Synteesi 1/86, pp. 95–97.

 

Siivonen, Timo (1996). Kyborgi: koneen ja ruumiin niveltymisiä subjektissa. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

 

Simonsuuri, Kirsti (1982). “Eepos, tulkinta ja Simone Weil,” Parnasso, pp. 329–333.

 

Steinbock, Dan (1981). “Jean-Paul Sartre: Intellektuellin paitsio – porvaristo ja haudankaivaja,” Kanava, pp. 475–484.

 

Steinbock, Dan (1982). “Freudin varjo: Dostojevski,” Parnasso, pp. 83–88.

 

Säätelä, Simo (1994). “Fiction, Make-believe and Quasi Emotions,” British Journal of Aesthetics, Vol. 34, No. 1, pp. 25–34.

 

Tammi, Pekka (1988). “Onko tällä tekstillä lukijaa?” In Teokset, taustat, tutkijat. Yearbook of the Literary Research Society, vol. 42, edited by Jaana Anttila. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 201–247.

 

Tammi, Pekka (1991). “Esijälkinarratologisia huomautuksia,” Synteesi 1–2/91, pp. 165–190.

 

Tammi, Pekka (2006). “Against Narrative” (‘A Boring Story’), Partial Answers, Vol. 4, No. 2, pp. 21–40.

 

Tarasti, Eero (1993). “Mitä on ‘semioottinen romaani’,” Synteesi 4/93, pp. 100–106.

 

Tarasti, Eero (1994). “Hajamietteitä universaalisuudesta runoudessa ja musiikissa,” Synteesi 3/94, pp. 43–49.

 

Thesleff, Holger (1977). “Platonin estetiikasta.” In Antiikin estetiikka, edited by Aarne Kinnunen & Teivas Oksala. Helsinki: WSOY, pp. 9–65.

 

Thesleff, Holger (1985). “Platon, Popper and Platonism,” Nya Argus 4/85, pp. 87–91.

 

Thesleff, Holger (1986). “Plato and Literature.” In Literatur und Philosophie in der Antike, edited by Heikki Koskenniemi, Siegfrid Jäkel & Vappu Pyykkö. Turku: University of Turku, pp. 51–64.

 

Toivonen, Pirjo-Maija (1987). “Postmodernismiko muka tulkinnan mielivaltaa? Fredric Jamesonin postmodernismiteorian ja erään sen suomalaisen sovellutuksen kritiikkiä,” Synteesi 1/87, pp. 78–86.

 

Tomperi, Tuukka (2004). “Quijote-meditaatioita: elämä, kulttuuri ja filosofia Ortega y Gassetilla,” Synnyt/Origins – Taidekasvatuksen tiedonala, Vol. 1, No. 1, pp. 49–70.

 

Tontti, Jarkko (ed.) (2005a). Tulkinnasta toiseen – Esseitä hermeneutiikasta. Tampere: Vastapaino.

 

Tontti, Jarkko (2005b). “Olemisen haaste – 1900-luvun hermenutiikan päälinjat.” In Tulkinnasta toiseen – Esseitä hermeneutiikasta, edited by Jarkko Tontti. Tampere: Vastapaino, pp. 50–81.

 

Tuhkanen, Juho-Antti (2004). “Barbara Stanwyckin peruukki: Intentionalistin pulma ja kritiikki.” In Lukulampun valo: Liisi Huhtalan juhlakirja, edited by Veijo Pulkkinen, Eero Jarva, Katariina Juntunen & Sanna Karkulehto. Oulu: University of Oulu, pp. 271–285.

 

Tuhkanen, Juho-Antti (2006). “Kirjailija, intentionalismi ja kritiikin filosofia.” In Tekijyyden tekstit, edited by Kaisa Kurikka & Veli-Matti Pynttäri. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 59–83.

 

Tuohimaa, Marika (2001). “Hämärän kirjoitus Djuna Barnesin romaanissa Nightwood.” In Kielen ja kirjallisuuden hämärä, edited by Päivi Mehtonen. Tampere: Tampere University Press, pp. 190–219.

 

Tuohimaa, Sinikka (1986). “Fredric Jamesonin postmodernismiteoria ja sen sovellutus suomalaiseen kirjallisuuteen,” Synteesi 1/86, 66–79.

 

Vainikkala, Erkki (1980). “Lukács ja Adorno. Realismin totuus ja valhe.” In Yearbook of the Literary Research Society, vol. 33. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 141–157.

 

Vaittinen, Pirjo (1991). “Tulkinta, historia ja ympäristö.” In Kirjallisuuden tulkinta ja ymmärtäminen, edited by Arto Haapala. Helsinki: Valtion painatuskeskus, pp. 45–55.

 

Varpio, Yrjö (1980). “Kirjallisuushistoria reseptioesteettisestä näkökulmasta.” In Yearbook of the Literary Research Society, vol. 33, edited by Auli Viikari, Hannu Launonen & Pertti Lassila. Helsinki: Finnish Literature Society, pp. 60–70.

 

Varpio, Yrjö (1988). “Mitä on reseptioestetiikka?” Parnassso, pp. 96–99.

 

Vartiainen, Pekka (1986). “‘Minä kirjoitan’: ongelma. Lacanin, Derridan ja Johnsonin tulkinnan Edgar Allan Poen novellista Varastettu kirje,” Synteesi 2–3/86, pp. 86–96.

 

Varto, Juha (ed.) (1990a). Filosofia ja kaunokirjallisuus. Philosophical Investigations from the University of Tampere, vol. 3. Tampere: University of Tampere.

 

Varto, Juha (1990b). “Martin Heidegger ja Hölderlin: runous ja filosofia.” In Filosofia ja kaunokirjallisuus, edited by Juha Varto. Philosophical Investigations from the University of Tampere, vol. 3. Tampere: University of Tampere, pp. 15–30.

 

Varto, Juha (1991). “Mitä hermeneutiikka on?” In Kirjallisuuden tulkinta ja ymmärtäminen, edited by Arto Haapala. Helsinki: Valtion painatuskeskus, pp. 29–43.

 

Veivo, Harri (1994). “Barthes lukee Proustia. Katseita kadonneeseen aikaan,” Synteesi 3/94, pp. 12–18.

 

Virtanen, Keijo (1988). The Concept of Purification in the Greek and Indian Theories of Drama. Jyväskylä: University of Jyväskylä.

 

Vuorinen, Jyri (1987). “Fiktio,” Synteesi 4/87, pp. 91–94.

 

Wallgren, Thomas (1988). Mellan texttolkning och receptionestetik. Wolfgang Isers teori om läsakten. Helsinki: University of Helsinki.

 

Wilkko, Esko (1991). Filosofski-èstetičeskie idei francuzskogo prosveščenija v russkom romantizme v 20-e gody XIX veka. Helsinki: University of Helsinki.

 

Wrede, Johan (1969). “Kirjallisten fiktioiden kuvaamisesta ja tulkitsemisesta.” In Tieto ja mielikuvitus. Professori Irma Rantavaaran juhlakirja 4.5.1968, edited by Maija Lehtonen, Raili Elovaara, Aarne Kinnunen, Vappu Roos, Matti Salo & Timo Tiusanen. Helsinki: Otava, pp. 81–93.